Teidän naapuruston ystävällinen nuorisopastori kokenut kesäteologi haluaa rohkaista tumblrin nuorisoa (ja täältä löytyviä nuorten läheisiä) näin riparikesän alussa, eli luvassa on
Selviytymisopas rippileirille
Miksi teet tämän? Oon huomannut, että monia teinejä jännittää tulla riparille ja tää koskee erityisesti sisäänpäinkääntyneitä ja sateenkaarevia teinejä, joita käsittääkseni tumblrissa riittää, itsekin kun olin kerran sellainen.
No, otetaan tää pois alta. Saanko mä olla siellä homo? Kyllä. Rippikoulutyötä tekevistä kirkon työntekijöistä suurin osa on sateenkaarimyönteisiä ja saatavilla olevat riparimateriaalit neuvoo suhtautumaan homouteen nimenomaan positiivisesti. Muista myös, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko esimerkiksi tuki uutta translakia, eli kirkon kanta on sun puolellasi. Toki boomerit saattaa joskus kompastella esimerkiksi pojittelun ja tytöttelyn kanssa, mutta niillä on yleensä sydän paikallaan ja halu tehdä sateenkaarinuorille turvallinen olo. Mä toivon myös, että sulla on riparilla se fiilis, että sä saat korjata ohjaajia tai isosia, jos ne munaa. Ohjaajat haluaa, että sulla on kaikki hyvin. Jotkut ohjaajista on jopa sateenkaarevia itse (hei! ♡ mä nään sut).
Mitä jos mun kohdalle sattuu just se kirkon työntekijä, joka on homofobinen? Ilmianna se työkavereilleen. Mä en pelleile, kerro muille ohjaajille tai isosille, jos koet minkäänlaista syrjintää tai hengellistä väkivaltaa leirillä. Hengellinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi helvetillä pelottelua, syyllistämistä tai pakkokäännyttämistä. Jos vain voit, keskustele tai pyydä jotain toista keskustelemaan tällaisesta työntekijöiden kanssa, koska kaikki varmasti haluaa selvittää asian eikä kukaan halua, että sä olet leirillä ahdistunut tai luulet hetkeäkään, ettet oo täydellinen just sellasena kuin olet. Ellei tilanne selviä leirin aikana, ripareilta kerätään nykyään valtakunnallinen rippikoulun itsearviointi. Älä epäile laittaa sinne suoraa palautetta joko monivalintakysymysten tai vapaan sanan muodossa. Jos nuorisotyöntekijä nimeltä Ville Vihamielinen perseili omiaan Persmäen rippileirillä 2023 ja sitä ei selvitetty, kirjoita se sinne. Sulla on oikeus henkisen ja fyysisen koskemattomuuden lisäksi hengelliseen koskemattomuuteen.
Yritetäänkö mut aivopestä riparilla kristityksi? Ei, pakkokäännyttäminen ei kuulu rippikouluun. Siellä jeesustellaan niin paljon, koska riparin maali on se, että sut konfirmoidaan. Konfirmaatiossa sä seisot kirkon edessä ja lausut uskontunnustuksen muiden konfirmoitavien kanssa. Yleensä sulta myös kysytään siellä, tahdotko sä osoittaa kristillisen uskon elämässäsi ja siihen on määrä vastata "tahdon", eli just niin kuin naimisiin mennessä. Rippikoulussa sun on tarkoitus kuulla kristinuskosta, jotta sä tiedät, mihin sä siellä kaiken kansan edessä suostut. Tää ei tarkoita, että sun olisi pakko uskoa. Kukaan ei vaan toivo, että sä joutuisit sanomaan julkisesti jotain, mikä on sun omien arvojesi vastaista. Ajattele sitä vaikka näin: Sä et menisi naimisiin ihmisen kanssa, josta et tiedä mitään (ellet osallistu Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan), siksi sun kannattaa myös tietää kirkosta ja kristinuskosta ennen kuin sut konfirmoidaan.
Miksi siellä on pakko laulaa jotain jeesusbiisejä? Miksei voi laulaa Cha Cha Cha? Ripari yrittää esitellä sulle kristinuskoa ja seurakuntaa monipuolisesti, siksi sulle esitellään myös kristillistä musiikkia. Jotkin punasen veisukirjan biisit oikeesti ihan släppää ja isoset tietää niihin kaikkia kivoja välihuutoja. (Cha Cha Chan sävelellä periaatteessa saa kyllä vedettyä ruokarukouksen, kokeiltu on.)
Mitä ne isoset tekee? Isosilla on monia tehtäviä leirillä. Ne vetää raamisryhmiä, joissa mietitään Raamatun kohtia yhdessä. Ne keksii leiriläisille pihaleikkejä. Ne kehittää iltaohjelmia, joissa on hirveen huonoja (eli ihan parhaita) sketsejä. Ne on leiriläisen kavereita. Ne on linkki leiriläisten ja ohjaajien välillä, kun sellaista tarvitaan. Isoset on leirillä sua varten ja jos sun on esimerkiksi vaikea puhua muille leiriläisille, sä voit puhua isosille. Älä koskaan epäile, häiritsetkö isosta: Leiriläisen vapaa-aika on isosen tärkeintä työaikaa. Muista kuitenkin, että isoset on yleensä sua vain vuoden tai parin vanhempia. Tosi isojen asioiden edessä ne saattaa neuvoa sua kääntymään leirin aikuisten puoleen.
Entäs jos isonen on mulkku? Ellei mulkerointi lakkaa sanomalla asianosaiselle, kerro ohjaajalle tai muille isosille. Isoset ovat leirillä töissä, eivät elämässä omaa ripariaan uudelleen eivätkä varsinkaan kiusaamassa leiriläisiä.
Mitä jos mä jään leirillä ihan yksin? Varsinkin isosten tehtävä on varmistaa, että näin ei tapahdu. Isosilla pitäisi olla tuntosarvet sen verran lähellä maata, että ne huomaa sen, jos joku jää yksin ja osaa hakeutua sen jonkun seuraan tai keksiä puuhaa, johon se pääsisi mukaan. Älä kuitenkaan epäile sanoa isosille tai vetäjille, jos oot yksinäinen. Isoset on tosiaan yleensä sua vain vuoden tai pari vuotta vanhempia ja joskus niiden on vaikea erottaa, haluatko tulla jätetyksi rauhaan vai kutsutuksi mukaan. Leirillä on paljon leiriläisiä. Siellä on kuitenkin myös tosi paljon työntekijäporukkaa, joiden tehtävä on nähdä just sut.
Onks se opiskelu ihan tappotylsää? Voisin vastata tähän tosi ärsyttävästi, että koko ripari on opiskelua ja sen koko ajan sä saat oppia itsestäs, toisista ihmisistä ja kristinuskosta. Mä kuitenkin tiiän, että sä tarkotat vetäjien vetämiä opetussessioita, ja siihen taas ei ole vain yhtä vastausta. Kuivia opeja tipahtelee välillä ihan kaikkialle, myös riparille. Ne aiheet itsessään on kuitenkin kaukana tylsästä, jos multa kysytään. Riparin teemoihin kuuluvat toki Jeesus, Jumala, usko ja rukous, mutta myös kärsimys, toivo, kuolema, vastuu luonnosta, vastuu toisista ihmisistä ja ihmissuhteet. Eli aikalailla elämän perimmäisten kysymysten äärellä ollaan. Riparilla arvostetaan myös leiriläisen omaa pohdintaa, älä pelkää antaa sen näkyä. Siellä ollaan pohtimassa ja ihmettelemässä. Ehkä mun neuvo sulle olis keksiä ennen riparia ainakin yksi kysymys, johon haet vastausta, esimerkiksi "millanen paikka taivas on?", "millainen on hyvä seurustelusuhde?", "oliko Jeesus oikeasti olemassa?", "jos Jumala rakastaa ihmisiä, miksi ihmiset kärsii?", "voiko eri uskontoja edustavat ihmiset olla kavereita?" tai "mitä kristinusko sanoo ilmastonmuutoksesta?". Etsi sun kysymykseesi vastauksia leirillä. Jos löydät ne, voit yrittää keksiä toisen kysymyksen. Jos et löydä, kannattaa puhua niistä vetäjien kanssa – yleensä ne on nörttejä ja rakastaa nörtteillä näistä jutuista.
Mua pelottaa hirveesti se loppukoe. Mä kerron sulle riparivetäjien varjelluimman salaisuuden: Sen loppukokeen saa yleensä aika läpsytellen läpi. Usein kyseessä on jokin pieni ja kevyt kertaus, jolla selvitetään, onko porukka ollut kuulolla. Oon kyllä ollut muutamalla riparilla, joilla loppukoe oli oikea paperinen koe, mutta silloinkaan kenenkään konfirmaatio ei jäänyt siitä paperista kiinni. Mä en kerro tätä, jotta sä sluibailisit muiden kuunnellessa tunneilla keskittyneenä. Mä haluan sun tekevän leirillä parhaasi. Mä kerron tän, koska mä en halua sun pelkäävän turhaan. Kukaan ei reputa riparia jonkin tyhmän loppukokeen takia.
No mut niitä ulkoläksyjä mä en ainakaan koskaan opi. Jos sulla on vaikeuksia ulkoläksyjen opettelun kanssa tai susta tuntuu, että tarvitset erityisjärjestelyjä, puhu ohjaajille. Ulkoläksyistäkään kenenkään konfirmaatio ei ole koskaan jäänyt kiinni ja te löydätte varmasti yhdessä sulle hyvän ratkaisun.
Miks pitää olla hiljaa hartauksien ja muiden aikana? Hartaudet, jumikset (jumalanpalvelukset) ja medikset (meditaatiohetket) on monille hetkiä, jolloin saa rauhoittua ja olla hiljaa omien ajatusten kanssa. Siksi ei ole kiva, jos joku härvää niiden aikana omiaan. Mä pyydän varsinkin, että yrität olla hiljaa, kun isoset puhuu yksin porukan edessä. Voi olla, että sun kuulema hartaus on isosen eka hartaus ikinä ja sitä jännittää ihan kamalasti. Silloin voi olla tosi lannistavaa, kun joku puhuu päälle. Ole muille kiltti, niin kuin toivoisit itsellesikin oltavan.
Mitä jos mä munaan jotenkin konfirmaatiossa? Mä tiiän papin, joka konfirmaatiossa kaatoi ehtoollismaljan niin, että viini läiskyi pitkin alttaria. Hän selvisi hengissä ja niin selviät sinäkin. Kaikki menee hyvin.
Mulle jäi vielä kysyttävää. Kysy vain! ☆
Voinko mä tulla puhumaan sulle mun riparista tai jostain muusta täällä tumblrissa? Voit ja mä tosi mielelläni vastaan sulle. Mulla on kuitenkin leirejä tiiviiseen tahtiin tänä kesänä, joten en voi luvata nopeaa vastausta.
Mitä jos mulla on riparilla tosi kivaa? Tilastollisesti tää on äärimmäisen todennäköistä. Monet puhuu riparista yhtenä elämänsä kivoimmista viikoista ja ehkä se on semmonen myös sulle. Älä kuitenkaan harmittele, jos se ei ole. Mulla itselläni ei ollut kivaa riparilla ja mustakin kasvoi ihan kelpo ihminen. Mutta jos sulla on hauskaa, ehkä sä haluat nähdä riparikamujasi tulevaisuudessa vaikka nuortenilloissa, tai kenties sä haluat tulla mukaan tekemään jollekulle toiselle hyvää kokemusta ja lähdet isoskoulutukseen. Jos sä vain haluat tulla, seurakunnan nuorisotyössä on paikka just sulle. Mä toivon sulle ihan hirveen kivaa leiriä, paljon uusia kavereita, roimasti naurua tyhmille vitseille ja tietty pysähtymistä elämän suurten kysymysten äärelle. Sä pärjäät kyllä. Mä uskon suhun.
