Viekö robotit meidän kaikkien työpaikat?
Pitäisikö olla huolissaan siitä, että robotit tulevat ja vievät mennessään meidän työpaikkamme? No ei ehkä kuitenkaan, varsinkaan kaikkien. Tulevaisuudessa tarvitaan ainakin edelleen robottien ohjelmoijia ja johtajia.
Kävin viime vuonna mielenkiintoisessa, Ilmarisen järjestämällä ”Tulevaisuuden työelämä haastaa jokaisen työkykyä, johtamisen täytyy muuttua” -luennolla, jonka piti Hertta Vuorenmaa, Tutkijatohtori ja Tutkimuspäällikkö, Future of Work, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Teolliset vallankumoukset
Luennolla Hertta kävi läpi työelämän muutoksia, aloittaen 1700- ja 1800 -lukujen vaihteeseen alkaneesta ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien, jolloin työ mekaanistui ja siirryttiin palkkatyöhön. Toisessa teollisessa vallankumouksessa, joka alkoi 1800-luvun lopussa, siirryttiin taylorismiin ja tehokkuusajatteluun. Tällä hetkellä elämme 1900-luvun lopulla alkanutta kolmatta teollista vallankumousta, jossa siirryttiin tietotyöhön. Seuraavana on vuorossa, tai osittain se on jo alkanut, eli neljäs teollinen vallankumous. Neljänteen vallankumoukseen voisi ainakin sanoa kuuluvat tekoäly ja tuottavuus, mutta paljon on varmasti vielä kysymysmerkkejä ilmassa, siitä mitä se muuta tuo tullessaan.
Luennolla käytiin läpi mikrotason toiminnallisia muutoksia, jossa kognitiivinen työ eriytyy ajasta, paikasta ja työsuhteesta. Siinä haastettiin vanhaa käsitystä, jonka mukaan työtä tehdään aina työpaikalla tiettyyn kellonaikaan, monesti klo 8-16 välisenä aikana. Nykykäsityksen mukaiset vakituiset työsuhteet näyttävät myös olevan katoava luonnonvara, kun siirrytään enemmän projekti- ja kausiluonteiseen työhön. Makrotason rakennemuutoksessa suorittava työ katoaa asteittain robottien, tekoälyn ja automatisaation myötä.
Mitä työtä sitten enää tarvitaan 2020 ja tästä eteenpäin? World Economic Forumin 2016 julkaistussa ”Top 10 skills in 2020” -listassa työt liittyvät pitkälti kommunikaatioon, tunneälyyn, neuvottelutaitoihin, johtajuuteen ja luovuuteen. Näillä pitäisi siis pärjätä.
Tekoäly – uhka vai mahdollisuus
Moni varmasti kokee tekoälyn uhkana, koska väistämättä suorittava työ tulee katoamaan asteittain. Tekoäly tuo myös mukanaan paljon eettisiä haasteita, esimerkiksi kuka päättää siitä ketä itseohjautuvan auton tulee väistää onnettomuustilanteessa.
Robotit eivät kuitenkaan kykene kaikkeen. Niiltä puuttuu muun muassa empatia- ja vuorovaikutuskyky, kyky luovaan ajatteluun ja kyky joustavaan, eri asioiden ymmärtävään ajatteluun.
Onko siis tekoäly uhka vai mahdollisuus? Mielestäni molemmat. Automatisointia tarvitaan, jotta ihmiset voivat keskittyä enemmän ajatustyötä vaativiin tehtäviin ja olisihan se hienoa nähdä lentäviä autoja tai jopa itse ajaa sellaista! Uhkana näen eettisen puolen, kuka meillä tulee tekemään päätöksiä ja ohjeita robottien ohjelmointiin liittyen silloin kun mukana on tekoäly? Sen verran tieteiselokuvia on kuitenkin tullut katsottua, että asia mietityttää.
Lopuksi vielä otsikossa esitettyyn kysymykseeni palatakseni ja Hertan sanoja lainatakseni ”Työ ei muutu. Sitä on aina – se muuttaa muotoaan”.
Lähteet: ”Työ muuttuu, johtamisen täytyy muuttua”, Hertta Vuorenmaa, Tutkijatohtori ja Tutkimuspäällikkö, Future of Work, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu.
Wikipedia
World Economic Forum
Kuva 1: REUTERS/ Sergei Karpukhin
Kuva 2: Future of Jobs Report, World Economic Forum










