Jun 11, 2018
Frozen reflection
seen from China
seen from Philippines
seen from China
seen from Malaysia
seen from Malaysia
seen from China
seen from China
seen from China
seen from Yemen
seen from China
seen from China
seen from China
seen from China
seen from China
seen from China
seen from Netherlands
seen from Poland
seen from China
seen from Malaysia
seen from Russia
Frozen reflection
I just can not imagine working in same school as my brother-in-law. I just send application there so we soon shall see what happens.
En osaa kuvitella olevani töissä samassa koulussa lankoni kanssa. Laitoin sinne kuitenkin hakemuksen joten nähtäväksi jää.
Summer nights of the north
Peltolammin historia
Ensimmäiset ihmiset jääkauden jälkeen saapuivat ns. Ancylus-järven aikoina vesistöjä pitkin nykyiselle Peltolammille, joka oli silloin laajan sisäjärven lahti.
He jättivät jälkeensä esineitä, mm. kivikirveen, joka kuuluu ns. Suomusjärven kulttuuriin (7000-4200 eKr) ja on Tampereen vanhimpia kivikauden löytöjä. Kirves löytyi Lakalaivasta 1930-luvulla - Osuusliike Voiman sikalan viereiseltä pellolta.
Vanhin tieto Peltolammista on Turun tuomiokirkon keskiaikaisessa kopiokirjassa eli Mustassa kirjassa. Siihen sisältyy n. 1450 laadittu luettelo Ylä-Satakunnan erämaista, joiden joukossa mainitaan yhden miehenosan suuruinen Peltolampi. Se oli ns.eräsija eli yksityinen maanvaltaus metsästystä ja kalastusta varten. Myöhemmissä asiakirjoissa puhutaan Peltolamminsarasta ja -niitystä.
1500-luvulla Peltolammin ympäristön alueet kuuluivat Tammerkosken kyläkunnalle. Oikeus metsiin ja kalavesiin oli joka talolla niin kauan kuin jaettavaa riitti. Pyynikin talolla oli myös omistuksessaan Peltolammin niittyjä: Lammenjoen niitty ja Peltolammin suon niitty. Erkkilä omisti lisäksi Peltolammenniityn.
Vanha Tammerkosken kyläkunta hävisi, kun Tammerkosken kartano syntyi. Peltolammin lähiasukkaat alkoivat käyttää Juho Vainisen jättämiä maita ominaan, mutta Tammerkosken kartano haki maihin omistusoikeuden käräjillä ja saikin sen.
Tampereen kaupungin perustamisen aikoihin 1770-luvulla laajat alueet Tammerkosken molemmin puolin kuuluivat vapaaherra Hans Henrik Boijelle. Hän omisti Tammerkosken, Hatanpään ja Otavalan alueet sekä lisäksi Teiskolan kartanon ja maat.
Hatanpään kartanon maihin kuuluivat mm. Järvensivun perintötilasta erotetut Nekalan ja Väinölän tilat, Hallin perintätilasta erotettu Lakalaivan perintötila, Härmälän yksinäistalo, Hatanpään torpat Peltolammi, Ruko- eli Rukkamäki, Rautaharkko jne,jotka liitettiin Tampereen kaupunkiin Hatanpään kartanon oston yhteydessä 1900-luvun alussa.
Pyhäjärven eteläpuolella on käräjöity 1500-luvulta isonjaon päiviin asti Peltolamminsaran omistuksesta. Niittyvaltaukset ovat olleet sekaisin eri kylien mailla. (lähde: Tampereen historia 1. Tampere 1988)
PELTOLAMMIN ASUINALUE
Peltoon tilastoalueen muodostavat Peltolammi, Lakalaiva, Multisilta ja Vuores. Peltolammi on väljästi metsän keskelle rakennettu matalaprofiilinen lähiö, joka sijaitsee Lempääläntien varrella. Sitä rajaavat etelässä Kuljun moottoritie ja Lakalaivan teollisuusalue, pohjoisessa Helsingin rata, Pirkkalan moottoritie ja Sarankulman teollisuusalue sekä lännessä Peltolammi-järvi ja Multisillan lähiö. Lempääläntien eteläpuolelta siihen kuuluu vielä 1990-luvulla rakennettu Palokallion asuinalue.
Peltolammi rakennettiin pääosin Peltolammin torpan maille lähes raivaamattomaan metsään. Alue kuului Hatanpään kartanon maihin, jotka Tampereen kaupunki osti 1900-luvun alussa. Ruko-eli Rukkamäen torppa sijaitsi myös kartanon mailla. Rukkamäen torpan paikka on edelleen asuttu vuoden 1998 tietojen mukaan.
Sotien jälkeen syksyllä 1944 Tampereen yleisten töiden lautakunta asetti jaoston tekemään ehdotuksia uusista kaavoitettavista alueista (mm. Rautaharkko, Multisilta, Peltolammi, Lakalaiva). Peltolammi sai asemakaavan 1948, jossa se oli kaavoitettu omakotialueeksi. Alue pysyi kuitenkin rakentamattomana vielä kymmenen vuotta. 1960-luvulla asemakaava muutettiin kerros- ja rivitaloalueeksi. Suunnittelun teki arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino yhteistyössä kaupungin asemakaavaosaston ja arkkitehtitoimisto Petäjä & Co:n kanssa. Rakennustyöt alkoivat 24.1.1966. Ensimmäinen talo As Oy Vaahterakuja valmistui joulukuussa 1966. Vilkkain rakennuskausi oli 1966-71 (1057 asuntoa). Vuonna 1995 Palokallion uuden asuinalueen valmistuttua oli Peltolammilla 2030 asuntoa ja 3797 asukasta.
Suurin osa taloista on asunto-osakeyhtiöitä ja vuonna 1968 perustetun Peltolammi-seuran jäseniä. Seuran tavoitteena on palvelujen turvaaminen Peltolammilla, alueen arvostuksen ylläpitäminen ja ympäristön viihtyvyyden lisääminen. Se herättelee asukkaiden omaa toimintaa, julkaisee Peltolammi-lehteä vuodesta 1969 ja pitää yhteyttä yrittäjiin ja viranomaisiin. Sen aktiivisten toimijoiden ansiosta alueelle on saatu mm. kirjasto 1987 varsinkin Reino Rikalan aloitteista.
PELTOLAMMIN LUONTO
Moreeni on Tampereen seudun yleisin maalaji. Se muodostui kun jääkauden mannerjää liikkuessaan kasasi soraa, hiekkaa, hiesua ja savea. Peltolammin moreenissa on runsaasti suuria lohkareita, jotka nykyisinkin näkyvät alueen metsiköissä.
Jääkauden jälkeen noin 6 800 eKr Peltolammi oli laajan sisäjärven lahti. Kun veden pinta laski, muodostui Peltolammin järvi. Se oli yhteydessä Pyhäjärveen, jonka ranta silloin ulottui Pärrinkosken tienoille asti. Peltolammi (vanhoissa kartoissa nimellä Peltolampi) saa nykyisin alkunsa Sääksjärvestä Arranmaanojaa (Multipuroa) pitkin ja laskee Myllyojaa ja Härmälänojaa pitkin Pyhäjärveen. 1900-luvun alussa Pärrinkosken alaosassa sijaitsi pärehöylä ja yläosassa mylly.
Järven ympäristö on eteläosasta rautatiehen ja Pärrinkoskelle asti luonnonsuojelualueena vuodesta 1992. Alueeseen kuuluu lehtikuusimetsikkö, harvinaisia sienilajeja, pähkinäpensaita, lehtokasveja. Alueelta on tavattu n. 300 putkilokasvia. Lähellä Helsingin rataa on myös vuonna 1968 perustettu koirien hautausmaa. Alueella viihtyvät monet pikkulinnut. (Lisätietoja: Lehtonen, Tapio: Peltolammin alueen kasvillisuus. 1990; Tampereen historia 1.)
LINKKI: http://www.mansetori.fi/kaupunginosat/peltolammi/historia/peltolammin-historiikki