Ovatko hyvin tehdyt digijulkaisut vain isoille medioille?
Postinjakelu uhkaa siirtyä kolmeen jakelupäivään viikossa. Suomen suurimmat mediatalot kuljettavat aikakauslehtensä Norjaan välttyäkseen arvonlisäveroilta. Levikkien pienentyessä suhteellinen paino- ja jakelukustannus nousee jatkuvasti. Toimitusten deadlinet aikaistuvat ja samalla paine hinnankorotuksiin kasvaa. Kaikki tämä vaikuttaa monella tapaa lehtien ja julkaisujen sisältöön niin digissä kuin printissäkin. Digi puskee perinteisiä medioita ja julkaisualustoja aina vain ahtaammalle.
Mikä sitten hidastaa medioiden ja myös muiden yritysten digiin siirtymistä? Isoilla mediataloilla on ollut resursseja ja reippaasti aikaa kehittää fiksusti luettavia digijulkaisuja, joissa perinteisen printin sisältö on tuotu täysin uuteen lukuformaattiin. Samaan aikaan moni pienempi julkaisija, järjestö tai urheiluseura edelleen tuskailee epäkäytännöllisten PDF-näköislehtien parissa.
Viimeisimmässä Kansallisessa Mediatutkimuksessa Helsingin Sanomien eri digiversioilla oli jo 95 000 maksavaa lukijaa. Ei puhuta siis pelkästä PDF-näköislehdestä, vaan myös päätelaitteeseen optimoidusta digilehdestä.
Digijulkaisuihin siirtyminen tulee nopeutumaan entisestään eikä kyseessä ole enää isojen mediatalojen etuoikeus, vaan myös pienemmät julkaisijat, aina kaupunkilehdistä Laukaan paikalliseen kansalaisopistoon, voivat muuttaa paperijulkaisun sisällön kätevästi jaettavaan ja luettavaan digimuotoon. Digilehdistä tulee lähtökohtainen julkaisutapa, eikä enää pelkkä printtisisällön sivutuote.
Markkinoilla on jo saatavilla monia hyviä työkaluja sisällön julkaisemiseen diginä. LiquidBloxin avulla voit tehdä omat julkaisusi käyttämällä valmiita julkaisupohjia, vapaasti muokattavia digilehtiä tai rakentaa julkaisusi täysin puhtaalta pöydältä. Käyttöliittymä mahdollistaa sen, että nyt käytännössä kuka tahansa voi luoda laadukkaan näköisiä digijulkaisuja.
Esimerkiksi Perheyrityslehti päätti hiljattain panostaa aiempaa enemmän digilehteensä. Ensimmäiset kokemukset Perheyritys-digilehdestä ovat olleet erittäin myönteisiä, sanoo liiton viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä.
