Aamu alkoi pommiin nukkumisella; kahden parin molemmat herätysvastaavat ajattelivat, että kyllä se toinen viimeistään herättää ja läimättiin herätykset pois. No kyllä se uni lisäuni maittoikin! Kello yhdentoista uskomattoman vieraanvainen aamiaisbrunssi maistui hotelliaamiaistakin paremmalta. #nam Sitten olikin jo aika ottaa kamat kantoon ja nokka kohti etelää! Tosin matkalla liftauspaikalle oli pakko napata Oulun suurimmat jätskipallot tarjoavan kiskan "yks iso pallo salmiakkii" (lue: litra parhautta tukkuhinnalla). Liftaaminen lähes Oulun keskustassa otti reilun tunteroisen aikaa tiimalasista, kunnes kohdalle osui taas yksi biokaveri, joka heitti meidät pahamaineiselle Tupoksen Apsille. Sieltä löytyi (taas yhden biotutun lisäksi, mistä näitä tulee?) kuitenkin suht nopeasti kyyti Äänekoskelle, joten tässähän saattaa vielä ehtiä takaisin Helsinkiin!