Allah loi ihmisen
Niin kristityt, juutalaiset kuin muslimit tuntevat kertomuksen maailman ja ihmisen luomisesta. Jumala loi ja muovaili maasta ihmisen, Aadamin.
Koraanin kertomuksen mukaan, kun Allah oli luonut Aadamin, Hän käski enkeleiden kumartaa tätä kunnianosoituksena Jumalan luomistyötä kohtaan.
Safavidien ajan taidetta 1600-1700-lukujen taitteessa kuvituksena persialaiseen käsikirjoitukseen Falnama: Enteiden kirja. Keltaisessa vaatteessa vasemmalla enkeleiden seurassa ollut merkillinen hahmo, josta pian lisää...
Yleensä mistään ei tunnu löytyvän tietoa miniatyyrien maalareista, mutta tämän taiteli uzbekistanilainen Farhâd -niminen taiteilija noin vuonna 1650. Taideteos on julkaistu nyt jo kadonneessa käsikirjoituksessa Nafaḥāt al-uns (Läheisyyden henkäyksiä). Sen kirjoitti persialainen runoilija Džami eli Abd al-Rahman Jami.
1600-luvun Iranista: sivu käsikirjoituksesta Majalis al' Ushshaq (Rakastavaisten kokoontuminen).
Vuodelta 1226, Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat).
Enkeleiden seurassa ollut henkiolento, Iblis nimeltään, ei halunnut totella Allahia. Hän tunsi ylimielisyyttä Adamia kohtaan: hän ajatteli olevansa parempi kuin tämä, koska hänet oli luotu tulesta, Adam maasta.
Hän (Jumala) sanoi: »Mikä estää Sinua kumartamasta, kun Minä sinua käsken?» Hän vastasi: »Minä olen parempi kuin hän; Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinä olet luonut savesta.»
Persialainen miniatyyri suurmogulien valtakunnan ajalta 1800-luvun alusta. Oikeassa yläkulmassa värjöttelevä tumma hahmo on Iblis, joka kapinoi Allahin käskyä vastaan.
Allah suuttui moisesta ylimielisyydestä.
Silloin sanoi Hän: »Syöksy alas täältä! Sinun ei sovi olla ylpeä. Pois täältä! Totisesti kuulut viheliäisiin.»
Silloin Iblis päätti alkaa houkutella ihmisiä pois Allahin tieltä, pahan tekoon.
Pariisin Louvre -museon hallussa olevaa taidetta.
Timuridien ajan taidetta kirjasta Külliyat-ı Tarih (Historian runko), jonka Hafız-ı Ebru’nun saattoi valmiiksi vuonna 1425-26. Nykyisin Istanbulista, Topkapin palatsimuseosta löytyvä kirja syntyi Iranin Heratissa, josta Timur Lenkin poika Šahrokh teki taiteen keskuksen.
Allah loi toisen ihmisen, Eevan. Allah sanoi: “Aadam, asu Paratiisissa, sinä ja vaimosi, ja nauttikaa sieltä vapaasti ravintoa, mistä haluatte, mutta älkää lähestykö tätä puuta, jottette tulisi väärintekijöiksi."
Paremmin Fuzuli -nimellä tunnetun azerbaidzanilaisen Mahammad bin Suleymanin kirjasta Hadikat us-suada (Siunattujen puutarha). Kirja löytyy Brooklynin museosta.
Ottomaanien ajan taidetta vuosien 1551-1600 ajalta. Tämä on myös päässyt koristamaan Fuzulin kirjaa.
Alhaalla keskellä näyttäisi olevan Iblis.
1000-luvulla eläneen Ibn Baktishun (tai Buktishun tai Bakhtyashun) kirjasta Manafi al-Hayawan (Eläinten hyödyt). Teoksen vanhimpia kopioita säilytetään Morgan kirjasto & museossa, Metropolitanin sekä Harvardin taidemuseoissa. Miniatyyri on taiteiltu 1294-99 Maraghan kaupungissa. Kuten näkyy, tyyli on hieman erilaista kuin useimmissa muissa islamilaisissa miniatyyreissa: vaikutteita siihen on saatu song-dynastian ajan Kiinan taiteesta.
Safavidien ajan taidetta Iran Qazvinista, 1550-1560-luvulta. Oletko koskaan miettinyt, minkä kokoisia miniatyyrit ovat? Tämä on 59,3 x 44,5 cm.
CREDIT LINE: Purchase — Smithsonian Unrestricted Trust Funds, Smithsonian Collections Acquisition Program, and Dr. Arthur M. Sackler
Mietin, onko ylhäällä vasemmalla oleva hahmo Iblis.
Guassilla paperille taiteiltu turkkilainen miniatyyri vuodelta 1579. Se on päässyt koristamaan Ishaq ibn Ibrahim al-Nisaburin kirjaa Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat), joka löytyy Topkapin palatsimuseosta. Tämä on hieman edellistä pienempi, 35,5 × 25 cm.
CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images
Niin tässä kuin monissa muissakin kuvissa näkyy käärme. Ala-asteen uskontotunnilla opetettiin, että Raamatun kertomuksen mukaan paholainen ilmestyi Eevalle käärmeenä. Koraanissa ei kuitenkaan erikseen mainita Iblisin ottaneen käärmeen muotoa.
Iranin Qazvinista, Safavidien ajalta, 1550-luvun puolivälistä. Aasialaisen taiteen kansallismuseon sivuilla kerrotaan miniatyyristä seuraavaa: “Paratiisin portinvartijan, riikinkukon, turhamaisuuteen vetoamalla Iblis houkutteli tämän päästämään käärmeen - siihen aikaan kaikista olennoista kauneimman - Edeniin. Käärmeen torahampaiden välissä istuen Iblis pääsi puutarhaan ja vietteli Eevan syömään kielletystä puusta.” Kuvassa Eeva istuukin riikinkukon päällä, Adam ratsastaa käärmeellä. Tummakasvoinen, punaiseen vaatteeseen pukeutunut hahmo vasemmassa alareunassa on Iblis.
Credit line: Smithsonian Unrestricted Trust Funds, Smithsonian Collections Acquisition Program, and Dr. Arthur M. Sackler
1700-luvun alun painoksesta kirjasta Falnama: Enteiden kirja. Iblis vasemmassa ylälaidassa, punainen lohikäärme ja riikinkukko sen päällä, vehnänkorsia sen alakulmassa. Siinä, missä kristityillä on mielikuva, että kielletty hedelmä oli omena, miniatyyrit osoittavat taiteilijoiden ajatelleen, että se oli vehnä. Aikojen saatossa muslimit ovat myös arvelleet kielletyn puun olleen rypäle-, oliivi- tai viikunapuu. Sen enempää Raamatussa kuin Koraanissa ei mainita, mikä se todella oli.
Tutut riikinkukko ja käärme tässäkin.
Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat).
Iblis kuitenkin houkutteli heidät rikkomaan Allahin tahtoa vastaan. He tekivät syntiä syömällä kielletyn puun hedelmiä. Allah karkotti heidät Paratiisista.
Il-kaanien eli ilkhanidien ajan taidetta: Paholainen vanhan miehen hahmossa houkuttelee Adamia ja Eevaa tottelemattomuuteen Allahille. Tabrizissa valmistettuun, vuoden 1307-08 painokseen kirjasta Jälkiä menneisyydestä, jota säilytetään Edinburghin yliopiston kirjastossa. Kirjan kirjoitti pari sataa vuotta aiemmin persialainen monen alan oppinut Al-Biruni eli Abū Rayhān al-Bīrūnī.
Ottomaanien ajan taidetta: miniatyyritaiteilija Kalender Paşan näkemys Adamista ja Eevasta, joka on päässyt kuvittamaan kirjaa Falnama: Enteiden kirja. Painos osoitettiin lahjaksi sulttaani Ahmed I:lle ja sitä säilytetään Turkissa, Topkapin palatsimuseossa.
Turkkilainen miniatyyri 1500-luvun lopulta tai 1600-luvun alusta. Fuzulin kirjasta Hadikat us-suada (Siunattujen puutarha).
CREDIT LINE: akg-images / British Library
1500-luvun taidetta Isḥāq Ibn-Ibrāhīm Nīšāpūrīn kirjasta Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat). Berliinin valtionkirjaston digitaalisen arkiston aarteita.
Guassilla paperille tehty turkkilainen miniatyyri 1580-luvulta, kuvitusta Ishaq ibn Ibrahim al-Nisaburin kirjaan Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat), jota säilytetään Topkapin palatsimuseossa.
CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images
Keitä ovat siniseen ja oranssiin vaatteeseen pukeutuneet henkilöt?
Ottomaanien ajan miniatyyri, joka löytyy Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museosta.
CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images
Alhaalla vasemmalla näyttäisi kyyröttelevän Iblis.
Raamatun kertomuksesta poiketen Koraanin mukaan Allah antoi heille anteeksi: “Mutta sen jälkeen hänen Herransa valitsi hänet jälleen, kääntyi hänen puoleensa ja antoi hänelle johdatuksensa."
“Kun lähetän teille johdatukseni, niin se, joka sitä seuraa, ei joudu harhaan eikä tule onnettomaksi”, Allah lupaa.
Edit: editoitu 2025