Minea @minealithblog - Tumblr Blog

PikkuPennosten loppusanat

On tullut aika sanoa hyvästit meidän PikkuPennosten osalta. Emme kuitenkaan halua lopettaa uraa uurtavaa uraamme vielä tähän. Tuodaan vielä esiin yhteenvetona kaikki se materiaali, mitä digitaalisen liiketoiminnan opiskelu on meille tämän opintojakson aikana tuonut. Vielä kerran – PikkuPennoset.

Jokainen ryhmämme jäsen on jo vahvasti tottunut elämään tässä digitaalisessa yhteiskunnassamme. Olemme kuitenkin päässeet syvemmin tutustumaan digitaalisuuden liiketoiminnallisempaan puoleen, puoleen joka on ollut läsnä, mutta emme ole sitä tarkemmin analysoineet. Käsittelimme aiheita kuten digitaalinen markkinointi, palvelumuotoilu, sosiaalinen media ja niin edelleen. On ollut valaisevaa huomata, kuinka tämä kaikki on pyörinyt myös meidän PikkuPennosten ympärillä tajuamatta – saamamme henkilökohtaiset sähköpostit ja viestit yrityksiltä, ei olekaan ilman takaa-ajatuksia ohjattuja meille, vaan takana on tosissaan liiketoiminnallinen suunnitelma, jolla on oma terminsä. Sinisilmäisyytemme on avautunut todellisuudelle, jota nykyaikainen digitaalinen liiketoiminta ohjaa.

Meidän ryhmämme innovaatio työntäisi asiakasta kokonaisvaltaisesti eri yhteisöpalveluiden suuntaan – ei pelkästään Youtuben, vaan myös muiden. Sarjan tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista markkinointia eri kanavissa, mikä aktivoisi ja saisi varmasi asiakasyrityksenkin jo vanhat työntekijät kiinnostumaan mahdollisuuksistaan ja kehittämään itseään. Uskomme, että innovaatiomme myötä liiketoiminta lisääntyisi myös sen verran, että yrityksen on mahdollista ottaa joukkoihinsa täysin uusiakin tekijöitä, joiden avulla kannustus digitalisoitumiseen kasvaa sisältäpäin.

PikkuPennoset arvioi myös muiden ryhmien tuotokset hyviksi – ideat olivat suhteellisen perusteellisia, esitykset hyviä ja innovaatiot myös realistisia. Pahaa sanomatta, ideat olivat kuitenkin suhteellisen peruskauraa, ”innovaatioita” jollaisia asiakasyrityksen olisi tullut jo itse ymmärtää. Nykyaikana jokainen yritys panostaa jo samoilla alueilla ja näissä kohdissa asiakas on hyvinkin jäljessä. Mielestämme oma oli edukseen erottuva ja erilainen, millä olisi pelivaraa todellisuudessakin.

Innovointiprosessi ja työkalut

Kun ryhmämme PikkuPennoset innovoi asiakkaallemme uutta toimintaa, turvauduimme muutamaan yleisempään innovaatiomenetelmään. Ryhmämme toimi siten, että jokaisessa prosessissa nimikoitiin fasilitaattori, joka kantoi vastuun ryhmän jäsenten osallistamisesta, joiden tehtäväksi omalla tahollaan suotiin ideointi.

SWOT ☺☺☺☺

AIVORIIHI ☺☺☺

LOTUS BLOSSOM ☺☺☺☺☺

Yllä olen arvioinut käyttämiämme innovointimenetelmiä – mitä enemmän hymynaamoja, sen mieluisampi. Omalta osaltaan jokaisesta oli hyötyä, mutta Lotus Blossom oli henkilökohtaisesti eniten mieleeni, sekä se tehokkain. Tässä menetelmässä jokaisen pienemmän idean pohjalla on yksi pääidea ja myös päinvastoin myös pienempää ideaa, voidaan lähteä pilkkomaan pienemmäksi Lotus Blossomin avulla. Edellisellä kerralla toteutettu Aivoriihi tuki ideointia, sillä sen avulla olimme saaneet pilkotuksi ne relevanteimmat ideat turhemmista – tarkoituksena oli alun perin suoltaa kaikki mahdolliset ideat esiin ja ideointivaiheen jälkeen karsia turhimmat.

SWOT-analyysi on mielestäni aina ollut hyvä ja tehokas työkalu monissa tilanteissa – myös ryhmämme ideoinnissa. Analyysin avulla pystyimme ennen ideointia selkeyttämään niin ulkoisia, kuin sisäisiä tekijöitä, jotka voisivat joka olla tukena tai uhkana ideointiamme ajatellen.

Yhteenvetona sanon, että jokainen menetelmä toimi tehokkaasti. Aivoriihen vähäisemmät hymynaamat selittyvät sillä, että mielestäni prosessi oli meidän ryhmämme kohdalla hieman turha, sillä ideamme oli jo niin selkeä. Oli kuitenkin hyvä käydä myös kyseinen prosessi läpi. Lotus Blossomin läpimurto johtui siitä, että se tosissaan haastoi jokaista ryhmämme jäsentä tehokkaaseen innovointiin, jonka seurauksena ideamme projektiin sai vahvan rakenteensa.

Fasilitointi ja sen reflektointi

Fasilitointi tarkoittaa ryhmän jäsenien kannustamista ja edistämistä luovuuteen, sekä tuloksellisuuteen. Fasilitaattori on toimii puolueettomana osapuolena, joka pyrkii luomaan aktiivista ideointia, josta ryhmän muut jäsenet vastaavat. Toimin itse fasilitaattorina aivoriihessä. Aivoriihin pääidea on tuottaa mahdollisimman paljon erilaisia ideoita. Ideoita ei fasilitaattori, eikä kukaan muu ryhmän jäsen arvostele ensimmäisessä vaiheessa, vaan kaikki kirjataan ylös samanarvoisina. Valmistelin fasilitointia valitsemalla asiakasyrityksen antamista tehtäväannoista kaksi ja selittämällä ryhmälle, että mikä aivoriihen perusajatuksena on.

Fasilitointi-käsitettä käytetään kuvaamaan toimintaa, jonka tarkoituksena on helpottaa muiden toimintaa. Fasilitoinnilla tarkoitetaan organisatorisissa ja liiketoiminnallisissa yhteyksissä onnistuneiden ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta

Ryhmämme työskentelyssä käytimme flapboardia, johon liitimme post-it lapuilla ideoitamme. Fasilitaattorina tavoitteenani oli saada ryhmämme jäsenistä ulos mahdollisimman paljon ideoita. Pyrin myös tasavertaistamaan ryhmän jäseniä siten, että jokainen saisi mahdollisuuden tuottaa yhtä paljon ideoita. Kannustin rohkeasti tuomaan esiin kaikki mahdolliset ajatukset projektiin liittyen. Kun suurin ideatulva oltiin saatu ulkoistettua, koostin samankaltaiset ja toisiinsa liittyvät ideat yhteen.

Aloimme myös ryhmässä käydä läpi tuotoksia niin, että muu ryhmä arvosteli ja itse yritin jokaiselta ryhmäläiseltä mielipiteen. Lopputuloksena saimme karsittua joitakin ideoita pois, suurin osa kuitenkin jäi taululle, sillä jo alusta saakka ryhmämme idea on ollut melko vakaalla pohjalla ja useat ideat, oli vain pienempiä kokonaisuuksia koko alkuperäisestä ajatuksestamme. Aivoriihen avulla saimme kuitenkin sisällytettyä pienempiä kokonaisuuksia, joita ei suurempaa kokonaiskuvaa katsoessa olisi välttämättä tullut mieleemme. Mielestäni prosessi eteni sujuvasti ja ryhmän jäsenten ajatukset olivat melko vahvasti samassa kategoriassa. Keskustelu oli sujuvaa ja jokainen sai ilmaista asiansa tuomitsematta.

Ryhmämme jäsenet pitivät jäänmurtamista oppituntien aluksi huomattavan tärkeänä. Eräs energisoivista harjoituksista oli ”peukku-peli”. Tavoitteena tarkkaavaisuus ja nopeus. Harjoituksen avulla saimme jokainen valutettua viimeisetkin unihiekat silmistä ja jännityksestä aiheutuneen adrenaalin virtaamaan, mikä tehokkaasti kannustaa ideointiin ja työskentelyyn.

Arvioisin omaa rooliani fasilitaattorina suhteellisen hyvänä – olen tasapuolinen ja osallistava, sekä koen mielestäni omaavan porukan ”herättämisen” taidon. Taitoa on hyödyllinen tilanteissa, joissa toinen työntekijä tarvitsee tukea ja kannatusta, päästäkseen epävarmuudestaan. Vaikeuksia minulle tuotti se, että fasilitaattorina en saanut yhtyä ideointiin. En myönnä, etten olisi jossain vaiheessa hieman ohjannut ryhmän jäseniä omien ideoitteni suuntaan, mutta koen olevani juurikin hyvin idearikas ja monipuolisesti ajatteleva persoona, joten olisin mielelläni itse osallistunut aktiivisemmin juurikin aivoriihen ideointiprosessiin.

Mobiiliapplikaatioiden valtakausi

Mobiiliapplikaatiot, nykyisin kansankieleen käännetyt äpit, ovat puhelimiin ja muihin älylaitteisiin suunniteltuja ohjelmistoja. Applikaatioita löytyy eri kategorioista ja kilpailu ja kehitys alalla on kovaa – päivittäin ilmestyy uusia ja vanhatkin ilmoittavat päivityksistään kuukausittain. Mobiilidatan käytön kasvu on houkutellut yrityksiä luomaan mobiilipohjalle sopivaa julkaisua ja kokonaisen applikaation avulla, voidaan luoda helpommin saatavilla oleva, muokattava ja omaksuttava versio. Kannettavuus ja itse laitteen tarjoamat ominaisuudet luovat sovellukselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mitä perinteinen verkkosivusto voi tarjota.

Grand One – kilpailussa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja myös mobiiliapplikaatioille on luotu oma kategoriansa. Kaikki kilpailutyöt ovat nähtävissä tästä. Listalta löytyy melko – jos voidaan sanoa – standardityyppisiä sovelluksia, mutta myös muutama erikoisempi. Oman huomioni kiinnitti UPM Metsäni – applikaatio. Myönnän, olen jo aikaisemmin tutustunut kilpailevan yrityksen vastaavaan applikaatioon artikkeleiden kautta, mutta idea on silti mielestäni innovatiivisuudestaan johtuen hyvin mielenkiintoinen. Tavoitteena on uusien ja passiivisten metsänomistajien aktivointi, joiden kiinnostus metsäomaisuutensa arvoa ja tuottavuutta kohtaan pyritään herättämään. Sovellus luo virtuaalisen version käyttäjän metsästä ja kerätyillä tiedoillaan analysoi metsän kuntoa, sekä tilaa. Sovelluksen avulla myös tuki on lähempänä - tarjolla on niin palveluchat, kuin tiivistetty tietopankki. Kuinka kiehtovaa voi olla metsä taskussa? Sovellukseen voi myös tutustua pelkän niin sanotun haamumetsän kautta.

Jos Suomen Rahapaja haluaisi pysyä kehityksen aallonharjalla, on mobiiliapplikaatio väistämätön pakko. Se on nykyajan palveluiden ilmentymä ja on vaikea keksiä keskisuurta yritystä jolla ei vastaavaa jo olisi. Keräily, sarjat ja yhteisöllisyys voisi olla kolminaisuus, minkä pohjalle applikaatio rakennettaisiin. Asiakkaalle luodaan oma hahmo ja kirjasto. Lisäksi sovellukseen yhdistettäisiin verkkokauppa – ei tyrkyttämällä – vain ratkaisuna. Loisin sovellukseen myös keskustelu – ja kommunikaatiomahdollisuuden. Lisäksi yrityksen tulisi opetella tehokkaammin hyödyntämään jo olemassa olevia yhteisöpalvelu applikaatioita, kuten Instagram, Facebook ja niin edelleen. Markkinointi ja ihmisten tavoittaminen ei koskaan ole ollut helpompaa.

PikkuPennoset ja IsoData

Maailmassa kerääntyy jatkuvasti valtavia määriä tietoa (ks. information overload), jota keräävät valtiolliset tahot, sekä yritykset. Valtavista datamääristä käytetään nimitystä Big data. Opiskelijan paras ystävä Wikipedia selittää: “ Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Esimerkiksi Facebookin kaikki 2 miljardin kuukautisen käyttäjän tekemät postaukset ovat juuri tällaista, isoa ja kaaottista dataa.

Avoin data on sen sijaan organisaatioiden ja ihmisten keräämää dataa, joka on kaikille luettavissa ja vapaasti hyödynnettävissä. Avoin data on siis maksutonta ja julkista tietoa. Pääkaupunkiseudulla avointa dataa julkaisee Helsinki Region Infoshare. Datan lisäksi sivulta löytyy sovelluksia, jotka tätä dataa hyödyntävät. Olisiko näissä ainesta Suomen Rahapajan digitaalisuuden kehittämiseen?

Finna Street etsii sijainnin perusteella alueesi historiallisia valokuvia museoiden arkistoista. Monet rahankeräilijät ovat kiinnostuneita historiasta, ehkä tässä olisi keinoja passiivisten numismaatikoiden herättelyyn? Pääkaupunkiseudun palvelukartasta näkee kaikki alueen palvelut ja reitit, tapahtumakalenterilla tapahtumat, yms. Dataa on siis tarjolla älyttömästi, sitä pitää vaan osata käyttää!

PikkuPennoset tuntemattomien somepalveluiden tutkimusmatkalla

Me PikkuPennoset koemme olevamme somen aallonharjalla. Olemme some-aktiiveja joille snäpit, instat, fbt yms. ovat jokapäiväistä ajanvietettä. Kun avasimme Social Media Mapin, ihmetys valtasi ryhmämme. Social Media Map on täynnä suosittuja somepalveluita joista emme ole koskaan kuulleet. Mistä kaikesta olemmekaan jääneet paitsi, kun emme jaa kuviamme photobucketissa, etsi seuraa grindrista tai kun emme katsele livestreameja housepartyn kautta. PikkuPennoset ottivatkin tehtäväkseen tutkia perin pohjin nämä mysteeri-somepalvelut.

PHOTOBUCKET

Photobucket on kuva-appi jossa käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita. Muut käyttäjät voivat kommentoida ja arvostella Photobuckettiin jaettua materiaalia. Sovelluksella on yli 100miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää ja sinne jaetaan päivittäin yli 4miljoonaa kuvaa ja videota.

Photobucketilla on hyvä ominaisuus, jossa voi etsiä kuvia hakusanalla. Rahapajalle voisi myös keksiä verkkosivuille ominaisuuden, jossa hakusanalla voi etsiä tiettyjä rahoja ja täten nähdä kuvia ja tietoja niistä.

HOUSEPARTY Houseparty on livestreamaus-sovellus, jossa ystävät, tuntemattomat ja vaikka numismaatikot, voivat tavata ja keskustella videoiden välityksellä.

Housepartyssa useat henkilöt voivat keskustella samaan aikaan ja kaikki keskusteluun osallistuvat näkyvät samalla näytöllä, tämän takia keskustelu onkin läheisempää ja mukavampaa kuin viestitellessä.

Voisiko tämä mahdollisesti olla uusi numismaatikkojen tapaamisalusta?

GRINDR Grindr on homo- ja biseksuaaleille miehille suunnattu geososiaalinen verkostoitumiseen tarkoitettu applikaatio. Se käyttää käyttäjänsä sijaintitietoja näyttääkseen muut lähialueen verkostoitujat. PikkuPennoset lähtivät tutkimusretkelle etsimään siemeniä innovaatiollemme. Olisiko tämä uusi tapa yhdistää numismatiikan harrastajat?

Sovellus on helppokäyttöinen: käyttäjät esitetään järjestyksessä sijainnin mukaan, profiilia klikkaamalla voit lukea käyttäjän speksit ja lähettää. Koitimme kerätä käyttäjäkokemuksia, mutta emme törmänneet haluttuihin vastauksiin. Lopullinen tuomio on, että vaikka PikkuPennoset varmasti käyttävät Grindriä jatkossakin, ei se varsinaisesti tuo lisäarvoa innovaatiollemme.

Oli yllättävää huomata, kuinka paljon onkaan suosittuja, mutta meille tuntemattomia sovelluksia maailma pullollaan. Rahapaja voisi monesta sovelluksesta ottaa ominaisuuksia omaan käyttöönsä. Yhdistelemällä parhaita paloja photobucketista, housepartysta ja grindrista voisi saada melko hyvän numismaatikkojen kohtaamispaikan luotua. Innolla jäämmekin odottelemaan, koska tämmöinen luodaan.

What’s new on your feed?

Facebookin News feed – eli meille suomalaisille änkyränä käännettynä uutissyöte – on jokaisen käyttäjän personoitu Facebookin etusivu. “Feedi” voi koostua esimerkiksi kavereiden tai tykättyjen sivustojen lisäämistä kuvista ja videoista, paljon huomiota herättäneistä uutisartikkeleista, sekä isommista tai pienemmistä mainoksista. Facebook pyrkii rakentamaan feedin jokaiselle käyttäjälle henkilökohtaiseksi. Toisin sanoen kenelläkään toisella ei ole identtistä feediä käyttäjän – käytän tässä tekstissä termiä sinun – kanssa. Feedin muovautumiseen vaikuttaa vahvasti se, miten itse käyttäydyt – millaisista julkaisuista olet tykännyt tai jakanut. Facebook on rakentanut sisälleen algoritmin, joka määrää mistä aikajanasi todellisuudessa koostuu. Algoritmin muotoutuminen on usean eri tekijän summa – esimerkkinä muutamia kriteereitä:

julkaisujen tyyppi

onko kaverit tykänneet/jakaneet sitä

milloin se on julkaistu

kuinka paljon julkaisu on saanut huomiota

kommentoitko tai reagoitko usein samantapaisiin julkaisuihin

Lisäksi Facebook myös kerää tietoa millä sivuilla käyt ja näyttää näitä mainoksia aikajanan lomassa. Todellisuudessa Facebookinkin keräämä informaatio käyttäjistään on niin massiivista, että tavallisen käyttäjän on miltei mahdotonta tietää, minkä kaikkien tietolähteiden perusteella esimerkiksi news feed on rakentunut. Tavoitteena kuitenkin Facebookin näkökannalta on kuunnella kaikkia mahdollisia signaaleja.

Takaisin feedin luomiskertomukseen – kun Facebookiin julkaistaan uutta materiaalia, se pisteyttää keräämänsä tietolähteen perusteella, kuinka todennäköisesti sinä kiinnittäisit julkaisuun huomiota ja pitäisitkö siitä. Pisteytyksen perusteella Facebook järjestää julkaisut kiinnostavimmasta epäkiinnostavimpaan ja voilá! News feedisi on syntynyt.

Kun selailen omaa etusivuani, koostuu se pääasiallisesti hauskoista eläin (erityisesti kissanpennuista kertovista) videoista, elämän kurjuutta mustalla huumorilla kuvastavista meemi kuvista ja videoista, sekä myös ihan oikeistakin elämää koskettavista uutisartikkeleista. Myönnän, että minun kohdalla algoritmit ovat ainakin osuneet nappiin ja päivittäin menee hetki, jos tovi rullaillessa. Mielestäni Facebook on myös onnistuneesti kitkenyt sopimattoman materiaalin julkaisun ja ottaneet myös tavalliset käyttäjät mukaan näihin puhdistustalkoisiin, luodakseen mahdollisimman käyttäjäystävällisen sivuston.

Shopping

ASOS.COM

Asos on Brittiläinen vaatteisiin ja kauneustuotteisiin keskittyvä nuorille aikuisille suunnattu verkkokauppa. Sen liikevaihto oli 2015 yli 1,1 mrd. puntaa. Asoksella on myynnissä yli 80 000 tuotetta (omia ja muiden brändejä) ja se toimittaa tilauksia yli 140:n maahan. Verkkokaupan toiminta-alustana ovat verkkosivut sekä mobiiliaplikaatio.

Verkkokauppaan voi kirjautua joko luomalla tunnukset tai liittämällä Facebook-tilinsä. Kirjautuneet asiakkaat saavat myös suosituksia omien katseluidensa ja ostosten perusteella. Verkkokaupan ulkoasu on moderni. Vaatteet on etusivulla jaettu vain sukupuolen mukaan pitäen navigoinnin ja ulkoasun simppelinä. Verkkokaupan suodatintoiminnot saa säädettyä tarvittaessa erittäin spesifiksi, mikä helpottaa valtavan valikoiman selailua. Pikalajittelulla voi asettaa tuotteet järjestykseen hinnan, uutuuksien ja suositusten mukaisesti. Vaatteita voi myös erikseen tallentaa suosikiksi. Kun ostoskoriin siirretyt tuotteet pysyvät varattuna vain tunnin, voi tuotteita tallentaa 60 päiväksi suosikkeihin (ei kuitenkaan varata) ja katsella sitten palkkapäivänä uusin silmin mitkä niistä tilaa. Tämä toiminto on PikkuPennosten kohdalla todettu hyvin käytännölliseksi ja paremmaksi verrattuna muiden verkkokauppojen vastaaviin toimintoihin, joissa yhtäkkiä kaikki suosikit saattavat kadota tuhka tuuleen.

Verkkokaupassa voi valita mieluisensa valuutan, ja yleensä onkin kannattavampaa esimerkiksi suomalaiselle asiakkaalle maksaa tilauksensa puntina, koska pankkien kurssit ovat yleensä parempia. Toimitus Suomeen kestää ilmasella toimituksella noin viikon, mutta jos on kiire saa tuotteen muutamassa arkipäivässä noin 10 €:lla ja seuraavana arkipäivänä kotiovelle noin 15 €:lla.

HYVÄÄ:

· Ilmainen toimitus ja palautus

· Suuri valikoima

· Edullisuus

· Helppokäyttöisyys

· Asiakkaalle räätälöidyt toiminnot

· Asoksen oma brändi

· Erikoiskoot mm. ASOS tall, plus, curve yms.

· OUTLET jossa tuotteet jopa -80%

HUONOA:

· Suosituimmat koot myydään loppuun nopeasti

· Pitkä toimitus, jos tilaa Suomeen

SOKOS.FI

Sokoksen verkkokauppa on viime vuosina kehittynyt huimasti ja ohittanut ainakin PikkuPennosten mielestä Stockmannin tällä saralla. Valikoimat eivät esimerkiksi vaatteiden ja ja kodin krääsän osalta ole vielä kivijalkamyymälän tasolla, mutta esimerkiksi kosmetiikka löytyy kaikki myös netistä (lukuunottamatta merkkituotteita, joita ilmeisesti eivät jälleenmyyjät saa netissä myydä?) Toimitus on nopeaa, joskin se maksaa 2,95 halvimmillaan, mutta saapuu perille 1-3 arkipäivässä. Sivun laitaan on myös näppärästi telakoitu asiakaspalvelunumero ja chat-palvelu.

VERKKOKAUPPA.COM

Nimelleen uskollisena Verkkokauppa.com on ehkä Suomen parhaiten toteutettu verkkokauppa. Sisältä on selkeä, ei turhia mainoksia, navigointi ja hakutoiminto tehty erittäin helpoksi. Ilmainen toimitus, tai tuotteen voi hakea myymälästä. Käyttäjien arvioit julkaistaan myös näennäisen sensuroimattomana toisin kuin esimerkiksi Gigantin sivuilla missä kommenttien julkaisuissa haiskahtaa vilunkipeli.

T. PikkuPennoset

Vain rahaa - 12 kansansuosikkia suunnittelee oman juhlarahansa

CUSTOMER SEGMENTS

Numismaatikot ovat PikkuPennosten empiiristen tutkimusten perusteella lähinnä vanhoja papparaisia. Vain Rahaa -tubesarjan kohderyhmänä olisivat kuitenkin keski-ikäiset naiset (Siltsu-fanit), kipinänäsä menettäneet numismatit, jotka kiinnostuvat uudestä näkökulmasta rakkaaseen harrastukseensa ja some-viisaat nuoret jotka löytävät nettisarjan pariin todennäköisimmin.

è EARLY ADAPTORS

Koska Youtube, ja tubettajat ovat nuorien heiniä, uskoisimme että nettisarjan ensimmäiset faint löytyvät nuorisosta ja nimenomaan some-viisaista sellaisista.

PROBLEM

Vaikka tänä päivänä on lukemattomia tapoja tappaa aikaa, huomaa pieni ihminen usein olevansa vailla järjellistä tekemistä. Yleinen tyhjyys kalvaa. PikkuPennoset ratkaisivat ongelman. Moni keräilijä saattaa tuskailla, että onko maailmassa enää mitään keräilemisen arvoista. Mikä olisikaan mukavampaa kuin kerätä lempijulkkisten suunnittelemia juhlarahoja! Uskomme myös, että sarjan tähdillä riittää jo omaa fanikuntaa sen verran, että robinaattorit ja silstsusaattorit ostavat mitä ikinä heidän rakkaansa heille markkinoi.

SOLUTION

Kerran viikossa ilmestyvä Youtube-sarja. Kaksitoista kansan suosikkia suunnittelee yksi kerrallaan uuden juhlarahan, ja suunnitteluprosessi ilmestyy sarjana kaikkien katsottavaksi. Ihmiset katsovat yhä vähemmän televisiota, ja jos sarjoja seurataan, tapahtuu sekin usein tietokoneen ääreltä. Nyt on jotain mitä odottaa! Kipinänsä menettäneet keräilijät saavat uuden kiinnostavan juhlarahasarjan myötä uuden keräilykohteen. JEIJ!

KEY METRICS

PikkuPennoset ovat kiinnostuineita paitsi itse sarjan menestyksestä, myös Rahapajan (olemattoman) some-profiilin nostatuksesta uusiin ulottuvuuksiin. Täten katselukerrat, Youtube-kanavan tilaajat ja kaikki muut uudet someseuraajat ovat asioita, joita tullaan seuraamaan. Kuinka moni ihminen saadaa jakamaan jaksojaomilla someprofiileillaan? Minkälainen mediakohina syntyy? Tietenkin itse juhlarahojen myynti on myös tärkeässä asemassa, mutta näkisimme tämän kampanjan myös eräänlaisena Suomen Rahapajan ilmeen virkistämisenä.

UNIQUE VALUE PROPOSITION

”Tiedätkö mitä on numismatiikka? Noh, ainakin tiedät kuka on Robin!”

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja tietenkin 12 uutta juhlarahaa!

UNFAIR ADVANTAGE

Tällaista ei suomessa ole ennen nähty. Rahapaja värvää 12 kaikkien tuntemaa julkisuuden henkilöä suunnittelemaan juhlarahan. Tämä prosessi esitetään nettisarjan muodossa Youtubessa. Joka viikko yksi julkkis istuu alas kertomaan suunnitteluprosessistaan. Mahdollisesti käydään inspiraation lähteenä toimineen Aurajoen rannalla, ja juodaan kupposet kuumaa laiturilla. Lopuksi julkkikselle paljastetaan valmis tuote, ihka oma juhlaraha! Kyyneleiltä ei säästytä ja tunnelma on herkkä. Lopuksi vielä laitetaan skaba pystyyn, jaa somessa kuva julkkiksen suunnitelemasta juhlarahasta ja voita nimmaroitu versio itsellesi.

CHANNELS

· Kaikki rahapajan ja sarjassa esiintyvien julkisuuden henkilöiden somekanavat, näistä tärkeimpänä tietenkin Youtube, jossa sarjaa tullaan esittämään.

· Rahapajan verkkosivut ja -kauppa

· Lehtien artikkelit

· Hypetys sarjan ympärillä

COST STRUCTURE

Sarjan tuotanto, julkkisten palkkiot (jotka tosin yritetään pitää minimissä vedoten ainutkertaiseen tilaisuuteen suunnitella juhlaraha ja Suomi 100v jeejee), rahapajan hlöstö, ja tilavuokrat

REVENUE STREAMS

· Näkyvyyden ja tunnettavuuden kasvu

· Uudet asiakkaat

· Myynti

· Tuotesijoittelu

Maksaminen on paljon enemmän kuin transaktio

Pekka Puustinen Ilmariselta painottaa tekstissään ymmärrystä siitä, että maksaminen tulisi nähdä paljon laajempana ilmiönä, kuin transaktiona jossa rahasumma siirtyy osapuolelta toiselle. Transaktio voidaan sanoa olevan se arkisena nähty maksaminen ja siihen käytettävät välineet – pankkikortit, käteinen, mobiililaitteet ja niin edelleen. Puustinen on käyttänyt transaktiosta vertailukuvana meren pinnalla kelluvaa jäävuorea – meren pinnalla näkyvät maksamisen tavat ja pinnan alla taas ne maksujärjestelmät jotka mahdollistavat rahasummien siirtymiset.

Maksaminen ja transaktio eivät kuitenkaan ole synonyymejä toisilleen – transaktiolla ei itsessään ole arvoa. Eihän ihminen sen kummemmin mieti maksutapahtumasta itsestään syntyvää arvoa? Se mikä on olennaisinta arvonmuodostumisen näkökulmasta, on se mitä ennen maksutapahtumaa tapahtuu ja sen jälkeen. Transaktio on siis yksinkertaisesti vain väline – arvon luomisen mekanismi – jolla kukin osapuoli voi luoda itselleen arvoa. Maksaminen tulee nähdä arvoa luovana palveluna, joka näkyy osapuolten arjessa. Kehittääkseen ja ymmärtääkseen maksamista palveluna, edellyttää siis ensisijaisesti osapuolien arjen ymmärrystä. Tällä tavoin voidaan hyödyntää sopivinta transaktiota eri tilanteisiin. Puustinen painottaa myös turhien transaktioiden aikaansaamia kuluja ja niin edelleen niistä aiheutuvia työtunteja. Kun järjestelmiin ja tehtäisiin enemmän yhteen integroituja toimintoja, voitaisiin nämä välttää. Nämä taustajärjestelmät edellyttävät yhteiskunnalta ponnistuksia ja visionäärisyyttä. Esimerkkinä kerrotaan Puustisen toteuttama kokeilu, jonka pyrkimyksenä on selvittää opintukien takaisinperintään liittyvää ongelmaa. Opintotukia peritään kymmeniltä tuhansilta opiskelijoilta vuosittain ylittyneiden palkkatulojen takia ja tämä työllistää Kansaneläkelaitosta merkittävästi. Tämä takaisinperintä tapahtuu verotuksesta johtuen vasta seuraavana vuonna. Tulevaisuuden konseptin lähtökohtana oli se, että Kela ottaisi aktiivisemman roolin osana asiakkaiden arkea. Kuviteltu tulorekisteri ilmoittaisi opiskelijalle heti, jos tuloraja on ylittymässä. Opiskelijalta sen sijaan edellytettiin vain yksi napin painallus ja opintotuki olisi peruttu – ongelma ratkaisu.

Maksamisen ei tulisi olla itseisarvo. Tehokkuuden ja talouskasvun avulla voidaan maksamisesta tehdä yhteiskunnalle arvoa luova mekanismi.

Kun puhutaan digitaalisista maksutavoista mitä itse hyödynnän, en ole ehkä hyödyntänyt kaikkien tehokkaimpia ja uusimpia maksutapoja. Olen toki tietoinen erilaisista mobile pay-sovelluksista ja niin edelleen, mutta miellän silti käyttämäni tavat ihan riittäviksi. Laskut hoidan verkkopankissa ja kaupassa maksan kortilla. Käytän usein mobiilisovellusta laskujen maksamiseen, sillä voin lukea laskuista maksuntiedot skannerilla, enkä tarvitse tunnistautumiseen tunnuslukutaulukkoa. Voisin kuitenkin sanoa olevani aika välimaastossa - en käytä käteistä usein, mutta en maksa ostoksiani suoraan verkkokaupassa. Toki pienet maksamista helpottavat tavat ovat olleet hyödyllisiä – esimerkiksi lähimaksu, mutta muuten en koe käyttämiäni maksutapoja mitenkään vaivalloiseksi.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf (Kappale 5.)

Pieni pala suomalaisia verkkopalveluita

TNS Metrix on palvelu joka mittaa kävijämääriltään suurimpia suomalaisia verkkopalveluilta. Nopealla vilkaisulla voidaan nähdä, että suurin osa listalla seisojista edustaa tunnettujen sanomalehtimedioiden ja samojen konsernien muiden lehtien verkkosivuja. Esimerkiksi myös kulttimainetta kerännyt vauva.fi sivusto on yksi näistä, vaikkakin suurin osa populaatiosta taitaa mieltääkin sen ensisijaisesti keskustelupalstaksi (siis kyllä – se on myös kuukausittain julkaistava lehti). Voin myöntää olevani vauva.fi pitkäaikainen käyttäjä, mutta totuuden nimissä en ole koskaan sen tarkemmin tutustunut sivuston muihin ominaisuuksiin, kuin ”Aihe vapaa” palstaan. Vauva.fi tarjoaa kuitenkin myös aihealueensa artikkeleita, sekä työllistää lifestyle-kategorian bloggaajia. Tarjonta on pitkälle perhe-elämään ja tavalliseen arkeen kulminoituvaa, johon kuuluu vahvasti myös pinnalla olevia muita ”alalajeja” kuten liikunta, terveys ja hyvinvointi. Myös yhteisöllisyys on nähtävissä hyvin aktiivisten keskustelupalstojen muodossa.

Jos lähdetään tutkimaan sivustoa vähän tarkemmin, voidaan huomata, että verkkosivujen pohja on rakennettu samalla konseptilla, kuin useilla muilla suomalaisilla lehtimedioilla. Etusivulla on lyhyesti uusimmat artikkelit, blogitekstit, sekä linkit kuumimpana käyviin keskusteluihin. Sivuston käyttö on yksinkertaiseksi – pääset valikkoihin niin yläpalkista, kuin sivulla olevasta hampurilaisesta. Ylävalikosta alaotsikot avautuvat näkyviin viemällä osoittimen kohdilleen, hampurilaisvalikosta joudut klikkailemaan pääotsikoita, mutta luettelot jäävät kokonaan näkyviin eivätkä katoa, kun vie hiiren pois. Olen itse mieltänyt aina tämän hampurilaisvalikon helpommin käytettäväksi ja etusivujen otsikoiden lähinnä ”kansikuvaksi”. Sivustot ovat ”ihan kivat” – on kiinnitetty huomiota kuviin ja päivitys on ahkeraa, mutta kieltämättä etusivulla on aika paljon kaikkea. Sivu myös latautuu hieman hitaasti, juuri suuren kuvamäärän takia. Myös isot mainokset häiritsevät, varsinkin pieneltä läppäriltä katsottaessa. Kokeilin samaa puhelimella ja sivut itsessään ovat paljon miellyttävämmät, sillä mobiiliversiossa artikkelit ovat luetteloissa. Kuitenkin yhtäkkiä koko näyttöön pomppaava pop-up mainos, ei herättänyt suurta lämpöä.

Toisenlaisen verkkopalvelukokemuksen luo pam.fi, joka huomattavasti yksinkertaisemmallaan ja pelkistetyn koostetulla sisällöllään istuu läppärini näyttöön kuin nenä päähän – totaalinen harmonia vauva.fi silmiä joka suuntaan repivän etusivun jälkeen. Palvelualojen ammattiliitto tarjoaa monenlaista tietoa työntekijöille niin yleisen faktan, uutisten ja blogimaisten artikkelien kautta. Sivuston yläpalkkiin on selkeästi jäsennelty tarjolla oleva sisältö, sekä viedessä hiiren osoittimen otsikoihin aukeaa (aah) OTSIKOIDUT linkit. Selkeästi on pyritty hakemaan sellainen kokonaisuus, että informaation perässä tulevat ihmiset löytäisivät hakemansa mahdollisimman helposti ja täten luotu selkeä sivukartta. Myös hakukenttä on selkeästi aseteltu yläpalkkiin (missäköhän se edes oli vauva.fi sivustolla?). Etusivulle on koostettu lyhyt tiivistelmä sivujen sisällöstä – uusimmat artikkelit, linkit kysyttyimpiin kysymyksiin ja yhteydenotto kanavat. Siisti ja miellyttävä asetelma houkuttaa tutustumaan tarkemmin sisältöihin - toisin kun vauva.fi etusivulla en edes pystynyt lukemaan otsikoita, sillä räikeys ja kirjavuus vei siinä oman huomionsa.

Yhteenvetona:

vauva.fi

-ei sopinut koneen näyttöön

-hieman liikaa kaikkea etusivulla

-latasi hitaasti koneella

+sininen on kiva teemaväri

+helppo

+hyvä mobiilirakenne

pam.fi

-tylsä värimaailma

+kaiken puolin muuten hyvä kokonaisuus käytettävyydeltään ja sisällöltään

Suomen rahapajan verkkosivut - hot or not?

Otetaan hetki aikaamme ja tutustutaan Suomen rahapajan verkkosivustoon. Oletukseni on, että yrityksen jäyhyydestä riippuen sivustolla ei ole odotettavissa mitään merkittäviä teknisiä sovellutuksia. Käydään vierailumme läpi kohta kohdalta:

1. Heti Suomen rahapajan sivuille mentäessä huomataan, että yrityksellä ei ole minkäänlaista slogania. Nykyään yhä useammalla yrityksellä on käytössä sanaparsi, minkä avulla jäädä ihmisten mieliin. Tässä voisi olla parantamisen varaa (ja mahdollisuus).

2. Nettisivuilta löytyy yrityksen sosiaalisiin medioihin ohjautuvat painikkeet, mutta ne on sijoitettu melko huomaamattomaan paikkaan ja pieneksi. Lisäksi kaikkien kanavien painikkeita ei ole sijoiteltu sivuille, esimerkiksi instagram puuttuu.

3. Nettisivuilta ei myöskään löydy online-chattia, mikä on nykyään melko tehokas työkalu yritysten verkkosivuilla. Tämä alentaa asiakkaiden kynnystä kysyä asioista ja myös vähentää palvelupuheluiden kuormitusta. Siis edullista, niin asiakkaan kuin yrityksen näkökulmasta.

4. Nettisivuilta ei myöskään löydy yhteydenottolomaketta, joka myös alentaisi kynnystä ongelmienselvittämisessä. Yrityksen tulisi helpottaa yhteydenottomahdollisuuksia, sillä se lisäisi myös asiakkaiden määrää. Epävarmat asiakkaat eivät osta, elleivät saa helposti vastauksia kysymyksiinsä.

5. Huomattavaa on, että yrityksellä ei ole myöskään käytössä blogia, mikä toisi henkilökohtaisempaa ja helposti lähestyttävämpää kosketuspintaa. Nettisivut jättävät tältäkin osin katsojan valjuksi ja vaikutelma on kovin kliininen.

6. Viimeisimpänä ja järkyttävimpänä - mobiilisivusto on suoranainen katastrofi. Käytettävyys on kamala ja vaivaa on selkeästi nähty hyvin vähän. Sivuja katsellessa joudut ensiksi rullaamaan koko valikon alas. Lisäksi avaessasi kolikoita puhelin herjaa tietoturvariskiä. Tätä ei tosin tapahdu tietokoneella katsoessa, mutta mobiilissa kyllä. Suuri osa ihmisten internetin käytöstä tapahtuu mobiilisti, joten tässä asiassa yrityksen tulisi tsempata huomattavasti!

Nämä puutteet ovat korjausluokaltaan melko pieniä, mutta helpottaisivat käytettävyyttä merkittävästi. On varsin todennäköistä, että pienellä ehostuksella verkkosivuihin saataisiin kävijäkuntaa kasvatettua.

Inbound-markkinointi = lupamarkkinointi

Yhä useammat yritykset muodostavat toimintamallejaan enemmän asiakaskeskeisyyden huomioon ottaen. Tämä ilmiö voidaan nähdä myös yhä kasvavassa inbound-markkinoinnin hyödyntämisessä. Varsinkin nykynuoret näkevät tätä markkinoinnin muotoa nykyään joka puolella – sosiaalinen media on inbound-markkinoinnin kultakeskittymä.

Pääpointtina inbound-markkinoinnissa on pyrkimyks saada asiakas tulemaan myyjän luokse tiedon tai tuotteen pariin, esimerkiksi eri hakukanavien tai sosiaalisen median väylien kautta. Inbound-markkinoinnin tavoitteena on luoda kaksisuuntainen vuorovaikutus, joka johtaa syvempään asiakassuhteeseen. Kun asiakas on oma-aloitteisesti hakenut yrityksen ja sen tuotteiden pariin, voi yritys harjoittaa myös suoraa markkinointia – ei kuitenkaan ihan perinteisessä mielessä. Yksilöille pyritään markkinoimaan juuri näille kohdennettuja tuotteja, niiden tietojen perusteella, mitä asiakas on itsestään yritykselle antanut. Luodaan henkilökohtainen kuva ja ”turhien” asioiden poisjättäminen, vähentää mainostamisen aiheuttamaa häirintäefektiä. Merkittävin ero inbound- ja perinteisemmän outbound-markkinoinnin välillä on juurikin asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa saamaansa mainontaan. Outbound-markkinointi tarkoittaa siis markkinointia siinä mielessä, miten useimmat sen mieltävät – markkinoija lähestyy itse asiakkaita ja tyrkyttää tuotteitaan eri kanavissa. Kanavia on esimerkiksi televisio, telemarkkinointi, sanomalehdet, ständit jne. You name it.

Voidaan mieltää eroa ratkaisun kautta – inboundia hyödyntävät yritykset tulevat yksilön apuun ja informoivat tuotteista, minkä avulla ongelma voitaisiin selvittää. Outbound-markkinoinnissa markkinoidaan ensisijaisesti tuotetta, toissijaisesti sen tuomaa ratkaisua. Outbound-markkinoinnissa myös asiakassuhde ja tapahtumat mielletään luontaisesti lyhytkestoisemmaksi, toisin kun inbound-markkinoinnin osto- ja asiakaspolun odotetaan olevan kauaskantoisempi. Tämä näkyy myös tulostavoitteissa – yleisesti ottaen, outbound-markkinointia hyödyntävät yritykset haluavat nähdä nopeaa rahan virtausta.

Yritys hyödyntää inbound-markkinointia luomalla erityyppisiä ostajapersoonia, minkä avulla voidaan hakukoneoptimointiin ja sosiaalisen median panostamalla luoda ihanteellinen tavoitettavuus. Asiakas- ja kohderyhmäkeskeinen sisältö auttaa asiakasta menestymään tavoitteissaan ja elämässään.

Lähteet:

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi http://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

Katsaus markkinoinnin viikolta

Parasosiaalinen markkinointi?

Markkinoinnin viikon ohjelma vilisee käsitteitä ja termejä. Suurin osa niistä ei sano meille PikkuPennosille™ yhtään mitään. Erityisesti huomiomme kiinnittää kuitenkin luento ”parasosiaalisesta markkinoinnista”. Onko se jotain ufoihin liittyvää, vaiko kenties markkinoinnin vaste homeopatialle? Jyväskylän yliopiston professori Vilma Luoma-aho aloittaa. He tutkivat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa sisältömarkkinoinnin parasosiaalista potentiaalia (Black Box – Opening the Black Box of Content Marketing – projekti). Meille selviää, että parasosiaalisuus on käsite, joka luotiin alun perin kuvaamaan televisiokatsojien yksipuolista suhdetta juontajiin ja esiintyjiin. Katsoja palaa ruudun ääreen, koska he tuntuvat tutulta. Sama suhde on Luoma-ahon mukaan nyt nähtävissä tubettajien ja yleisön välillä, mutta sen markkinapotentiaalia ei vielä osata hyödyntää.

Luento oli meille PikkuPennosille™ tietämättämme kuin kiiltävä markka pellolla. Tutkimme Suomen Rahapajan somekanavia ja huomasimme vakavia puutteita sosiaalisen median voiman hyödyntämisessä. Innovoimmekin Rahapajalle näyttävän somealustaisen kampanjan, jolla olisi sekä tarkoitus muodostaa parasosiaalinen suhde asiakkaaseen, että kasvattaa somepotentiaalia yrityksen markkinoinnin välineenä. (Innovaatiostamme sen enempää paljastamatta…) Nyt kun meillä on innovaatiollemme vielä termistö hallussa niin urpilainen!

Kävimme myös tsekkaamassa hieman turvallisemmalta kuulostavan Joel Hypénin luennon: ”Luova videosisältö sosiaalisessa mediassa”, koska tämänhetkinen innovaatiomme saattaa mahdollisesti olla juuri luovaa videosisältöä sosiaaliseen mediaan, köh köh. Vaikka PikkuPennosten™ luovuus onkin aivan eri sfääreissä, saimme ehkä joitain pikkuisia vinkkejä joita voimme mahdollisesti hyödyntää innovoidessamme. Erityisesti videosisällön käyttäminen somessa vs. televisio oli meille suureksi avuksi.

Markkinoinnin viikko, kaunis syksyinen keskiviikko ja stimuloivaa seuraa: niistä ne parhaat innovaatiot on tehty!

xoxo, PikkuPennoset™

Trendinä digitaalinen tulevaisuus

Useimmat meistä kokevat digitaalisuuden olevan osa elämäämme yhä enemmän ja enemmän. Myös yritykset haluavat korostaa tätä kehityksen suuntausta, minkä takia esimerkiksi yritykset kuten Microsoft ja Keiichi Matsuda ovat luoneet oman versionsa mahdollisesta tulevaisuudestamme. Molemmissa visioissa digitaalisuus kuvataan osana kaikissa arkipäiväisimmissäkin tilanteissa. Toiminnot on integroitu yhteen ja jokaisella on oma kannettava laitteensa, joka on enemmän, kuin pelkkä laite - se on omilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla varustettu älykäs robotti.

Microsoftin tulevaisuudenkuvassa oli romantisoitu näkymä, sekä videossa oltiin luotu mahdollisimman seesteinen ja rauhallinen kuvaelma. Kaikki toiminnot löytyvät omasta taskusta ja menojen, sekä aktiviteettien yhdisteleminen tapahtuu tämän tekoälyä omistavan laitteen välillä. Halusit sitten lentää huomenna, tilata pitsan tai löytää henkilön, laite auttaa sinua ilman merkittävää vaivannäköä. Videossa erikseen korostetaan digitaalisuuden merkitystä yritysmaailman tehostajana ja miten se hyötyisi näistä uusista sovellutuksista – tavoitteena tehokkaampaa ja tuloksellisempaa työnjälkeä. Lisäksi teknologiainvestoinnissa tullaan säästämään, sillä jatkossa ei tarvittaisi enää ylimääräistä irtaimistoa vaan laitteet ovat helposti yhdistettävissä älykkäisiin seinälaseihin ja työpöytiin. Videoon oltiin selkeästi myös haluttu tuoda hieman luontoa näkyviin, näin viestitetään ekologisesta tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Loppusummana pelkistetty ja harmoninen kuvaelma, joka saa aikaan ihmisessä stressittömyyden ja lupaa sitä myös tulevaisuudessa.

Matsudan visio on selvästi rosoisempi ja esittää niin negatiivisempaa, kuin kaoottisempaa tulevaisuudenkuvaa. Toisin kun edellisessä videossa, teknologiaa ei oltu valjastettu pelkästään ihmisen käyttöön, vaan sille oli keksitty täysin uusia tehtäviä – elämästä luotiin peli. Tärkeintä on saavuttaa pisteitä, mitä saavutetaan tavallisista arkipäivän toiminnoista. Ihminen ei ohjaa elämäänsä digitalisuuden avulla, vaan digitaalisuus ohjaa ihmistä kaikissa tämän toiminnoissa.

Matsudan videolla tuotiin myös esiin puhuttuja digitalisoitumisen riskejä – teknologian kaatuminen, sekä tietoturvariskit. Videon lopulla henkilöltä varastettiin identiteetti ja videon kaltaisessa tilanteessa tämä merkitsi suurin piirtein ihmisyyden viemistä, sillä koko elämä on käytännössä sidottuna tähän digitaaliseen maailmaan. Videon lopulla nähtävä Neitsyt Maria ja puhdistautuminen on luultavasti luotu jonkinlaiseksi symboliksi sille, että teknologian sovellukset ja ihmisten riippuvuus näihin voidaan viedä liian pitkälle, eikä kaiken toiminnan älyllistäminen ole välttämättä järkevää.

Kummastakin videosta voidaan poimia tärkeä sanoma. Videoiden keskeisin ero ilmenee siinä, kuka on satuloinut ja kenet – digitaalisuus ihmisen vai ihminen digitaalisuuden. Yhteenvetona: tulevaisuudessa tulemme yhä enemmän hyödyntämään tekoälyä ja digitaalisuutta. Tulisi kuitenkin säilyttää se kultainen keskitie – säilytetään meidän ihmisyys, eikä upottauduta kokonaan toiseen maailmaan.

#tulevaisuus

Suuri ja mahtava innovaatio

Yritykset tarvitsevat syntyäkseen idean, minkä pohjalle liiketoiminta perustetaan. Itse idea ei kuitenkaan vielä riitä - idean realisoimiseksi tarvitaan toimia. Idean, sen kehittämisen ja käytäntöön ottamisen tuloksena syntyy innovaatio.

Mikä on innovaatio?

Innovaatio on idea, joka on viety käytäntöön.

Innovaatio tuottaa hyötyä kehittäjälle ja käyttäjälle.

Innovaatiolla on laajempia vaikutuksia.

Innovaation voi toistaa.

Innovatiivisuus itsessään ei ole pelkästään tekemistä, vaan se on myös tapa elää ja toimia, joka näkyy yksikön toiminnassa. Luova ajattelutapa ja mahdollisuuksien rohkea etsintä luo ponnahduslaudan yhä useammille innovaatioille. Nykymaailman nopea kehityskulku vaatii jatkuvaa innovatiivista otetta ja ajatusmallia yrityksen toiminnassa, jotta sen on mahdollista pysytellä mukana kilpailussa. Yhteistä kaikille innovaatioille onkin se, että sen tehtävänä on luoda yritykselle kilpailuetua tai lisäarvoa. Innovaatio voi olla uusi tuote, palvelu, näkökulma, prosessi, toimintamalli, jakelukanava ja niin edelleen. Innovaatio voi olla myös paranneltu versio näistä edellä mainituista.

Innovaation merkitys luo taloudellista hyötyä. Innovatiivisuus on loppuun saakka vietyä kehittämistoimintaa, minkä tulee näkyä yrityksen tuloksessa joko kannattavan myynnin lisäyksenä, selkeinä kustannussäästöinä tai molempina. Innovatiivisuutta mitataan aina viime kädessä euroina.

Innovaatiotyypit voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan – lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan innovaatioihin. Keskeisin ero näissä on tulostavoite: lyhyen aikavälin innovaatioissa muutokset ovat pienempiä ja tulosta halutaan saavuttaa välittömästi. Pitkällä tähtäimellä voidaan sen sijaan tavoitella kokonaan uusia markkinoita ja odotetaan merkittävämpää tulosta. Innovaatiot itsessään voivat siis olla pieniä tai hyvinkin merkittäviä.

Jotkut innovaatiot syntyvät vahingossa. Pienet muutokset saattavat synnyttää radikaalin muutoksen. Joskus innovaatiot ilmestyvät täysin tyhjästä – esimerkiksi maailmaa aikoinaan mullistanut penisilliini syntyi epäonnistuneesta bakteeriviljelmästä. Pääasiassa yritykset kuitenkin haluavat innovoinnin olevan systemaattista ja toistettavissa olevaa. Innovointiprosessissa luodaan ideointi- ja toteutusvaihe. Ideoita karsitaan hyödyn, asiakkaiden tarpeen ja resurssien avulla. Toteutusvaiheessa karsitaan osa ideoista pois ja valituista ideoista luodaan konsepti.

Erityisen tärkeänä innovointi voidaan nähdä nykymaailman kaikilla toimialoilla. Digitaalinen vallankumouksen sysäämä muutos perinteiseen asetteluun on luonut yrityksiin paineita kehittää entisestään tuotteitaan ja palveluitaan. Esimerkkinä voidaan ottaa matkapuhelintuotanto – viime vuonna ostamasi kapula on todennäköisesti nyt jo vanhentunutta mallia. Innovaatiot ja innovointi ovat siis toisin sanoen yritysten elinvoiman eliksiiriä, mikä pitää ne pinnalla.

Lähteet:

https://perttuahvenainen.wordpress.com/2014/10/24/mika-on-innovaatio/

http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/myytteja-innovaatioista

http://www.eosmo.fi/tyokirja/extrat/extra9-2.html

��^��d

#innovaatio #blaablaa

Digibarometri 2017 - kuvaaja ja ennustaja

Digibarometri on vuosittainen katsaus, jonka pyrkimyksenä on selvittää kansakunnan ”digitaalinen asento”. Barometri ottaa kantaa digitaalisen tulevaisuuden kehittämiseen ja hyödyntämiseen, sekä siihen vaadittaviin toimiin. Mukana on 22 maata, jotka laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla (edellytykset, käyttö, vaikutukset) ja kolmella sektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Koko alkuperäinen julkaisu on luettavissa tästä.

Edellis vuoden Suomen kärkiasema on himmennyt hopeaksi, Norjan kiriessä kärkisijalle vertailuissa. Mittauksessa Pohjoismaat edustavat ehdotonta parhaimmistoa ja erot maiden välillä ovat pieniä, jotka muodostuvat minimaalisista osatekijöistä . Suomen asema on säilynyt hyvänä, sillä suurimmassa osassa vertailuista Suomi on tasaisen vahva. K

Yrityksien vertailussa Suomi on ykkönen, heikoimmillaan se esiintyi kansalaisten vertailussa.

Kärkisija yrityksien vertailussa voi selittyä tekijöillä kuten sähköinen laskutus ja viestintäteknologia, pilvipalveluiden ja sosiaalisen median hyödyntäminen, sekä kattava laajakaistayhteyksien käyttö.

Kansalaisten vertailussa Suomen edellytykset ovat kärkisijalla, mutta täydet pisteet jäivät uupumaan osittain barometrin kapeakatseisuudella, sillä suuri osa internetin käytöstä tapahtuu mobiilidatalla, minkä käytössä Suomi taas on kärkisijalla. Tulokseen vaikuttaa myös kansalaisten suhteellisen heikko aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, vain 66% internetin käyttäjistä. Edellä mainittu näkyy käytön alhaisena tuloksena. Hyvät edellytykset eivät myöskään realisoidu digi vaikutuksissa kansalaisiin - syynä ICT:n vaikutus työmarkkinoihin ja palveluiden digitalisoitumisen taso, kun verrattaan muihin Pohjoismaihin.

Julkisen sektorin vertailussa Suomi sijoittui Norjan jälkeen toiseksi. Muista Pohjoismaista Ruotsi oli sijalla 5. ja Tanska sijalla 8. Suomella on vahvat edellytykset ja käyttö, mutta vaikutukset ovat selvästi heikompia muihin Pohjoismaihin verrattuna Tanskaa lukuun ottamatta. Tehokas tietoturva houkuttaa kansalaisia hyödyntämään viranomaisasiointia internetissä ja valtion säätely teknologisessa regulaatiossa on muihin maihin verrattuna hyvä. Julkishallinnon vähäiset investoinnit teknologilaitteisiin ovat kehityskohde julkisen sektorin käytön osa-alueella, mikä osittain pudotti Suomen Norjan taakse kokonaisvertailussa. Edellytyksistä huolimatta vaikutukset ovat heikompia, sillä Suomi ei tälläkään sektorilla hyödynnä koko ICT potentiaaliaan.

Vaikka Suomi heräsi myöhässä digitaaliseen murrokseen, uusin digibarometri julkaisu osoittaa, että Suomi on ripeällä tahdilla kirinyt digitaalisen osaamisen huippumaaksi. Suomella on selkeästi monia edellytyksiä digitaaliseen evoluutioon. Edellytysten valjastaminen käytäntöön on kynnyskysymyksenä siinä, pystyykö Suomi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vai putoaako se kehityksen aallonharjalta.

Lähteet:

http://www.digibarometri.fi/

Trending Blogs

Recently Viewed Blogs

Minea