Tiiättekö sen tunteen ku keskityt kokeisiin lukuun 100% monen tunnin ajan?
En mäkään
seen from Mexico
seen from China
seen from Russia

seen from Maldives
seen from United States
seen from Maldives

seen from Congo - Brazzaville
seen from Canada
seen from Türkiye
seen from Pakistan

seen from Italy

seen from Finland
seen from China
seen from Brazil
seen from China
seen from Spain
seen from Canada
seen from Canada
seen from United States
seen from United States
Tiiättekö sen tunteen ku keskityt kokeisiin lukuun 100% monen tunnin ajan?
En mäkään
Keinoja keskittymisvaikeuksiin suunnistuksessa - OSA 1
Keinoja keskittymisvaikeuksiin suunnistuksessa – OSA 1
Tätä artikkelia voi lukea myös muun lajin näkökulmasta, jos urheilijalla on keskittymispulmia. Kaikki käytännön esimerkit on kuitenkin sovellettu suunnistukseen. Suunnistus vaatii lajina erityisen paljon keskittymiseltä ja toiminnanohjaukselta. Tämä johtuu siitä, että laji on käytännössä ongelmanratkaisua vauhdissa ja alati vaihtuvassa vieraassa ympäristössä. Olennaiset havaittavat ärsykkeet…
View On WordPress
Rentoutusharjoittelun hyödyt urheilussa
Erilaiset rentoutumisen ja meditaation tekniikat ovat kiehtoneet minua aina siitä asti, kun koululaisena tutustuin niihin kirjallisuuden kautta. Nuoruudessani en muista kuulleeni keneltäkään, että rentousharjoittelusta voisi olla mitään hyötyä urheilussa, muuten olisin varmasti kokeillut sitä sinnikkäämmin. Jälkikäteen ajatellen juuri kaltaiseni haaveilija ja jännittäjä olisi saanut…
View On WordPress
Äänikirjojen maailma
Olen äänikirjojen suhteen myöhäisherännäinen, eli olen kuunnellut niitä vasta vuoden verran. Luen kirjoja epäsäännöllisen säännöllisesti, useimmiten lomilla tulee ahmittua kirjoja ja muina aikoina en lue kirjoja lähes ollenkaan, joten olin pitkään skeptinen sen suhteen, että äänikirjat sopisivat minulle. Päätin kuitenkin kokeilla.
Alku oli hieman tahmeaa, vaati yllättävän paljon keskittymistä siirtyä äänikirjamaailmaan ja olinkin luovuttamassa moneen otteeseen. Fyysisen ja äänikirjan välinen ero on yllättävän suuri ja huomaan edelleen, että keskittymiseni ei ole samanlaista kuin fyysistä kirjaa lukiessa, vaikka yrittäisin olla tekemättä mitään muuta. Huomaan vaipuvani helposti omiin ajatuksiini ja hetken päästä mietinkin jo mitä edellisessä kappaleessa tapahtuikaan. Eniten kuuntelen äänikirjoja autossa ja lenkillä. Äänikirjat ovat lähes kokonaan korvanneet radion kuuntelun autossa ja tämä onkin se paikka, jossa todennäköisesti pystyn parhaiten keskittymään kirjaan. Lenkillä osittain, mutta huomaan kyllä usein keskittymisen herpaantuvan.
Kirjoja olen kuunnellut aika laidasta laitaan, dekkareista self help -opuksiin ja romaaneista tietokirjoihin. Välillä eteen tulee runsaudenpula ja tallennan kirjoja lukulistalle enemmän kuin mitä ehdin kuuntelemaan kohtuullisessa ajassa ja aloitan useampaa kirjaa kerralla. Huomaan myös olevani kärsimättömämpi äänikirjojen kanssa. Jos tarina ei heti niin sanotusti lähde, tai lukijan ääni tai artikulointi ei miellytä, jää kirja herkemmin kesken. Sama efekti kuin jos joku nettisivu ei lataudu tarpeeksi nopeasti tai jos joku video on liian pitkä. Hyppään yli. Samaa ei tapahdu fyysisten kirjojen kanssa, joita jätän vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa kesken.
Äänikirjan lukijan äänen miellyttävyydessä ja artikuloinnissa olen huomannut olevan paljonkin eroa. Kirjaa on todella haastavaa kuunnella loppuun asti, jos ääni tai artikulointi ei miellytä ja vastaavasti huonompikin tarina saa uuden mahdollisuuden, jos lukija on hyvä. Eri kielisten kirjojen välillä on myös havaittavissa suurta eroa. Englanninkielisissä kirjoissa lukija eläytyy useasti paljon enemmän itse tarinaan ja käyttää paljon monipuolisemmin ääntään. Suomenkielisissä kirjoissa korostuu monesti suomen kielen monotonisuus.
Viimeisen vuoden aikana olen kuunnellut moninkertaisesti enemmän äänikirjoja kuin olen yleensä lukenut fyysisiä kirjoja. Olen ostanut kolmisen fyysistä kirjaa, joista olen tähän mennessä aloittanut yhden. Voi siis sanoa, että keskittymisen herpaantumisesta huolimatta, suosin nykyään äänikirjoja.
Lopuksi vielä oma mielipiteeni äänikirjojen plussista ja miinuksista:
+ helppous, voi tehdä muun toiminnan ohella
+ helppo kuljettaa mukana
+ kirjojen suurkuluttajalle (joihin en välttämättä lukeudu) halvempaa kuin fyysisten kirjojen ostaminen
+ kirjan saa heti luettavaksi, ei tarvetta tilata tai hakea kirjakaupasta
- keskittyminen kärsii ja monesti voi mennä jokin kohta kirjasta kokonaan ohi
- äänikirjat eivät tuoksu kirjoille
- kaikki kirjat eivät ole välttämättä saatavilla tai niistä ei löydy äänitettä
Kuva: Jutta Aaltio
Haluatko taloudellista varmuutta ja vakautta nykyiseen arkeesi ja tulevaisuuteesi yrittäjänä?
Haluatko taloudellista varmuutta ja vakautta nykyiseen arkeesi ja tulevaisuuteesi yrittäjänä?
Sinä, kuten useat muutkin yrittäjät, mietit varmasti usein tulevaisuuttasi. Etenkin aloittaessa yritystoimintaa, joutuu usein miettimään riittävätkö rahat seuraavalle kuulle, lasten harrastuksiin, perheen vuotuiseen lomamatkaan jne. Useat yrittäjät eivät opi koskaan rakentamaan taloudellista vakautta elämäänsä. Yrittäjän taloudellisesti turvallisen ja vakaan tulevaisuuden saavuttaminen on…
View On WordPress
Keskittyminen on kultaa
Moni haluaisi toisinaan olla mukana monessa kiinnostavassa tai itselle tärkeässä asiassa samanaikaisesti. Ajan, keskittymiskyvyn ja fysiologisten rajoitusten vuoksi kaikkialla kaikkien kanssa oleminen tuottaa haasteita. Sama haaste koskee pelimäistä ketterää työntekemistä ja erilaisten sovellusten moniajoa. Tässä blogikirjoituksessa esittelen rytmittämisen ja tarinankerronnan mahdollisuudet keskittymiskyvyn ja muistamisen parantamiseksi.
Ihminen voi keskittyä vain rajalliseen määrään asioita kerrallaan. Moniajotilanteessa, siis hetkinä jolloin käytetään useita sähköisiä viestintäkanavia ja sovelluksia samanaikaisesti tai tehdään montaa asiaa samanaikaisesti, huomio siirtyy yhdestä asiasta toiseen sen sijaan, että kaikki kanavat tai asiat saisivat yhtä aikaa jaetun huomion. Aivot eivät yksinkertaisesti pysty hallitsemaan hajanaista tietotulvaa. Jos yritämme keskittyä liian moniin asioihin kerrallaan, emme pysty huomioimaan sitä mikä todella on olennaista tai tärkeää. Näin informaatioähkytilanteessa myös oivaltavat ratkaisut ja kekseliäät ideat hukkuvat hälyyn. Aivoja voidaan harjoittaa paremmin hallitsemaan monia samanaikaisia asioita, kuten Daphne Bavelier pelaajien aivotoiminnan tutkimuksissaan toi esille. Silti myös pelaajien aistikentällä ja havainnointikyvyllä on rajansa.
Yhdysvaltalaisessa Kennesaw State Universityssä tehdyssä huomiokyvyn ja oppimisen kysymyksiin painottuvassa tutkimuksessa, testiin osallistuneet opiskelijat pitivät luennolla erityisiä laseja, joilla mitattiin katseen suuntaa ja sitä kuinka kauan opiskelijat tiettyyn suuntaan katsovat luennon aikana. Tutkimushypoteesina oli, että luennolla huomio olisi korkeimmillaan ensimmäiset 10-15 minuuttia tunnista ja sen jälkeen harhailisi oppijan väsyessä keskittymään yhteen teemaan tai muuttumattomaan kohteeseen. Koe kuitenkin osoitti, että huomio oli korkeimmillaan aina, kun luennoitsija toi esitykseensä mukaan jonkin uuden elementin; kertoi vitsin, esitti videon tai toi mukaan jotain muuta mikä häiritsi ja poikkesi oletetusta käytöskaavasta. Hankkeen tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että maksimaalisen huomion saavuttamiseksi, esiintyjän tulisi esittää uusi asia tai hyödyntää jotain toista esitystapaa kerran varttitunnissa, jotta huomiotaso pysyy korkealla. Työyhteisössä huomiokyvyn säilyttämistä voi vahvistaa järjestämällä kännykkävapaita kokouksia tai ottamalla hyvin osallistavan otteen, jolloin muutoksia kokousrytmiin voi tulla milloin tahansa kokouksen aikana. Asioiden valmiiksi saaminen päätösten tekemisen muodossa mahdollistaa.
Aktiivisen havainnoinnin ohella oppiminen tehostuu tarinoiden myötä. Aivotoiminnan näkökulmasta oppiminen kytkeytyy mielenkiintoisella tavalla tarinoihin. Aivot ovat keskimääräisesti aktiivisempia kuunnellessaan tarinoita. Ja pelit jos mitkä pohjaavat tyypillisesti tilanteen ja toimintaympäristön kuvaavaan taustatarinaan. Aivomme prosessoivat kokemuspohjaisia kertomuksia ja tarinankerrontaa eri tavalla kuin vastaanottajat ja tulkitsevat tiukkojen faktoja. Tarinat stimuloivat aivoja ja voivat kannustaa muuttamaan omia toimintatapoja. Aivotutkijat ovat myös havainneet, että narratiivit aktivoivat monia aivojen osia samanaikaisesti. Aivoille tarinankerronta luo visuaalisia mielikuvia luetun- tai kuullun ymmärtämisen ohella. Tarinoilla myös konkretisoidaan asioita.
Moni muistaa tarinan paimenpojasta, jonka tehtävänä oli huolehtia perheen lampaista kun vanhemmat tekivät muita tilan töitä. Poika pitkästyi pellolla ja ryhtyi huutamaan, ”Susi! Susi! Susi syö lampaita!” Vanhemmat juoksivat paikalle vain löytääkseen ilkkuvan pojan puun alta. Poika oli valehdellut ja viihdytti itseään juoksuttamalla muita apuun. Kun muutamaa päivää myöhemmin susi todella hyökkäsi lammaslauman kimppuun, ei kukaan tullut apuun, sillä kaikki ajattelivat sen jälleen kerran olevan vain valhetta. Paimenen tarina on esimerkki huomattavasti tehokkaammasta tavasta viestiä valehtelun kestämättömyydestä. Jos saman esittäisi kieltona tai pyyntönä, voisi muistijälki olla merkittävästi heikompi. Totta on myös, että kukaan ei ole kiinnostunut tylsistä aiheista. Tarinat sen sijaan auttavat muistamaan, tuntemaan ja ymmärtämään. Peleissä tarinat tuovat tekemisen konkreettisemmaksi ja helpommin ymmärrettäväksi.
Pidempiä jaarittelematta
Sain lahjasikani. Se oli hyvä lahja. Sika niin kovin pimeässä säkissä. Kerrassaan hieno oivallus, vaikka itse sen keksinkin. Lahjasikani oli Wolf Peoplen albumi Steeple, parin vuoden takaa. Ei voi muuta kuin kuumeisesti pohtia kenet ystävistäni seuraavaksi laitan vaakalautaselle. He, joille tämä kaikki oli hepreaa, lukekaa aiempi julkaisuni:)
En oikein haluaisi harrastaa tätä.. Ehkä harrastuksena tämä koko juttu kuulostaa hieman teennäiseltä. Aivan kuin sanoisi harrastavansa laadukkaampia vaatteita. Pidän musiikista - tällaisena. Tiedä vaikka seuraava olisi yhtä hyvä tai parempi biisi. Liian työlästä vaihtaa kappaletta. Hyvä näin. Tässä on jotain rauhoittavaa. Vertauskuvaksi tuli mieleen ensimmäisenä ero tuikun ja nuotion katsomisessa. Kaukaa haettu?
Se oma hetkensä siinä kait parasta on. Puhelin äänettömälle, tietokone kiinni ja niin kauas kuin vain voi laittaa, isommat ja pienemmät askareet tunniksi mielestä, valitse joku vain albumi ja enempiä jaarittelematta levy urilleen… kappas.. huomasin puhuneeni asiaa ja pussittaneeni aiheen:D
Otsikko vielä. Menen kuuntelemaan.
-Kari-