Perjantait ovat onneksi kivoja päiviä
Edellisenä yönä näin pitkästä aikaa kivoja unia, vaikka yleensä näen vain painajaisia.
Näin unta jossa olin kalliolla niittyjen ympäröimänä, ja etsin geokätköä.
Sitten näin ne painajaiset, nolot tilanteet jotka pyörivät luuppina mielessäni.
Nousin aamulla ajoissa sängystäni, otin aamulääkkeeni, peseydyin ja pukeuduin, ja lähdin.
Junat kulkevat minun kotipitäjässäni vähän oudosti.
Menin psykiatrian poliklinikalle, minulla oli psykologin tapaaminen. Keskustelin hänen kanssaan eri asioista, sitten sovimme uuden tapaamisen kahden viikon päähän.
Lähdin kävelylle luonnonsuojelualueelle, kävelin pitkospuita pitkin. Siellä alueella kasvoi niittyvillaa, ketoneilikkaa, suopursuja, ja kanervaa.
Lähdin kaupungille ja kävin lahjatavarakaupassa ostamassa uudet pelikortit, ostin samalla Suomalaisesta Kirjakaupasta vanerisen Muumimamma- postikortin joka menee kollaasiseinälleni.
Kävin samalla matalan kynnyksen paikassa, sain siellä vaniljajäätelöä kinuskikastikkeella.
Lähdettyäni yritin etsiä geokätköä tiedemuseon läheltä, mutten löytänyt.
Palasin kotiini. Matkalla näin itseäni noin parikymmentä vuotta vanhemman naisen, jolla oli kukallinen mekko, pirteät pinkit lenkkarit, ja hän kantoi leikkokukkakimppua. Ihailin häntä, haluaisin olla samankaltainen vanhempana.
Perillä kotona otin iltalääkkeet, ja varmuuden vuoksi puolikkaan Opamox- tabletin. Lähdin käymään kaupassa vaikka kello oli melkein kymmenen illalla. Ostin hieman taloustarvikkeita, sitten palasin kotiini ja otin kokonaisen Opamoxin sillä viimeksi ottamastani puolikkaasta tuli vain sätky olo.
Piristyin niin että aloin siivoamaan. Ei taida nukkumisesta tulla mitään.