#kalibrointi

[oh6hgn]

Kokemuksia näistä #Reference #Calibration #Voltage #pcb laitteista. Näin harrastus puolen mittarin #kalibrointi hommiin. #elektroniikka #electronics https://www.instagram.com/p/CJhJnhmDX9q/?igshid=dfcb5ghe1uha

[veliojala]

Näytön kalibrointi.... Tämä on kanssa aihe mistä voisi jonkinmoisen selostuksen kirjoittaa? Monelle tuo kalibrointi on hepreaa ja pieni selvitys asiaan ei varmaan olisi pahitteeksi että miten tärkeä tuo on valokuvaamista ajatellen. T: Toni Dahl

Kysymys lyhyesti: “Näytön kalibrointi ja sen tärkeys (kö)”

Tää on niitä ikuisuus-debatteja joihin voi vastata niin monelta kannalta ja jossain vaiheessa keskustelu karkaa henkilökohtaisuuksiin :D Yritän kuitenkin olla riitelemättä itseni kanssa ja vastata useammalta kantilta:

Aloitetaan ei-teknis-kantilta:

Näytön kalibroinnin merkitys on menettänyt viimevuosina todella todella paljon merkitystään sillä kuvat on lähes aina digitaalisessa muodossa näytillä jolloin niitä katsellaan myös digitaalisilla laitteilla… tänäpäivänä hyvin moninaisilla laitteilla. Aamulla ruokapöydässä tabletilla, päivällä huonosti kalibroidulla työpaikan näytöllä, illalla vimpan päälle kalibroidulla kuvankäsittelynäytöllä ja yösydämellä vielä sängyssä kännykällä. Kuka pystyy kalibroimaan oman kuvankäsittelynäyttönsä niin, että kuva näyttää kaikilla noilla laitteilla hyvältä? En minä ainakaan. Tieto lisää tuskaa mutta esim. nettisivuja www.vro.fi selataan noin 70% :sti mobiililaitteilla (joksi tabletit myös statistiikassa kääntyy). On pakko vain “päästää irti” omasta nihilisteydestään ja antaa kuvien näkyä asiakkaille niinkuin ne nyt saattuu näkymään, sillä “oikeaan” lopputulokseen on nykypäivänä mahdoton päästä.. ja kaiken lisäksi minulle on eräs viisas kerran sanonut ettei asikas edes huomaa ikinä onko kuva “2% liikaa magenta” tai “cyan-kanava hieman ahdas”. Hölynpölyä johon vain me valokuvaajat syyllistytään. Jälleen kerran, kuvan sisältö ja tarina on taas merkitykseltään tuhatkertainen pieneen kalibrointivirheeseen nähden.

Sitten taas se toinen puoli: tulostusta paljon harrastavalla näytön kalibrointi on kultaakin arvokkaampaa, jotta voi edes hieman aavistella millaista printtiä labrasta tulee ulos (jälleen heidän laitteiden kalibrointi vaikuttaa asiaan merkittävästi). Näyttö tulisi olla itseään arvostavalla kuvankäsittelijällä kalibroitu “neutraaliksi” joka ei korosta tai jätä mitään sanomatta, mutta myöskin mahdollisesti toissijaisesti (toinen profiili) niin, että voit sanoa itsellesi että “tältä kuva näyttää tulostettaessa yrityksestä X”. Ja lisäksi, jos käsittelet kuvia paljon niin mikset samalla tekisi sitä “totuudenmukaisesti”, eli kuten värit ja dynamiikka on eikä kuten näyttösi saattaa kuvan näyttää: näyttö on kalibroitava.

Teknis-puoli:

Ensinnäkin, ilmaisen verkossa tehtävän “kalibroinnin” eli näytön kirkkaus- ja kontrastisäädön voi tehdä itse monella nettisivulla, tämä laittaa näytön jo helposti parempaan tarkkuuteen värien ja dynamiikan osalta kuin 80% muiden laitteiden ja käyttäjien näytöistä. Näitä sivustoja tulee tuhat googlesta hakusanalla “calibrate monitor online”, mutta tässä jotain joilla olen serkun kummin kaiman läppärinäyttöjä “kalibroinut”:

http://www.displaycalibration.com/brightness_contrast.html#

http://tft.vanity.dk/monitorTest_scale.html

Verkossa tehtävän pika-kalibroinnin merkitystä en voi liikaa painottaa, mutta huomioi että kaikki halvimpia paneeleita markettien 299€ läppäreistä ei nyt vain ikinä saa kunnolla tikkiin, se on tekninen mahdottomuus. Halvimmat läppärit ja näytöt sisältää halvan TN-tekniikan paneelin joka onnettoman väritoiston lisäksi kärsii monista muista ongelmista. Hyvässä näytössä on IPS-paneeli, monessa jopa valmiiksi tehtaalla kalibroitu.

Tarkempaan kalibrointiin tarvitaan sitten asianmukaiset vehkeet. Kannattaa tehdä kalibrointi kunnollisella laitteella kerran (per näyttö), vaikka kaverin laina-laitteella ja maksaa palkaksi vaikka tarjoamalla lounas jossain kivassa pizzapaikassa :) Toiset hinkkaa näytön kalibrointia koko ajan koska “näyttö elää” tai kun valaistus muuttuu (joka on toki oikein mutta menee omaan makuun taas turhan hifistelyn puolelle, jos kyseessä ei ole printtaukseen menevä ammattilaismateriaali). Laitteen omaksi ostaminenkin toki on suositeltavaa jos tuntuu että printtaa usein ja useasta paikasta ja omaan makuun värit ja dynamiikka tuntuu koko ajan hakevan paikkaansa. 

Laitteista nyt Spyderit ja ColorMunkit on niitä defactoja, spydereitä on ammattilaiset käyttänyt maailman sivun ja hinnatkin nykyään inhimillisiä, pitkän matkaa alle 100€. Tuosta kun laskee vielä sen että sitten sinä olet se ketä roudataan pizzalounaalle niin hitto sehän maksaa itsensä hetkessä takaisin :)

Vastaus lyhyesti: Näytön absoluuttisesti oikein säätäminen on menettänyt merkitystään nykyisessä digitaalimaailmassa jossa kuvia katsellaan eri näytöiltä jatkuvasti. Kalibrointi on kuitenkin suositeltavaa tehdä jos kuvausta ja kuvankäsittelyä vähänkään vakavasti harrastaa ja ennenkaikkea jos kuvista on tarkoitus tehdä usein tulosteita. Verkossa tehtävä pikakalibrointia kuitenkin voi suositella varauksetta kaikille käyttäjille tehtäväksi välittömästi jos on jäänyt tekemättä :)

[tukholma2014]

Lauantai: kalibrointia ja penikointia

Kävin lauantaina lenkillä. Matkan varrella tuli mieleen, että voisi testata kuinka tarkasti Jaakolta poistamani Footpod pitää kutinsa. Varsinaista kalibrointia en siis vielä ole suorittanut.

Ensimmäisen kilometrin testasin juosten Teollisuuskatua, joka on kohtuullisen suora. Myöhemmin kartasta tsekatessa yhden kilometrin matkalla Footpod jätti 10 metrin verran, eli ensimmäisen testietapin matkaksi tuli 0.99km.

Mun on ollut tarkoitus käydä Eläintarhan kentällä suorittamassa varsinainen kalibrointi, ja kun lenkki oli jo valmiiksi mennyt siihen suuntaan, jatkoin matkaani Eltsuun. Kipitin siellä pari 1km mittaista pätkää, jotka mittasin samalla Nike+ Running -softan GPS:llä, rataa katsellen ja Footpodilla.

Ensimmäinen kilometri (2,5x 400m) oli Footpodin ja GPS:n mukaan 1.01km mittainen, eli aika lähelle oikeaa. Varmistukseksi juoksentelin vielä toisen kilometrin lenkin, jonka pituudeksi Footpod sai 1.08km. En muista mutkitelleeni, joten jotakin erikoista tässä on. Ja Nike+ ilmoitti koko 5 kierroksen juoksun pituudeksi 2.06km, joten jotakin heittoa GPS:kin sai aikaan.

Tekisi mieli tietää, että minkä suuruinen virhemarginaali Footpodilla mitatuissa lenkeissä on. Kaipa se varsinainen kalibrointireissukin pitäisi vielä käydä suorittamassa ihan ohjekirjan kanssa.

Koko lenkki 7.72km, josta vajaa kilometri kävelyä Eläintarhan kentän ympäristössä. Penikat vaivasivat hieman, joten varasin ajan Helsingin Urheiluhierontaan. Luotan siihen, että sieltä löytyy apu.