#lauantaina

[mustialankartano-blog]

#ollijarokasahurit #rokasahurit #piipussa #mustialan #isossapiipussa #ens #viikon #lauantaina #tervetuloa (paikassa Mustialan Kuninkaankartanon Panimo - Oluttupa Iso Piippu)

[starlene]

Eesti,

Eesti,

Eesti,

kaipaan sinne perkeleesti

[turkulainenelokuvablogi]

Lauantaina (В субботу), 2011

Elokuvasta

Ohjaaja: Aleksandr Mindadz

Alkuperäismaa: Venäjä

Kesto: 99 min

IMDB: 5.1/10

Mistä se kertoo?

Tshernobylin ydinvoimalan reaktori on kärsinyt surullisenkuuluisan onnettomuutensa. Viereisen kaupungin (Pripyatin?) kaupunginhallituksen kouluttaja, kommunistisen puolueen pikkuvirkamies Valerij (Anton Shagin) juoksee paikalle, mutta palokunta on ehtinyt jo sammuttaa aiheutuneen tulipalon ja puolueen ydinvoimalasta vastaava pamppu kertoo kyseessä olleen vain hätäjäähdytysvesisäiliön räjähdys. Valerij jää kuitenkin salaa kuuntelemaan pomojen keskustelua ja asian todellinen laita selviää pian. Valerij pääsee mukaan tutkimaan reaktorirakennusta ja asiasta ei ole epäilystäkään: reaktorirakennus on murskana ja radioaktiivisuutta on ilmassa valtavia määriä.

Juostuaan pois voimala-alueelta Valerij suuntaa naisystävänsä Veran (Svetlana Smirnova) luo. Valerij kertoo Veralle, ja vain Veralle, onnettomuuden todellisesta luonteesta ja raahaa tämän puoliväkisin kohti juna-asemaa. Veran kengästä katkeaa korko ja juna ehtii lähteä hetkeä ennen Valerijn ja Veran tuloa asemalle. Junan mentyä Lena menee ostamaan uusia kenkiä, mutta Valerij livahtaa salaa ulos ja hyppää ohimenevän rekan lavalle. Hetken kuluttua hän tulee kuitenkin toisiin aatoksiin ja palaa Veran luo.

Koska aikainen poistuminen kaupungista ei ole enää suoraan mahdollista, Valerij ja Vera päättävät lähteä etsimään passejaan. Tämän ansiosta he päätyvät isoon kolmen parin hääjuhlaan, jossa yksi sulhasista on sattumalta Valerijn vanha ystävä ja orkesteri koostuu Valerijn entisistä bändikavereista. Sattumoisin myös bändin rumpali on sammunut ja Valerijn (rock-nimeltään "Johnny") pitäisi tuurata. Hääjuhlassa Valerijn on sekä kohdattava menneisyyden valintansa että päätettävä onnettomuudessa kertomisesta tai sen salaamisesta.

Onko se hyvä?

Lauantaina on kuvattu kokonaan käsivarakameralla ja jälki on siis heiluvaa ja epätarkkaa. Tavallaan tämä sopii tietynlaisen paniikinomaisen tunnelman luomiseen, mutta henkilökohtaisesti en pidä kyseisestä tekniikasta, varsinkaan kun kuvaaja ei ole yksi tarinan henkilöhahmoista (kuten Blair Witch Projectissa tai Cloverfieldissä).

Valerij ei täysin auennut minulle henkilöhahmona. Hän ei ole kovin sympaattinen tyyppi, ja vaikka hänen historiastaan paljastuu lisää tietoja elokuvan loppupuolella, hänen toimintansa motiivit jäävät paljolti epäselviksi (osittain syynä voi olla elokuvan laiska käännös, jossa ilmeisesti monet fraasit oli käännetty sanatarkasti venäjästä englanniksi). Toisaalta radioaktiivisen onnettomuuden luonne, jossa näkymätön ja hajuton säteily myrkyttää ihmiset salakavalasti vaikka kaikki tuntuu olevan kunnossa, kuvastuu mielenkiintoisella tavalla Valerijn ja Veran päätöksessä olla lähtemättä paniikissa mahdollisimman kauas tavalla kuin tavalla.

Lauantaina harhailee ehkä tarkoituksenmukaisesti absurdiuteen, mutta kiinnostavasta aiheesta olisi voinut saada tiiviimmänkin tarinan. Vaihtoehtoisesti samanlainen kerronta olisi voinut toimia paremmin lyhytelokuvana.