Yhtiöehtosopimus
Tällä viikolla on tullut tehtyä paljon yrityksen perustamiseen liittyviä hommia. TV-projektia varten myönnetyn tuen saaminen vauhditti nimittäin asioita ja piti alkaa ottaa konkreettisia askelia yhteisyön “virallistamiseksi”.
Olen käynyt kaikki kurssit ja koulutukset, joten tiesin etukäteen, että netistä löytyy sopimuspohjia - mutta niitä ei pidä käyttää. Juristiinkaan ei heti kiinnostanut ottaa yhteyttä. Jotenkin uskon siihen, että kun asiat on puhuttu halki ja sovittu etukäteen, itse sopimuspaperi on nopea tehdä. Googlettelin siis sanoilla “hyvä osakassopimus”, ja löysin hyvän artikkelin, jonka pohjalta aloitimme tulevan yhtiökumppanin kanssa neuvottelut. Se toimi hyvänä muistilistana ja nosti eteen hyviä kysymyksiä, joita ei muuten olisi osannut ajatella.
Yritystoimintaan yhdessä lähteminen on kuin avioliiton solmiminen - niin paljon luottamusta se vaatii. Itseä ei kiinnosta pätkääkään sellainen kumppanuus, jossa toista pitää epäillä koko ajan ja siten sopimuksilla yrittää tukkia kaiken maailman porsaanreikiä. Mutta ei sinisilmäisyyskään mitään auta, ja asioista on ehdottoman hyvä sopia ja olla yhtä mieltä, ennenkuin lähtee yhdessä yrittämään. Lähdimme siis keskusteluissa siitä, mitä kumpikin odottaa yhteisen tekemisen olevan, mitä emme halua sen olevan, mitä tapahtuu, jos tiet eroavat - tai sukset risteävät. Etenimme yleisestä yksityiskohtaisempiin asioihin. Olin kuullut niin monta varoittavaa esimerkkiä siitä, mitä tapahtuu, jos päätäntävallasta ei ole sovittu, joten se oli itselläni erityisenä huolenaiheena.
Kaikesta saatiin sovittua sulassa sovussa, ja tuntui, että yhteiset pohdintasessiot vain lisäsivät luottamusta ja intoa tulevaan. Enää täytyy vain muotoilla sanat paperille - ja ehkä sitten sitä voi jo vilauttaa juristillekin.













