Noin 10 000 lasta elää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien vanhempien perheissä, joiden hyvinvointia on selvitetty ensi kertaa. Perheiden vahvuutena ovat onnelliset parisuhteet ja laajat ystäväverkot.
27.3.
Ssuomalaiset sateenkaariperheiden lapset voivat keskimäärin yhtä hyvin kuin muiden perheiden lapset. Perheillä on kuitenkin omanlaisia vahvuuksia ja haavoittuvaisuuksia verrattuna valtaväestöön.
Tämä selviää Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n laajasta tutkimuksesta, jossa vanhempien kokemuksia perhesuhteista, tuen saannista ja lasten hyvinvoinnista on selvitetty ensimmäistä kertaa. Aiemmin nelivuotisessa hankkeessa tutkittiin lasten ja nuorten kokemuksia.
Sateenkaariperheellä tarkoitetaan lapsiperhettä, jossa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Kyselytutkimukseen vastasi 80 vanhempaa yhteensä yli sadan 7–18-vuotiaan lapsen ja nuoren osalta.
Tutkija Kia Aarnion mukaan vanhempien kertomukset vahvistavat sitä, mitä lapset ovat aiemmin kertoneet. Suurin rasite lasten hyvinvoinnille vaikuttavat olevan ympäristön kielteiset asenteet.
Yli neljä viidesosaa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista on pelännyt, että heidän lastaan kiusataan. Puolet heistä arvioi, että lapsi on kuullut loukkaavia puheita perheestään tai ollut huolissaan muiden suhtautumisesta perheeseen.
”Enimmäkseen kyse on porukan ulkopuolelle sulkemisesta tai nimittelystä, kuten homottelusta tai koeputkilapseksi haukkumisesta. Niillä alakouluikäisillä lapsilla, joita kiusataan perheen takia, on surullisin mieliala.”
SUOMALAISISSA sateenkaariperheissä elää arviolta 10 000 lasta. Heistä ainakin 2 000 elää ydinperheen muotoisissa, samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä.
Monet sateenkaariperheiden lapset ovat kokeneet vanhempiensa eron, johon vanhemmat eivät ole tutkimuksen mukaan saaneet tarpeeksi apua. Kyselyyn vastanneista vanhemmista kaksi kolmasosaa oli eronnut lapsen syntymän jälkeen.
Vanhemmista moni oli jättänyt käyttämättä parisuhdepalveluita, koska ei uskonut, että seksuaalivähemmistöihin suhtaudutaan niissä neutraalisti.
”Lapsilla suhteet alkuperäisiin vanhempiin olivat saattaneet kärsiä riippuen siitä, miten ero oli hoidettu. Lapsen kanssa asuva biologinen äiti saattoi kuitenkin kokea lapsen suhteen biologiseen isään huonommaksi, mitä lapsi itse”, Aarnio sanoo.
Myös osa sosiaalisista äideistä kokee jääneensä eron jälkeen syrjään perheestä. Ennen kuin perheen sisäisestä adoptiosta säädettiin vuonna 2009, naisparin perheessä biologisella äidillä on ollut valta päättää, miten lapset tapaavat eron jälkeen toista vanhempaansa.
Jatkossa tilannetta parantaa myös viime kuussa säädetty äitiyslaki.
Sateenkaariperheiden vanhemmilla on perhesuhteistaan sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Sekä omiin että puolison vanhempiin heillä näyttää tutkimuksen mukaan olevan keskimäärin etäisemmät suhteet kuin valtaväestön aikuisilla.
Neljäsosalla sateenkaariperheiden lapsista on isovanhempia, jotka suhtautuvat perheeseen kielteisesti. Joka seitsemännellä suhteet ovat katkenneet kokonaan. Kielteisemmin perheeseen suhtautuivat vanhempien omat isät.
”Taustalla vaikuttaa homo- ja transfobia. Isovanhempien sukupolvessa on niitä, joiden on vaikea suhtautua myönteisesti tai neutraalisti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaan aikuiseen lapseensa. Sukupolvien välistä apua ja henkistä tukea voi jäädä saamatta, ja se voi heijastua myös perheen lasten hyvinvointiin”, Aarnio sanoo.
Monet sateenkaariperheiden vanhemmat kuitenkin kuvaavat, miten isovanhemmat auttavat esimerkiksi lastenhoidossa ja harrastuksiin viemisessä. Etäisiä sukulaissuhteita kompensoidaan ystävyyssuhteilla.
”Jos välit omiin vanhempiin ovat katkenneet, jouluja ja lasten synttäreitä vietetään enemmän ystävien kanssa. Monet puhuvat ystävistä uutena sukuna tai laajennettuna perheenä, joilta saa tukea.”
Sateenkaariperheiden vanhempien vahvuutena näyttää olevan tyytyväisyys omaan parisuhteeseen. Se taas on tutkimusten mukaan yhteydessä lasten hyvinvointiin, Aarnio sanoo.
”Kolmasosa vanhemmista antoi parisuhteelleen arviointiasteikolla 1–10 täyden kympin ja puolet arvosanan yhdeksän tai kahdeksan.”
Sateenkaariperheiden vanhemmat näyttävät myös paneutuneen vanhemmuuteen. He esimerkiksi kyselevät lapsen koulupäivästä ja auttavat läksyissä useammin, mitä kaikkien viidesluokkalaisten vanhemmille suunnatuissa kouluterveyskyselyissä on havaittu.
Tätä voi kuitenkin selittää se, että vastaajien joukossa on paljon korkeakoulutettuja, Aarnio huomauttaa.
Harva sateenkaariperheiden vanhemmista on kokenut palveluissa suoranaista huonoa kohtelua. Osa toivoo, että koulut huomioisivat sateenkaariperheet paremmin.
Toisten mielestä lapsen tai vanhemmuuden ongelmat saatetaan tulkita aiheettomasti johtuvaksi seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.
”On vaikka ajateltu, että lapsi on masentunut, koska isät ovat homoja. Tällaista on kohdannut vastaajista joka kymmenes.”