Säästökirja esitteli hintoja Anttilassa 1997. Mitä maksoi kahvi 28 vuotta sitten?

seen from Türkiye

seen from United States

seen from Poland

seen from Chile

seen from United States

seen from Kazakhstan
seen from United States

seen from United States
seen from Germany
seen from China
seen from South Korea
seen from Finland

seen from United States

seen from United States
seen from Canada

seen from Uzbekistan
seen from India
seen from Canada
seen from Venezuela

seen from Israel
Säästökirja esitteli hintoja Anttilassa 1997. Mitä maksoi kahvi 28 vuotta sitten?
Sotavangiksi joutuneiden pastorien epäiltiin olleen elossa vielä 1950-luvulla
Turun Sanomat 18.5.2008
Omaisten epätietoisuus ja huoli talvi- ja jatkosodissa kadoksiin jääneistä yli 10 000 miehestä jatkui vuosikymmeniä sotien jälkeen. Kadonneiden luku puolittui 60 vuodessa 5 311:een, ja viimeiset kuolleeksi julistamiset tehtiin 1980-luvulla. Usein omaiset eivät uskoneet kadonneen kuolleen.
Lukuisissa tapauksissa kadonneesta oli havaintoja tai tietoja, joiden mukaan mies olikin joutunut sotavankeuteen ja virui sen jälkeen vankileireillä Neuvostoliitossa.
Aivan jatkosodan alkutaipaleilla katosi kaksi sotilaspastoria, joista kyseltiin neuvostoviranomaisilta vielä 30 vuotta sodan päättymisen jälkeen.
Heidän kohtalonsa jäi avoimeksi, sillä tietoja ei saatu.
Urheana Kollaan pappina talvisodasta tunnettu luutnantti Pentti Heiskanen , 26, oli välirauhan aikana juuri julkaissut kirjansa Rintamapappina Kollaalla . Hänet kutsuttiin kesäkuussa 1941 asepalvelukseen rintamakirjeenvaihtajaksi.
Viikko sodan syttymisen jälkeen 29.6.1941 Heiskanen oli viisimiehisen tiedustelupartion mukana rajalla Imatran-Enson tien varressa, kun partio joutui tulitukseen ja hajosi. Heiskanen katosi.
Vuonna 1942 Heiskasen RUK-merkki löytyi erään Suomeen tiedustelutehtävissä pudotetun venäläisen desantin hallusta.
Piispa Erkki Kansanahon mukaan kyvykkäänä kirjoittajana tunnettu Heiskanen oli "kirkkomme lupaavimpia nuoria pappeja". Kannaksen Hiitolan pappi oli yksivuotiaan pojan ja vaimon kanssa asettunut Parkanoon.
Erään tiedon mukaan Heiskanen oli haavoittunut käsiin ja joutunut sotavangiksi, mutta häntä ei muiden vankien mukana palautettu kotimaahan 1944-1945. Vuonna 1948 vaimo Elna Heiskanen Lappeenrannasta vetosi ulkoministeriöön, jotta se kysyisi miehestä. Kotiin palannut sotavanki oli kertonut tavanneensa Heiskasen vankileirillä.
Heiskasen ystävä, kansanedustaja ja rintamapappi Antti J. Rantamaa sai toiselta vangilta tietää, että käsistä amputoitu Heiskanen oli kuollut sairaalassa.
Ulkoministeriö vastasi 11.9.1948, että asiaa tutkitaan. Joulukuussa 1948 Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Zorin vastasi, että uusi luettelo, johon Heiskanen sisältyi, oli hyödytön. Elna Heiskanen teki useita kyselyjä. Kun Neuvostoliitosta 1954 palautettiin toistakymmentä sotavankia, hän kirjoitti taas. Ministeriö vastasi, ettei uutta tietoa ole.
Joulukuussa 1973 Elna Heiskanen kirjoitti presidentti Urho Kekkoselle ja pyysi, että tämä Neuvostoliiton matkoillaan kysyisi Heiskasesta, "koska vankileireille on unohtunut sotavankeja nimettöminä numeroina". Presidentinkanslia lähetti kirjeen um:lle ja kysyi, oliko jotain tehtävissä. Um vastasi 12.11.1975, että kyselyt olivat olleet tuloksettomia.
PAPPI KATOSI SIPERIAN LEIREILLE
Jalkaväkirykmentti 53:n III pataljoonan sotilaspastori Eino Kuusela , 30, joutui sotavankeuteen 13.8.1941 Kiestingissä. Kuusela kenttähautasi virkaveljiensä kanssa kaatuneita joukkohautoihin, sillä heitä ei voitu ottaa mukaan suomalaisten jouduttua miltei mottiin. Kaatuneet haettiin kotimaahan vasta 55 vuotta myöhemmin.
Vihollinen käytti Kuuselaa propagandan välineenä radiossa ja levitti lentolehtisiä, joissa oli hänen valokuvansa ja kirje. Siinä hän kehotti suomalaisia pyrkimään rauhaan eikä edistämään Adolf Hitlerin hankkeita. Eräiden kotiin palanneiden sotavankien mukaan Kuusela oli kuollut vankileirillä aliravitsemukseen, mutta toiset kertoivat hänen eläneen vielä 1953 Norilskin leirillä, minne hänet oli kertomansa mukaan tuomittu vakoilusta.
Yli-Iin papista tehtiin kyselyjä, mutta ne olivat tuloksettomia.
Sotavankeudesta palasi 5-15 miehen ryhmiä vielä 1950- ja 1960-luvuilla, mutta asiasta ei nostettu suuria otsikoita, eivätkä miehet juuri halunneet puhua. Tiettävästi viimeinen sotavanki palasi 1973.
Suomalaisvankeja tuomittiin 15-30 vuoden lisärangaistuksiin suojeluskuntaan kuulumisesta. Papit, AKS:n ja IKL:n jäsenet olivat erityisen heikoilla. Siperian vankileireillä moni heistä menehtyi ankariin oloihin, ylirasitukseen ja tauteihin.
📷 Blogissa: Colosseum - Arkkitehtuuriltaan Täydellinen Rakennus Julmien Huvien Näyttämönä. 🔸 Colosseum ja sen historia on kiehtonut minua niin kauan kuin muistan. Tein ensimmäisen Rooman matkani lokakuussa vuonna 2001 enkä tule milloinkaan unohtamaan hetkeä, jolloin näin tämän jättiläismäisen monumentin ensimmäisen kerran. Tämä kuuluisa amfiteatteri on niitä antiikin ajan rakennuksia, jotka on nähtävä omin silmin ennen kuin pystyy täysin hahmottamaan sen mahtavuuden. Vielä raunioituneenakin se on todella vaikuttava rakennus. Colosseumilla kävellessäni tunsin kuin olisin matkannut ajassa taaksepäin ja astunut sisään muinaiseen antiikin Roomaan. Colosseumilla voi vahvasti aistia menneisyyden läsnäolon vielä tänäkin päivänä. Mieleeni nousi useita kysymyksiä: miten Colosseum on rakennettu ja keitä sitä olivat rakentamassa? mistä kuljetettiin gladiaattorit ja villieläimet? kuinka monta ihmistä ja eläintä kuoli Colosseumin näytöksissä? miten monituhatpäinen yleisö johdatettiin paikoilleen ja mitä he ajattelivat näistä verisistä näytöksistä? miten areena puhdistettiin taistelujen jälkeen? missä keisarin aitio sijaitsi ja niin edelleen. Yritän tässä artikkelissa vastata näihin kysymyksiin ja valottaa hieman laajemmin tämän yhden maailman tunnetuimman monumentin historiaa. 🔸 Lue lisää...linkki artikkeliin löytyy biosta...#linkkibiossa #linkkiprofiilissa #linkinbio 📝 🔸 #colosseum #blogikirjoitus #blogi #historiablogit #rooma #italia #antiikinrooma #antiikinhistoria #historia #monumentit #nähtävyydet #matkailu #artikkeli #antiikinhistoriajakulttuuri #historianhavinaa #arkkitehtuuri 🏛
Ajatus siitä, että huumeiden käyttäjiä pitää rangaista, jarruttaa keskustelua käyttötiloista, vaikka ne voisivat vähentää yliannostuskuolemi
Enemmistö suomalaisista vastaa tiedostavansa kulutuksensa vaikutuksia ympäristölle, kertoo Ylen teettämä kysely. Luontokatoa ehkäisevät kulutusvalinnat eivät ole aina ilmiselviä, kertoo tutkija.
25.6.2022
Suomen Luonnontieteellisen keskusmuseon johtajaa Aino Juslénia ei yllätä se, että naiset ovat miehiä kiinnostuneempia kuluttamisen luontovaikutuksista. – Tämä on noussut aikaisemminkin muussa kulutustietoisuudessa esille. Nuorten, opiskelijoiden ja eläkeläisten korostuminen tuloksissa taas on tosi myönteinen juttu! Juslén näkee tämän hyvin järkiperäisenä asiana: nuorethan pisimpään täällä jatkavat. Eläkeläisten ja vanhempien kulutustietoisuuden syitä on vaikeampi arvailla. Auttaako pitkä elämä näkemään tapahtuvan muutoksen, vai ajatteleeko vanhempi väki nuorille jätettävää perintöä, Juslen miettii. Tuloluokissa luontokato huomioidaan eniten matalassa päässä: 10–20 000 euroa vuodessa tienaavat vastaavat kiinnittävänsä asiaan eniten huomiota.
Vuonna 1972 aloitetun interrailin suosio on jälleen kasvussa. Monet vuosia sitten reilanneet tekevät nyt nostalgiamatkoja ja erityisesti nuoria kiinnostaa junamatkailun ympäristöystävällisyys.
23.6.2022
Koronan aikana reilaaminen, kuten kaikki muukin matkustaminen, käytännössä pysähtyi, mutta vuoden alussa lipunmyynti piristyi uudelleen, kertoo VR:n kaupallinen johtaja Johanna Jäkälä. – Vielä ei olla sillä tasolla, missä oltiin 80-luvun loppupuolella, kun interrail oli todella kovassa suosiossa. Mutta kiinnostuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tästä lähdetään uuteen nousuun. Oma arvaus on, että tulemme näkemään interrailin uuden ennätyskauden lähivuosina.
Ystävyyssuhteiden kohtalona on joutua ruuhkavuosien ruhjomaksi. Silloin haave canastasta verannalla on vaakalaudalla, kirjoittaa Hallamaa.
21.6.2022
Ja jos jokin on ystävyyden ylläpitämistä vaikeampaa, se on ystävystyminen. Maailmassa on kolme suurta mysteeriä: Kuinka maailmankaikkeus syntyi, miten tietoisuus muodostuu ja kuinka aikuinen saa ystäviä Ainakin viimeisestä kysymyksestä saa loputtomat määrät lehtijuttuja aikaiseksi. Eikä mikään ihme. Lapsuudessa ja nuoruudessa ystävystyminen monesti vain tapahtui. Eipä tullut kirjattua vaiheita ylös. [...] Vaikka yksinäisyys on Suomessa vitsaus, aikuisten ystävyyssuhteet eivät yhteiskuntaa vielä hirveästi kiinnosta. Aikuisten ystävyyssuhteita ei tutkita niin paljon kuin esimerkiksi parisuhteita. Eikä tavoitella yhtä hanakasti. Missä ovatkaan ystävyyden Tinderit ja Napakympit? Miksi ei ole televisioformaattia, jossa kaksi tuntematonta solmii ystävyyssuhteen?
Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen arvelee, että Yhdysvaltain kiristyneistä aborttilinjauksista voivat ottaa mallia esimerkiksi Unkari ja Puola.
25.6.2022
Aborttilainsäädäntöä on lievennetty 40 maassa 1990-luvulta alkaen. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös on dramaattinen askel toiseen suuntaan. Kaukoranta arvelee, että aloitteita aborttilakien kiristämisestä tullaan näkemään myös muissa maissa. – Kun naiset ja tytöt menettävät perustavanlaatuisen oikeuden päättää itse lisääntymisestään, niin kyseessä on todella suuri uhka ihmisoikeuksille globaalisti. Tämä ei koske vain ihmisiä rapakon takana vaan raskaana olevien naisten keho on taistelukenttä myös Euroopassa, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen sanoo. Hän arvelee, että Yhdysvaltain linjauksista voivat ottaa mallia sellaiset Euroopan maat, joissa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista on tullut sisäpolitiikan teon väline. – Ajattelen lähinnä Unkaria ja Puolaa. Puolassahan vasta vähän aikaa sitten aborttilainsäädäntöä kiristettiin. Mutta näen, että kaiut vahvistuvat ympäri Eurooppaa.