Estofennian uutisia

Suomenkielistä uutistarjontaa täydentäviä huomioita Virosta

[estofennia]

Riigikogu sinetöi kuntauudistuksen – Viron kuntakartta mullistuu ensi vuoden lokakuussa

Viron parlamentti hyväksyi tänään lain kuntauudistuksesta. Ensi vuoden lokakuussa toimitettavien kuntavaalien jälkeen maan kunnilla tulee olla pääsääntöisesti vähintään 5000 asukkaan väestöpohja.

Vaatimuksen täyttää nykyisistä 213 kunnasta alle viidennes, vain 41 kuntaa. Lisäksi laki kannustaa yhdistymisavustuksin vähintään 11 000 asukkaan liitoskuntiin. Hallituksen määrittämän “ihannekoon” ylittää nykyisin vain 16 kuntaa.

Tammikuun alussa virolaisen kunnan väestömediaani oli 1880 asukasta eli puolet kunnista oli kooltaan tätä pienempiä. Alle 1000 asukkaan kuntiakin oli neljäkymmentä. Viron väestöstä puolet asuu viidessä suurimmassa kunnassa – Tallinnan, Tarton, Narvan, Pärnun tai Kohtla-Järven kaupungeissa.

Liitossopu löydettävä ennen vuodenvaihdetta

Lähtökohtaisesti kunnat yhdistyvät vapaaehtoisin sopimuksin, joille on annettu synnytysaikaa vuoden loppuun. Hallitus ratkaisee lain ehtojen täyttämisen – käytännössä pakkoliitoksen vahvempaan naapuriin – niiden pikkukuntien osalta, jotka eivät määräajassa löydä sopua ja liitoskumppania.

Toistaiseksi koossa on vasta yksi yhdistymissopimus, jonka Sauen seudun neljä kuntaa solmivat  jo huhtikuussa (ks. kartalla oranssi). Kitkaa tuntuu luovan useiden pikkukuntien pyrkimys välttää liittymistä kaupunkikeskuksiin. Vaadittua väestöpohjaa on yritetty koota niiden sivuilta ja ympäriltä. Reikäleipäkunnat eivät näyttäisi vielä olevan katoamassa, vaan jopa lisääntymässä.

Hallitus voi tietyin edellytyksin hyväksyä myös vähintään 3500 asukkaan kuntaliitoksia. Tästä alimmasta asukasluvusta ja yhdistymisen pakosta on vapautettu vain neljä saarikuntaa: Muhu, Kihnu, Vormsi ja Ruhnu. Viime mainittu Riianlahden saari jäänee 154 asukkaallaan maan pienimmäksi kunnaksi.

Kaupungit pitävät arvonsa – kansanedustajat valtuustoihin

Käsittelyn yhteydessä laista poistettiin rajoitukset kaupunki-arvon säilyttämiseltä. Tähän asti kaupungin ja kunnan liitoksesta on syntynyt (vald), jota on siitä pitäen johtanut kunnanjohtaja. Tittelistään liitoskunnat saavat nyt sopia keskenään. Vanhat liitoskunnat, kuten Jõhvi  ja Türi, voivat myös halutessaan palata kaupungeiksi.

Riigikogu kumosi samalla nk. kahden tuolin kiellon ja antoi jäsenilleen oikeuden kuulua myös kunnanvaltuustoihin. Ehdolla kansanedustajat ovat toki olleet tähänkin asti, mutta lähinnä ääniharavina. Valituksi tulleen valtuustopaikka on yleensä jäänyt varajäsenelle. Ensi vuoden lokakuun 15. päivän kuntavaalien jälkeen, uusien kuntien myötä kansanedustajia nähtäneen valtuustojen puheenjohtajinakin.

Uutislähde: Riigikogun istunnon työjärjestys

Estofennia 7.6.2016

[estofennia]

Uusi tuki kannustaa yrityksiä Itä-Virumaalle – 20 työttömän työllistäjälle korvataan puolet palkasta

Vapusta alkaen uusi työllistämistuki purkaa Itä-Virumaan työttömyyttä. Yritykselle, joka yhden kuukauden kuluessa ottaa palvelukseensa vähintään 20 pitkäaikaistyötöntä, korvataan puolet bruttopalkasta.

Tukea maksetaan yhden vuoden ajan Itä-Virumaalla aloittaville, siellä laajentaville tai sinne siirtyville yrityksille. Enimmäistuki on 860 euroa kuukaudessa työllistettyä kohti. Tuki koskee henkilöitä, jotka ovat olleet työttömänä vähintään puoli vuotta. 

Tuen taustalla ovat Itä-Virumaan teollisuutta ravistelleet supistukset. Maaliskuussa maakunnan työttömyys nousi 12,4 prosenttiin. Koko maan työttömyys oli 5,1 prosenttia.

Uutislähde: Põhjarannik

Estofennia 1.5.2016

[estofennia]

Yleisradio kansainvälistyi pääsiäisyönä  – yhteislähetys Tallinnasta jo 87 vuotta sitten

Sanomalehti Waba Maa uutisoi 30.3.1929: ”Suomen yleisradion asemat lähettävät lauantai-iltana kuulijoilleen Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkon jumalanpalveluksen, joka alkaa kello puoli kaksitoista illalla. Radiointi toteutetaan Tallinnasta kaapeliteitse. Tähän asti tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että lähetysyhteys Tallinnasta Helsinkiin muodostuu täysin ilman sivuääniä.”

Luterilaiset radiojumalanpalvelukset Suomen yleisradio oli aloittanut kolme ja puoli vuotta aiemmin. Radiointia toivottiin myös ortodoksisen kirkkokunnan puolelta, mutta toiveen täyttämistä viivytti ortodoksikirkkojen puuttuva kaapelointi.

Viron yleisradio eli Raadio Ringhääling sen sijaan veti heti johtonsa Tallinnan Kristuksen kirkastumisen kirkkoon ja palveli ortodokseja alusta alkaen. Pääsiäisajan jumalanpalveluksia radioitiin tästä vanhankaupungin kirkosta ensi kerran jo huhtikuussa 1927. Ehkä yllättäen sieltä lähetettiin myös Suomen yleisradion ensimmäinen ortodoksinen radiojumalanpalvelus 30. maaliskuuta 1929.

Pääsiäisyön jumalanpalvelus oli 87 vuotta sitten sekä tekninen että kansainvälinen harppaus, mutta sellaisena lähes unohdettu. Edes aikalaiset eivät sitä hehkuttaneet. Uusi Suomi unohti sen jopa radion ohjelmatiedoista. Naapurivisa sen sijaan yhä muistetaan ensimmäisenä Suomen ja Viron televisioiden yhteislähetyksenä.

Niinpä sopii kysyä, mikä oli uuraauurtaneen radiolähetyksen kieli? Hardi Tiidus ja Esko Kivikoski olisivat vastanneet kuin kaupan hyllyltä. Miljonäärivisailijat tarvinnevat vaihtoehtonsa: A. viro, B. suomi, C. englanti, D. kirkkoslaavi?

Lisätietoa:

Yle: Radio on tuonut jumalanpalveluksia koteihin jo 90 vuoden ajan

Eino Lyytinen, Yleisradion historia, perustamisesta talvisotaan, 1996

Estofennia 26.3.2016

[estofennia]

Viron kuntauudistus Riigikoguun

Pääministeri Taavi Rõivas jätti tänään Viron parlamentille esityksen maan kuntauudistuksesta. Hallitus haluaa vahvistaa kuntien taloutta ja taata julkisten palvelujen laatua ennen kaikkea kasvattamalla kuntakokoa.

Vähintään 5000 asukkaan väestövaatimus on mullistamassa Viron kuntakentän jo ensi vuonna. Hallitus ilmoittaa lakiesityksessään suosivansa tätäkin suurempia kuntia, joissa olisi vähintään 11 000 asukasta. Valtaosa nykyisistä 213 kunnasta on huomattavasti pienempiä.

Tammikuun alussa virolaisen kunnan mediaaniväestö oli 1880 asukasta – eli puolet kunnista oli tätä pienempiä ja puolet suurempia. Alle 1000 asukkaan kuntiakin oli neljäkymmentä. Toisaalta maan väestöstä puolet asuu viidessä suurimmassa kunnassa – Tallinnassa, Tartossa, Narvassa, Pärnussa tai Kohtla-Järvellä.

Asetetun 11 000 asukkaan ihannekoon ylitti vuodenvaihteessa vain 16 kuntaa. Vähintään vaadittu 5000 asukasta täyttyi lisäksi 25 kunnassa.

Näitä pienempien 172 kunnan tulee juuri nyt pohtia itsenäisyyttään ja tulevaisuuttaan. Osa on jo sopivan liitoskumppanin löytänytkin. Lähtökohtana on vapaaehtoisuus: kunnat tekevät toisilleen liitostarjouksia. Aikaa kosioretkiin ja neuvotteluihin on vain vuodenvaihteeseen.

Kaikille liitoskunnille on luvassa yhdistymisavustusta. Suosituskokoon niitä kannustetaan 500 000 euron lisätuella.

Hallitus ratkaisee yhdistämisen niiden pikkukuntien osalta, jotka eivät omatoimisesti pääse keskinäiseen sopuun tammikuuhun mennessä.

Tietyin edellytyksin hallitus voi hyväksyä myös kuntaliitoksen, jonka tuloksena on vähintään 3500 asukkaan uusi kunta. Erityisasemassa ovat neljä saarikuntaa, jopa 154 asukkaan Ruhnu, jotka voivat hakea jäämistä itsenäiseksi.

Uudet kunnat ottavat hallintovastuun välittömästi seuraavien kuntavaalien tulosten selvittyä ensi vuoden lokakuussa.

Kaupungit voivat jäädä kaupungeiksi

Kuntauudistuksen myötä Viro voi saada “uusia” kaupunkeja. Esimerkiksi Itä-Virumaan maakuntakeskus Jõhvi saattaa palata kunnasta kaupungiksi.

Tähän asti kunnan liittyessä kaupunkiin tuloksena on voinut olla vain kunta (vald), jota johtaa kunnanjohtaja (vallavanem). Siten kaupunginjohtaja (linnapea) on voinut johtaa vain liittymätöntä kaupunkia.

Esityksen mukaan yli 5000 asukkaan kaupungin nimike voidaan siirtää liitoskunnalle, jos väestöstä vähintään puolet on asunut kaupungissa. Vastaavin ehdoin entiset kaupungit voivat  hakea statustaan takaisin.

Uutislähde: Lakiesitys Riigikogulle

Estofennia 14.3.2016

[estofennia]

Naapurivisan historia Tallinnan televisiotalossa

Syyskuussa täyttyy 50 vuotta ensimmäisestä Naapurivisasta. Suomen Mainos-TV:n aloitteesta järjestetty suomalais-virolainen tietovisa oli Neuvostoliiton oloissa suorana yhteislähetyksenä uskaliaan uraauurtava hanke.

Viron yleisradio ERR kunnioittaa Naapurivisan historiaa valokuvanäyttelyllä, joka on koottu Tallinnan televisiotalon portaikkoon. Esille on löydetty myös Tapio Vilpposen eli nimimerkki Royn, MTV:n pitkäaikaisen lavastusmestarin suunnittelema Naapurivisan kiertopalkinto “Miettivät veljet”.

Ensimmäinen Naapurivisa lähetettiin Helsingistä 18. syyskuuta 1966. Erityiseen suosioon ja tietoveljeyden symboleiksi nousivat Viron joukkueen muheva Hardi Tiidus ja suomalaisten vastaava legenda Esko “Kyllä” Kivikoski.

Vuoden 1970 jälkeen “liian suuren suosion saanut” tietomaaottelu korvattiin "Ystävyyskaupunkien lauluilla" ym. riittävän pinnallisilla ohjelmilla.

Ideaan palattiin vielä vapauden oloissa MTV:n ja lyhytaikaisen Reklaami-TV:n yhteistyönä vuonna 1993. Ensimmäisen kysymyksen esitti Hardi Tiidus.

Naapurivisan näyttely ei ole televisiotalon varsinaisissa yleisötiloissa, vaikkakin aivan sisääntuloaulan portaikossa. Siitä kiinnostuneen tulee siksi kääntyä ensin talon neuvonnan puoleen, josta katsoen Miettivät veljet seisovat jo lähes näköetäisyydessä.

Viron yleisradion (ERR) arkisto:

84 valokuvaa Naapurivisasta

Ensimmäinen lähetys 18.9.1966

ETV 16.1.2013: Pealtnägija-ohjelma Naapurivisan tekijöiden luona, mukana Suomen joukkueen Keijo Virtamo ja Erkki Holvikivi

MTV 5.12.1993: Hardi Tiidus kysyjänä viimeisessä Naapurivisassa

Estofennia 2.3.2016

[estofennia]

Viron puoluekenttä polarisoitumassa? ERR: Äänestäjistä yli puolet tukee Keskustaa tai Reformipuoluetta

Viron kaksi suurinta puoluetta Reformipuolue ja Keskustapuolue vahvistivat kumpikin kannatustaan helmikuussa. Kannattajia menettivät kaikki pienemmät puolueet.

ERR:n tilaaman mielipidetiedustelun mukaan Viron puoluekentän keskeistä vastustajaparia tuki helmikuussa 52 prosenttia äänestäjistä. Tammikuussa yhteenlaskettu tuki jäi 43 prosenttiin. 

Edgar Savisaaren johtamaan Keskustan kannatus nousi 29 prosenttiin, jossa on lisäystä kolme prosenttiyksikköä. Pääministeri Rõivasin Reformipuolue korjasi tammikuisen kannatuksen notkahduksen ja nousi kuudella prosenttiyksiköllä 23 prosentin tukeen.

Sosiaalidemokraatteja ja Vapaapuoluetta tuki 12 prosenttia äänestäjistä. Konservatiivinen kansanpuolue EKRE pysyi yhä tiukasti niiden kannoilla 11 prosentilla.

Perää pitää 6 prosentin tuella Isänmaan ja Res Publican Liitto (IRL).

Uutislähde: Viron yleisradio (ERR)

Estofennia 28.2.2016

[estofennia]

Arctia saa käräjäkutsun Tallinnaan? Jäänmurtaja Botnican myynti Viroon ehkä rikostutkintaan

Tallinnan sataman korruptiota tutkiva lautakunta epäilee, että monitoimimurtaja Botnica ostettiin Suomen valtion Arctia-varustamolta väärin tiedoin ja ylihintaan. Viron valtionsyyttäjänvirasto päättää rikostutkinnasta kymmenen päivän kuluessa.

Jäänmurtajavarustamo Arctia myi pitkään tappiota tuottaneen Botnican lokakuussa 2012. Valtionyhtiön meklari löysi ostajaksi toisen valtionyhtiön, Viron satamayhtiön Tallinna Sadam.

Ostajapuolen korkein johto on ollut viimeiset puoli vuotta laajan korruptiotutkinnan keskiössä. Viron parlamentin asettamaa tutkimuslautakuntaa johtaa kansanedustaja Artur Talvik.

Asiakirjoja vertaamalla on herännyt epäilys, että Botnica ostettiin todellista arvoaan kalliimmalla. Kauppahinta oli 50 miljoonaa euroa, mutta asiakirjoissa esiintyy pienempiä summia. ”Myyjän laivameklari ja ostajan neuvonantaja oli sama henkilö. Sekään jo itsessään ei kuulosta hyvältä”, toteaa Talvik.

Uutislähde: Viron yleisradio ERR

Eestofennia 22.2.2016

[estofennia]

Uudentyyppisellä pintaliitäjällä puolessa tunnissa Helsingistä Tallinnaan jo syyskuussa?

Virolainen Sea Wolf Express aikoo tuoda Helsingin ja Tallinnan linjalle pintaliitäjiä, jotka lentäisivät Suomenlahden yllä noin kahden metrin korkeudessa.

Kyseessä ovat lentokonetta muistuttavat maaefektialukset, jotka hyödyntävät siiven ja pinnan välistä maaefektiä. Neuvostoliitto kehitti alustyyppiä ekranoplan-nimellä joukkojenkuljetukseen ja muuhun sotilaskäyttöön, sillä maaefektialus kantaa lentokonetta suuremman kuorman ja kuluttaa vähemmän polttoainetta.

Kaspianmeren jättimäisten ekranoplanien sijaan matkustajaliitäjät tuovat mieleen vanhan helikopteriliikenteen – niin kooltaan kuin nopeudeltaan. Kaksitoista matkustajaa luvataan liidättää Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa.

Sea Wolf Express aikoo tilata Venäjältä yhteensä 15 pintaliitäjää. Ensimmäisellä on tarkoitus jo syyskuusta testata kysyntää Helsingin–Tallinnan linjalla. Jos tulokset ovat myönteisiä, Talsinkia yhdistämään kaavaillaan jopa viittä pintaliitäjää.

Uutislähteet: – Postimees, talousuutiset – Viron yleisradio ERR

Video historiasta nykyisyyteen: RDC Aqualines

Wikipedia: Maaefektialus

Estofennia 18.2.2016

[estofennia]

Uutta omistajaa etsivä meijeriyritys Tere haki saneeraukseen

Harjun maaoikeus hyväksyi torstaina Tere AS:n saneeraushakemuksen. Yhtiö on alkuaan perinteikäs Tallinnan meijeri eli Tallinna Piimatööstus. Hakemuksen syynä oli rahoittajien jäykkyys, toteaa omistaja Oliver Kruuda.

Talousvaikeuksia on yritetty ratkaista uusien sijoittajien avulla. Kruuda kertoo käyneensä lukuisia neuvotteluja koko yrityksen tai sen osan myynnistä.

Uutislähde: Maaleht

Estofennia 18.2.2016

[estofennia]

Viron yleisradio avasi Narvassa televisiostudion – kumppanina Pohjoismaiden ministerineuvosto

Viron yleisradio ERR avasi tiistaina televisiostudion Narvan sydämeen. Sen ensisijainen tarkoitus on palvella syyskuussa avattua venäjänkielistä ETV+ -kanavaa, jonka aamulähetys tulee sisältämään suoria osuuksia Narvasta.

Maaliskuussa on luvassa uusi keskusteluohjelma, jossa kansalle olennaisia asioita ruotivat  ERR:n toimittaja Jüri Nikolajev sekä päivälehtien Narvskaja Gazeta ja Viru Prospekt päätoimittajat Sergei Stepanov ja Svetlana Zaitseva.

Narvan studio rakennettiin katutason liikehuoneistoon osaksi kaupunkilaisten arkea. Lasin taakse voi kurkistaa ja sisäänkin saa poiketa. Tilaa nimittäin jakaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston sivutoimisto, jonka ensimmäinen näyttely kertoo Ingrid Bergmanista. Casablancasta sekä mm. Hitchcockin ja Rossellinin elokuvista muistetun näyttelijättären syntymästä täyttyi elokuussa 100 vuotta.

Studion ja Pohjoismaiden toimipisteen löytää vieraampikin helposti keskusaukio-liikenneympyrän laidalta, Puškininkadun Yliopiston apteekin vierestä.

Estofennia 16.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Stadionin avajaiset peiteltyä vaalimainontaa – Savisaaren korvattava kaupungille 113 000 euron vaalikulut

Tallinnan toisen asteen alueoikeus hylkäsi Edgar Savisaaren valituksen, joka koski Tallinnan hallinto-oikeuden tuomiota mainonnasta vuoden 2013 kunnallisvaalien edellä. Oikeus katsoi, että Tallinnan kaupungin rahaa oli käytetty kolmessa mainoskampanjassa peiteltynä vaalimainontana.

Kaupunginjohtaja Savisaar tuomittiin korvaamaan kaupungille 113 000 euron kustannukset. Tuomio astuu voimaan, jos siitä ei valiteta korkeimpaan oikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa.

Uutislähde ja kuva: Delfi, Martin Dremljuga

Estofennia 15.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Postimees: Tallinnan kerrostalot saavat seinämaalauksia

Tallinnan kaupunkikuvaa värittää pian yhä useammin muraali eli koko kerrostalon päätyä hallitseva taidemaalaus. Kaupunginvaltuustolle esitetään, että muraalit eli “supergrafiikka” voitaisiin sallia arkkitehtonisten ja ympäristölleen arvokkaiden rakennusten peruskorjausten yhteydessä.

Graffiteista muraalin erottaa luvallisuus ja sovittaminen kaupunkikuvaan, samoin luonnollisesti suurisuuntaisuus ja nimeltä tunnettu taiteilija.

Estofennia 15.2.2016

[estofennia]

Ärileht: Paul Keres 100 -juhlarahan puolen miljoonan jättipainos myytiin loppuun kuukaudessa

Viron kuuluisimman shakkimestarin Paul Keresin syntymän satavuotispäivänä kuukausi sitten julkaistu juhlaraha on myyty jo loppuun. Kahden euron erikoisrahaa lyötiin puoli miljoonaa kappaletta.

Paul Keres syntyi 7. tammikuuta 1916 Narvassa, jossa hänen nimestään muistuttaa keskeinen katu, kaupunginosa ja kauppakeskus. Juhlavuoden kunniaksi Narvassa paljastettiin myös veistos, jossa suomalainenkin voi istahtaa yhteiseen shakkipyötään Keresin mietiskelevien kasvojen eteen.

Muistomerkin shakkilaudassa on kuvattu todellinen tilanne Vancouverin voitokkaasta turnauksesta vuonna 1975. Keres palasi Kanadasta lennolla Helsinkiin, jossa matka katkesi sydänkohtaukseen 5. kesäkuuta 1975. Voittajaa odottanut matkustajalaiva Tallinn palasi kotimaahan surusaatossa.

Paul Keresin kasvot tulivat sittemmin suomalaisille tutuksi Viron viiden kruunun setelistä, jonka kääntöpuolella oli kuvattu Narvan jokilaakso linnoineen. Arvostuksessa häntä voi verrata laulaja Georg Otsiin, joka kuoli saman vuonna, tasan kahdeksan kuukautta myöhemmin.

Uuden Suomen-laivan rakennusvaiheessa oli kaksi nimivaihtoehtoa: M/S Paul Keres ja M/S Georg Ots. Moskovan meriministeriö valitsi jälkimmäisen.

Kuva: Delfi, Rauno Volmar

Estofennia 14.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Delfin kuva: Tuhalan noitakaivo kävi kiehumaan

Tuhalan noidat ovat yllättäen aloittaneet vihtomisensa jo helmikuussa. Viimeksi noitakaivo tulvi näin varhain 19 vuotta sitten. Pari vuotta tämä luonnonilmiö on jäänyt kokonaan näkemättä. Tiedemiehet eivät usko noitien saunontaan, vaan he väittävät “kiehunnan” johtuvan paineesta maanalaisessa joessa.

Tuhala sijaitsee noin 40 km Tallinnasta etelään, Tarton tien länsipuolella.

Ks. Tuhalan luontokeskus

Estofennia 12.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Maaleht: Lypsylehmistä Viron uusi vientituote – Maltalle ostettiin 4000 lehmää, puolet maan lypsykarjasta

Talouskriisistä kärsivät Viron maitotilat myyvät lypsylehmiään ulkomaille, lähinnä Puolaan, Venäjälle ja Turkkiin. Maltalle ostettiin äskettäin yhteensä 4000 lehmää: puolet saarivaltion lypsykarjasta on nyt virolaista rotua.

Estofennia 11.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Äripäev-lehden viikon tilastografiikka – Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Suomalaiset toivat vuonna 2015 Virosta 56 miljoonaa litraa erilaisia alkoholijuomia. Tuodun alkoholin kokonaismäärä on edellisvuotista hieman hillitympi. Tämä johtunee siitä, että erittäin suuria eriä, yli 500 litraa henkeä kohden, tuovien matkustajien määrä on pudonnut kolmasosaan.

Tutkimuksen toteutti Tutkimus- ja analysointikeskus TAK alkoholi-, ravintola- ja kaupan alan liittojen sekä ammattiliitto PAMin tilauksesta. Tutkimuksessa haastateltiin yli 3 700 matkustajaa Helsingin ja Viron välisillä laivoilla.

Tutkimus: Alkoholituonti Virosta vuosi 2015 (TAK Oy)

Estofennia 6.2.2016

[talsinkitimes]

[estofennia]

Keskustapuolue yhä Viron suosituin puolue – mutta painottuen venäjänkielisiin äänestäjiin

Viron konservatiivisen kansanpuolueen (EKRE) kannatus nousi tammikuussa lähes sosiaalidemokraattien ja Vapaapuolueen tasolle, osoittaa Viron yleisradion (ERR) tilaama mielipidetiedustelu. Demareita ja Vapaapuoluetta tuki 13 prosenttia äänestäjistä. EKRE nousi joulukuusta kahdella prosentilla 12 prosenttiin.

Keskustapuolue säilytti 26 prosentin kannatuksen ja suosituimman puolueen asemansa. Painotus on yhä vahvasti venäjänkielisissä äänestäjäkunnassa, jolta puolue sai 77 prosentin tuen. Virolaisäänestäjien tuki jäi 14 prosenttiin.

Pääministeri Rõivaksen Reformipuolueen kannatus putosi kolmella prosentilla marraskuun tasolle 17 prosenttiin. Viron parlamenttipuolueiden hännänhuippuna pysyi 7 prosentin kannatuksella Isänmaan ja Res Publican Liitto (IRL).

Estofennia 6.2.2016