Mukavaa nähdä teitä molempia täällä tänään! Tulitteko kenties turvaan tuota yllättävän kuumaa kevätilmaa tänne linnani viileyteen? Uskon, että Annan helpottava äännähdys kuului maailman joka kolkkaan, kun siskoni tajusi että jos saapui huoneeseeni niin sai helpotusta tukalaan oloon. Älkää ymmärtäkö väärin, rakastan kevättä ja lämpöä ja yritin kaikin mahdollisin tavoin nauttia tästä aamusta. En edes ajatellut käyttää voimiani ensin, mutta myönnän, myönnän... annoin periksi siinä vaiheessa kun tajusin, että vaikka kuinka kaikki linnan ikkunat olivat avattuina niin ulkona ei tuullut laisinkaan vaihtamaan ilmaa sisätiloissa.
Joten luovutin ja loin kevyen vilpakan lumisateen huoneeseeni. Eikä aikaakaan kun Anna jollain ihmeellisellä havainnointikyvyllään tunsi sen huoneestaan saakka (hän ei ollutkaan muuttanut huoneeseeni ja ymmärsin sen, olivathan hän ja Kristoff nyt niin erottamattomia, että mieluusti he olivat enemmän kahden kesken kuin kolmen kesken kanssani. Mutta älkää huoliko, ei minua sureta ja öisin Anna kömpii viereeni. Olen vain iloinen heidän puolestaan ja asiat ovat hyvin. Sitä paitsi, minulla on niin paljon hommaa varsinkin päivisin, että harvoin edes ennätän viettämään aikaa heidän kanssaan.) ja ryntäsi huoneeseeni pää lähes kolmantena jalkana. Se yllättynyt ja iloinen kirkaisu sai korvani soimaan hyväksi ajaksi.
Joten Anna sai minut ylipuhuttua ja muutin linnan tanssisalin lumiseksi ihmemaaksi, niin kuin teinuseasti lapsena. Nyt linnan ovista pääsee sisään kuka vain, jos kaipaa viilennystä tähän päivään, joten olette ehdottomasti tervetulleita!
Tein myös pienoismallin tuhoutuneesta jäälinnastani keskelle jäälattiaa, kun Kristoff niin nätisti aneli. Olisittepa nähneet kuinka hänen silmänsä loistivat. Niistä näkyi pienen lapsen ehdoton innostus... Voi, hän sopii niin hyvin siskolleni. Molemmat ovat yhtä hupsuja. Sopivat yhtä hyvin toisilleen kuin porkkana Olafin päähän. Tai sarvet Svenin päähän. Tai hiuslisäke Vessattoman päälaelle- hetkonen. Sehän ei kyllä pysynyt millään paikallaan... ... oikeastaan, tuo taisi olla kaikkein osuvin vertaus!
Voi herttinen, älkää kertoko Annalle. En saisi silloin rauhaa lumipalloilta hetkeen!
