Tanskassa poliitikot ajavat ihmisiä kodeistaan, koska nämä ovat ”ei-länsimaalaisia”. Niin kutsutut gettolait poistavat mustat pisteet Tanska
Opettaja Majken Felle ja taksinkuljettaja Muhammad Aslam ovat entisiä naapureita. He asuivat vuosikausia vierekkäisissä taloissa Kööpenhaminan Mjølnerparkenissa.
Muutama vuosi sitten Tanskan hallitus puuttui asiaan. Sen mielestä alueella asui liikaa Aslamin kaltaisia ”ei-länsimaalaisia” ihmisiä.
Oli syntynyt getto, poliitikot sanoivat.
Tanskan tuolloinen hallitus ryhtyi toimeen, jotta kaupunginosaan saataisiin enemmän Tanskassa syntyneen Fellen ja vähemmän Pakistanissa syntyneen Aslamin kaltaisia ihmisiä. Alkoi tapahtumaketju, joka johti molempien pakkomuuttoon. Lopulta he veivät Tanskan valtion oikeuteen.
Kaikki tämä johtuu niin kutsutuista gettolaeista, jotka Tanskan hallitus sääti vuonna 2018. Tuolloin päätettiin, että Tanskan pitäisi päästä eroon kaupunginosista, jotka määriteltiin getoiksi.
Listalle joutui, jos alueen asukkaista yli puolet oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Lisäksi alueen piti täyttää kaksi ehtoa, jotka koskivat rikollisuutta, työttömyyttä sekä koulutus- ja tulotasoa.
Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä oli kuitenkin kriteereistä keskeinen: vaikka alue olisi täyttänyt muut määritelmät, niillä ei ollut väliä, jos ensimmäinen ehto ei täyttynyt.
Yksi tällaisista alueista oli Aslamin ja Fellen kotikaupunginosa Mjølnerparken. Sen lisäksi määritelmän täytti 28 kaupunginosaa eri puolilla Tanskaa.
Hallitus päätti, että gettolistalle joutuneilla alueilla piti vähentää voittoa tavoittelemattomien vuokranantajien tarjoamien isojen asuntojen määrää. Kyse on julkisrahoitteisesta asumisesta.
MJØLNERPARKEN sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kööpenhaminan maamerkistä Tivolista. Alue on varsin pieni ja tiiviisti osa ympäröivää kaupunkia. Ohi kulkee pyörätie ja toisella laidalla vilkkaampi autotie.
Muhammad Aslam oli 7-vuotias, kun perhe tuli Tanskaan. Vuonna 1987 hän muutti Mjølnerparkeniin kerrostaloasuntoon. Syntyi neljä lasta, jotka kasvoivat aikuisiksi ja menivät töihin. Yksi on juristi, toinen insinööri, kolmas psykologi ja neljäs sosiaalityöntekijä.
– Nyt meidät kaikki lasketaan tilastoissa miinusmerkeiksi ja kotiamme kutsutaan getoksi, hän sanoo.
Aslamin mielestä kyse on syrjinnästä.
Aslam seisoo remonttityömaan keskellä entisen kotitalonsa edessä. Hän sai lähtöpassit keväällä, kun vuokranantaja myi rakennuksen yksityiselle rakennuttajalle.
Uudet vuokrat ovat aivan liian korkeat, Aslam sanoo.
Yksityiset vuokranantajat voivat myös asettaa tulorajoja ja valita itse, kenelle vuokraavat asunnot.
Asuntojen vuokrausmallin muuttaminen on yksi keino, jolla Tanskan johto asuinalueita muuttaa. Ihmisiä ei voi häätää kodeistaan ilman syytä, joten getoiksi määritellyillä alueilla julkisrahoitteisia taloja myydään tai puretaan.
Aslam ei voi käsittää, että hänen kodistaan puhutaan gettona. Hän kertoo esitelleensä aluetta ranskalaisille ja yhdysvaltalaisille toimittajille.
– He sanoivat minulle, että ”tämäkö muka on getto? Minä näytän sinulle oikea geton.”
-
Gettolait sääti Tanskan edellinen, oikeistolainen hallitus, jota johti [nimestään huolimatta keskustaoikeistolainen] Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.
Nykyinen sosiaalidemokraattien johtama hallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista. Sen noustessa valtaan ryhdyttiin puhumaan gettojen sijaan rinnakkaisyhteiskunnista.
-
ASLAM JA FELLE eivät ole alistuneet kohtaloonsa. Kymmenen muun entisen asukkaan kanssa he ovat vieneet asian EU-tuomioistuimeen. Sen tehtävä on varmistaa, että EU-maat noudattavat unionin lainsäädäntöä. Asiaa on käsitelty jo Tanskan oikeusistuimissa.
Apuna on juristeja ja ihmisoikeusasiantuntijoita. Kanteen mukaan laki rikkoo EU:n syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, koska se luokittelee asukkaat etnisen alkuperän mukaan.
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat jo aiemmin kehottaneet Tanskaa keskeyttämään asuntojen myynnin getoiksi määritellyillä alueilla.
EU-tuomioistuimessa ensimmäinen istunto oli syyskuussa, ja päätöstä odotetaan ensi vuoden alussa.
Jos asukkaat voittavat, luvassa on todennäköisesti korvauksia. Vanhaan arkeen Mjølnerparkenissa tuskin on paluuta, mutta Majken Felle haluaisi ennen kaikkea kuulla, että heidän kotimaansa toimii väärin.
– Haluaisin, että joku sanoisi, että tällaista lainsäädäntöä ei voi tehdä sivistyneessä yhteiskunnassa, Felle sanoo.