"Kun turnaus lähti käyntiin, en välttämättä ollu ensimmäisenä lyömässä vetoa kullasta, mutta ku turnaus eteni, niin kyllä tuli sellanen ”me viedään tää” -fiilis ja tänäänki meni hetkeks jo usko, ku puskettii päätä seinään eikä pelattu omaa peliä. Jostai se löyty ja sillä sitten mentiin loppuu asti! Kyllä siinä tällanen Leijona-fani herkisty kyyneliin ku katteli tuulettavaa Koivua, raivoisasti huutavaa Kapasta (hei, kaks MM-hopeeta…) ja jotenki tuli sellanen rauhallinen onnentunne ku katto pikkuGranlundin juhlimista ja vahva usko tuli, että tää ei jää viimeseks kullaks tolle pojalle!"
















