Kuva-analyysi
Tässä ryhmämme kuva-analyysi
Kuva-analyysi
Pinta-taso:
Kuvassa on kaksi karhun pentua painimassa pystyyn kuivaneen männyn ympärillä. Karhujen tassut ovat yhdessä piirileikinomaisesti. Maa on lumessa ja koska se näyttää vetiseltä ja koska karhun pennut syntyvät talvella voi päätellä, että kuvassa on kevät. Molempien karhunpoikasten turkki on syvän ruskea ja pörröinen. Puun taakse sijoittuneen karhunpennun kasvot ovat kohti kameraa, ja vastaavasti toinen karhu seisoo selin kameraan, yläruumis kiertyneenä hieman vasemmalle. Selin kameraan olevalla karhulla on leveä, tasapainoinen haara-asento. Karhut näyttävät ikään kuin kiertävän puuta, piirileikkiä muistuttaen. Kuva on tilannekuva ja karhuilla onkin suuri liikkeen tuntu.
Kuvan kompositioita hallitsee keskellä oleva puu: se jakaa kuvan kahtia ja johdattaa silmän kahteen karhunpentuun. Karhujen asento ja puun sijainti keskellä luovat kuvaan tiettyä symmetriaa. Symmetriaa rikkoo kuitenkin oikeassa reunassa sijaitseva toinen puunrunko. Kuvassa ei näy horisonttia lainkaan, joten on vaikeaa sanoa millaisessa ympäristössä kuva on otettu.
Konnotaatiotaso:
Kuvalla on viitteitä veljeyteen ja toverillisuuteen, leikkimielisyyteen ja ystävyyteen. Piirileikki, karhunpaini, kilvoittelu, kisailu kuuluvat pentuelämään aivan kuten ihmislasten elämään. Tilanteet alkavat ja loppuvat nopeassa syklissä ja menee kohti seuraavaa leikkiä ja sitten otetaan torkut.
Leikinomaisuuteen vihjeitä antaa karhujen ikä: ne ovat vielä pieniä, pörröisiä karhunpentuja. Toisella karhulla on myös veikeä, lähes ihmismäinen ilme, ja karhut pitävät toisiaan tassuista kiinni, ihan kuin pienet ihmislapset leikkimässä piirileikkiä. Tästä voi johtaa sen, että kuva muistuttaa meitä tietystä lapsenmielisyydestä ja toverillisuudesta, joka vakavan aikuisen elämän keskellä saattaa unohtua.
Karhunpentujen leikistä tulee mieleen, että ne eivät varsinaisesti kilpaile keskenään, vaan leikistä voi puhua kisailuna, kilvoitteluna, joka on tasa-arvoista ja jossa ei pyritä ratkaisemaan paremmuutta, vaan jonka tarkoituksena on muistuttaa meitä esimerkiksi kehollisuudestamme ja nauttimaan siitä.
Abstrakti taso
Kuvassa on hyvin maanläheinen tunnelma jota tuetaan niin kuvan värisävyin, aiheen suhteen ja kuvan elementtien (ei ihmisen kädenjälkeä, puu, lumi, karhut ) avulla. Vaikka kuvan leikki viattoman tuntuista autenttisessa ympäristöstä, niin tunnelmaa kuitenkin leimaa ajatus siitä, että pikkukarhuista kasvaa viimein isoja karhuja, joka tuo kuvaan lisää syvyyttä ja muistuttaa elämän kiertokulusta. Viattomalta tuntuvasta karhunpainista tulee aikuisen kilpailua ravinnosta, suojasta, rakkaudesta ja elintilasta. Kuin talven lumi sulaa karhun kynnet kasvavat ja pentujen viaton paini muuttuu ajan saatossa totiseksi taisteluksi (uroskarhujen taipumus tappaa pentukarhut ja saattaa naaras tämän jälkeen tiineeksi…)
Koska tällainen leikki-ikä on niin eläinten kuin ihmisenkin elämässä niin lyhytaikainen, niin tavallaan jokaine tällainen onnistunut tilannekuva on arvokasta dokumenttia huolettomasta lapsuudesta. Tämän arvo kasvaa sitä mukaa kuin vanhenemme.
