Suomalaisten on lähes mahdotonta vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon, kertoo tuore tutkimus.
Tuija Vänttinen muistaa hyvin hetken, jolloin hänestä tuli kansalaisaktivisti. – Kuulin huhun, että Savonlinnasta loppuu yöpäivystys. Ajattelin, että nyt riittää. Alkoi vimmattu työ. Vänttinen ja muut sairaalan puolustajat laativat kansalaisaloitteen, keräsivät adressiin 16 000 nimeä ja järjestivät mielenosoituksia. Se ei auttanut. Joulukuussa 2024 eduskunta päätti lakkauttaa yöpäivystyksen lähes kymmenessä sairaalassa ja hyväksyi lakimuutoksen, jonka myötä Savonlinnan sairaalan palvelut ovat vähentyneet. – Meille jäi kokemus, että työtämme ei nähty eikä perusteluitamme kuultu. Ei hyvinvointialueella eikä eduskunnassa.
---
Valtio-opin dosentti ja yliopistonlehtori Johanna Vuorelma johtaa Tampereen yliopistossa tutkimusta, jossa selvitetään, miten lähipalveluiden lakkauttaminen vaikuttaa suomalaisten käsityksiin demokratian toteutumisesta ja hyvinvointivaltiosta. Tänä keväänä tutkijat haastattelivat asukkaita ja päättäjiä neljällä paikkakunnalla: Salossa, Savonlinnassa, Pyhäjärvellä ja Kemijärvellä. Lisäksi he perehtyvät pöytäkirjoihin ja lehtijuttuihin 1990-luvulta lähtien. Vuorelman mukaan tutkimuksessa on selvinnyt, että paikkakuntia yhdistää ennen kaikkea yksi asia. – Paikalliset asukkaat kokevat, että demokraattiseen päätöksentekoon on mahdotonta vaikuttaa.
---
Otto Makkosen lammastila sijaitsee Savonrannalla, lähellä Pohjois-Karjalan rajaa. Savonlinnan keskustaan on matkaa 60 kilometriä. Kylällä on jäljellä alakoulu, päivähoito, kirjasto ja kuntosali. – Suurimman turvan antaa oma vapaapalokunta, ensivaste saadaan nopeasti paikalle. Ambulanssin tulo kestää kauan. Kolme vuotta sitten vanhempainyhdistys taisteli yläkoulun puolesta. Adressin kerääminen ja keskustelut lukuisten päättäjien kanssa eivät auttaneet. Koulu siirtyi Kerimäelle 40 kilometrin päähän. – Se tuntui maailmanlopulta. Siinä tilanteessa näki vain syöksykierteen alkamisen. Toisin kävi. Makkonen kertoo, että kylälle on syntynyt sen jälkeen uusia yrityksiä ja lisää lapsia. Nyt hän ajattelee, ettei kova työ mennyt hukkaan. Päättäjillä on nyt tietoa tulevia kouluratkaisuja varten.
---
Otto Makkonen koki tulleensa kuulluksi. Se on harvinaista, kertovat Johanna Vuorelman tekemät tutkimushaastattelut: Kuntalaisten mielestä päättäjät eivät halua kuulla heidän näkemyksiään. He katsovat, että lakisääteisiä kuulemisia järjestetään vain muodon vuoksi. Yllättävää kyllä, samaa mieltä olivat myös päättäjät. – He kokivat kansalaisten osallistumisen häiritsevänä ja hankalana. Heidän mielestään se tuo päätöksentekoprosessiin kitkaa, jota siihen ei toivota, Vuorelma sanoo. Tutkijan mukaan päättäjät ajattelivat, että hiljainen enemmistö on leikkausten kannalla.
---
Aiempi kansainvälinen tutkimus kertoo, että huonot vaikutusmahdollisuudet liittyvät tyypillisesti syrjäiseen asuinpaikkaan ja heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan. Nyt selvisi, että vaikutusmahdollisuuksia ei ole hyväosaisillakaan. Tuoreen tutkimuksen osallistujat olivat koulutettuja, hyvässä taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä. – Demokratia on kriisissä. Äänestäminen ei nykyään enää riitä. Sille pitäisi tehdä jotain, että meitä kuultaisiin, sanoo savonlinnalainen Tuija Vänttinen. Tutkija Johanna Vuorelman mukaan vaikutusmahdollisuuksien menettäminen voi vaikuttaa kahdella eri tavalla: ihmiset luovuttavat tai tarttuvat laittomiin keinoihin.
---
Sosiaali- ja terveyspalveluiden katoaminen herättää huolta ja pelkoa ympäri Suomen, tutkimus kertoo. Kansalaiset kokevat, että hyvinvointivaltio on katoamassa. Tuija Vänttinen on huolissaan tulevan hallituskauden säästötavoitteista. Lapsiperheköyhyys on jo lisääntynyt. Otto Makkonenkin ajattelee, etteivät kaikki nykyiset palvelut voi säilyä. Hän toivoo, että erikoissairaanhoidossa tehtäisiin yhteistyötä yli maakuntarajojen. Joensuun keskussairaalaan on Savonrannalta vain 80 kilometrin matka.
---