Reissuilla etelään ja ympäri
Palailin maanantaina takaisin Santiagoon melkein kaksiviikkoiseksi venyneeltä etelänreissulta. Mahtava fiilis kyllä taas kun pystää olemaan reissunpäällä ilman tarkkaa takarajaa paluupäivälle. Jotenkin siitä tulee sellanen vapautunut olo, että ei tarvitse mennä ennalta määritellyn aikataulun mukaisesti vaan voi muokata suunnitelmaa sen mukaan mitä tulee vastaan. Ja jotenkin kummasti reissuissa tuppaa tulemaan hyviä juttuja vastaan, joten paluun lykkäämiselle löytyi perusteita.
Reissuun lähdön alkuperäinen syy oli Temucossa järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma paikallisen yliopiston kanssa. Ohjelmassa oli paljon sellaista aktiviteettiä, jota Start-Up Chile osallistujilta haluaakin, eli opiskelijoiden ja yrittäjien vuorovaikutusta, joka toivottavasti auttaa luomaan tänne elinvoimaisempaa yrittäjäkulttuuria ja innostaa opiskelijoita harkitsemaan oman firman perustamista työllistymisvaihtoehtona.
Ainakin omalla kohdalla oli iso merkitys niillä tapahtumilla, joita AaltoES järjesti yliopistolla, ja joissa pääsi tapaamaan ja juttelemaan yrittäjien kanssa. Niiden ansiosta muodostui jotenkin realistisempi kuva siitä, että oman firman perustaminen voi olla varsin mukava vaihtoehto, eikä välttämättä niin hankalaa kuin aiemmin luulin. Ja hyvin tyytyväinen olen tuosta saadusta rohkaisusta, sillä tällä tiellä olen viihtynyt varsin hyvin. Toki meillä on vielä matkaa siihen, että firma on oikeasti tasapainoisessa ja voitollisessa tilanteessa, mutta toistaiseksi asiat ovat edenneet hyvin ja mahdollisuus säädellä itse työaikaa ja -paikkaa on kyllä ihan mahtava. Tämäkin reissu yhdisti mukavasti työtehtäviä ja vapaa-aikaa.
Temucossa siis vierähti muutama päivä lähinnä tuossa yliopiston tapahtumassa. Esittelimme omat projektimme, pidimme erilaisia workshopeja ja kuuntelimme opiskelijaprojektien esittelyjä ja annoimme palautetta niistä. Tapahtuman jälkeen suurin osa yli 20 yrittäjän porukasta suuntasi Puconiin viikonlopun viettoon.
Pucon on melkoisen turismivetoinen kaupunkin ja porukka hajaantui lauantaina erilaisiin aktiviteetteihin. Pitkästä vaihtoehtolistasta eksoottisimmalta kuulosti tulivuoren huipulle kiipeäminen, joten päädyin pienen porukan mukana heräämään aamukuudelta vuorenvalloitukseen. Sateisesta vuodenajasta huolimatta meille osui loistokeli ja auringonnoustessa oli mahtavaa lähteä hiihtokeskuksen parkkipaikalta tarpomana ylämäkeen Puconin ja sen vieressä olevan järven siintäessä taustalla.
Vaikka olen patikoinut paljon, tämä oli ensimmäinen kerta kun olin paikassa jossa piti käyttä jääpiikkejä kengissä ja kaikille jaettiin jäähakut, jotka toimivat kävelykeppinä noustessa ja tarvittaessa jarruna likastuessa tai tarkoituksellisesti alaspäin liukuessa (kuten meille paluumatkalla selvisi).
Huipulle kiipeäminen ei ollut ihan helppo homma ja liki viiden tunnin kiipeämisurakan joutui muutama joukostamme jättämään kesken. Lopulta tasaisesti jyrkkenevä ylämäki kuitenkin loppui ja sieraimiin tulvahti erittäin pistävä katku, jota aktiivinen tulivuori kraateristaan tasaisesti tuprutteli. Oli kyllä kummallinen tunne seistä vuoren huipulla ja katsoa savuavaa aukkoa tietäen, että jossain kuilun pohjalla on sulaa laavaa, ja yhteys jonnekin maapallon ytimeen asti. Kuulemma pari vuotta sitten laavaa on ollut ihan näkyvissäkin, mutta nyt sen pinta oli sen verran alhaalla, ettei mitään näkynyt.
Muissa suunnissa nähtävää sen sijaan oli, sillä näkymät huipulta olivat huikeat. Kiipeämisen suunnassa näkyi järvimaisema ja vuoren toisella puolella lumisempi näkymä, jossa muun muassa toinen valtava tulivuori lähellä Argentiinan rajaa. Huippukokemuksen kruunasi vielä paluumatkan osuus, jolla kaivettiin repusta hyvin paljon päiväkodin pihalta tuttua muoviliukuria muistuttavat laskuvälineet ja päästiin pitkän kävelyn jälkeen vähän lepuuttamaan jalkoja ja liukumaan alas pitkin lumista vuoren rinnettä.
Lisää jalkojen lepuutusta oli luvassa illalla, kun porukka kokoontui taas, ja lähdettiin tsekkaamaan kaupungin lähellä olevat kuumat lähteet. Paikka oli jännä, kun tultiin sinne pimeän laskeuduttua ja siellä täällä oleva valaistus ei heti auttanut täysin hahmottamaan paikkaa, jossa oli 5 erillistä allasta pienen polun varteen sijoiteltuna. Vesi oli todellakin kuumaa ja illan pimeydessä höyryävät altaat loivat jotenkin mystisen tunnelman alueelle. Loistava kontrasti kyllä jäisen ja tuulisen vuorenhuipun jälkeen lojua lämpimässä vedessä tähtitaivaan alla.
Shane Greenupin ottama kuva lähteiltä
Sunnuntaina osa porukasta kävi vielä uusilla patikointireissuilla tai ratsastamassa, mutta päätin useamman lyhyen yön jällkeen nukkua hiukan pidempään, tehdä vähän hommia päivällä ja käppäillä Puconin ympäri. Iso osa porukasta lähti paluumatkalle sunnuntaina, mutta llalla saatiin vielä osa porukasta koolle hostellin yhteistiloihin. Itsellä matka jatkui aikaisin maanantaiaamuna etelämmäksi kohti Puerto Varasia.
Tämä blogiteksti venyy kuitenkin jo sen verran, että taidan jatkaa tarinaa seuraavassa osassa myöhemmin. Mainitsen kuitenkin myös tulevista reissuista sen verran, että sain eilen tietää päässeeni mukaan Project Getaway:n järjestämään tapahtumaan, jossa joukko yrittäjiä eri puolilta kokoontuu kuukaudeksi tekemään hommia Balille Indonesiaan. Ideanan on siis, että kukin edistää oman firmansa hommia rennossa ympäristössä, tutusuten samalla muihin huipputyyppeihin, ja hyödyntäen porukalla Balin mainiota aktiviteettitarjontaa. Arvata saattaa, että olen hiukka täpinöissäni tästä mahdollisuudesta, sillä sen verran positiivisia kokemuksia on karttunut erilaisista "hakemusperusteisista ryhmämatkoista" (mm. Explorer Belt ja Aalto on... -reissut) että uskon Bali-kuukauden olevan juuri sellaista meininkiä, mihin tässä vaiheessa haluankin osallistua.
Balin ohjelma alkaa 16.9. eli sopivasti Chile-oleilun jälkeen ja tarkoituksena on siis jatkaa täältä matkaa sinne suoraan. Näyttää siis siltä, että viime marraskuussa Aalto on Waves -laivalla alkanut reissu venyy maailmanympärimatkaksi vielä ennen kuin kotiin palaan. Näillä näkymin tulen takaisin suomeen lokakuun loppupuolella.
Ps. Lisää kuvia luvassa piakkoin ainaki Flickrissä, mahdollisesti myös täällä ja Facebookissa.