Uutismedian stereotypiat
Tutkittavani oli Lapin Kansa. Etusivulla oli suuri kuva Italian maanjäristyksen tuhoista. Politiikkaakin oli todella paljon ja urheilu-uutisiakin löytyi massiivisesti. Yllätyksekseni kulttuurisivut eivät jääneet yhden aukeaman ihmeeksi.
Ketään ei varmasti yllätä tieto, että enemmistönä uutiskuvissa lojui keski-ikäisiä hyvän mahan omaavia miehiä. Lapsia ja naisia oli todella vähän. Epäilemättä kuitenkin toisaalta urheilusivulla oli normaalista poiketen valtaosa naisia, kiitos tästä kuuluu taitoluistelijoille :) Sitten oli myös kuvituskuvia, vähän ajoneuvoja ja muutama maisemakuva. Olihan siellä jokunen nuorikin.
Kuvat olivat yleensä vaaka-asennossa, aika vähän oli pystykuvia. Kaiken kaikkiaan en kyllä yhtään yllättynyt löydöksistä, osasin vähän odottaa tällaista lopputulosta. Onneksi urheilusivulla oli akkavalta. :D
Kuvassa Norcian kylä Italiassa. Kuvalähde:
http://www.lapinkansa.fi/ulkomaat/italian-maanjaristyksessa-kuollut-ainakin-10-ihmista/ (luettu 12.10.2016).
Afrikka yllättää -DVD:
Sananen Afrikka yllättää- dokumentista. Toki ymmärsin dokumentin pohjalta että kaikki lapsityö ei ole niin sanottua pakkotyötä ja on ihan päivänselvää ilman dokumentin katsomista että ei Afrikan mantere ole läpiköyhää aluetta ja että kaikilla olisi hätä ja tuskainen elämä. Mutta sehän siinä onkin että valtaosa väestöstä Suomessa (väite perustuu omiin näkemyksiini) luottaa median uutisointiin ja median uutisointihan on yleensä melko sensaationhakuista. Ainakin nykyään. Ihmiset lukevat "mieluummin" artikkeleita, joissa kerrotaan nälänhädästä, luonnonkatastrofeista ja heimotaisteluista. Ihmismieli on sairas. Uutisointi Dakarin isosta yliopistosta ei varmaankaan herätä suuren yleisön kiinnostuskiikareita.
Afrikkaa yllättää - tai sitten ei. Ehkä olen sen verran medialukutaitoinen, että minua se ei yllättänyt, pikemminkin ärsytti tavalla, jota en osaa selittää.
Artikkelit:
Artikkelit pohtivat samoja asioita kuin mitä minäkin tuumailen pienessä mielessäni. Täytyy sanoa, että itseäni ei enää kiinnosta isot lehdet, kuten Aamulehti, Ilkka tai Helsingin sanomat. Luen niitä, jos ne ovat käteni ulottuvilla, mutta en koe tarpeelliseksi niiden tilausta.
Pidän enemmän kaupunkilehdistä. En esimerkiksi ihmettele, miksi Uusi Rovaniemi on valittu kuudennen kerran Suomen parhaimmaksi kaupunkilehdeksi. Se on maanläheinen, ei todellakaan sensaationhakuinen ja se tuottaa tietoa lähinnä lähikaupungeissa tapahtuvista tiedoista. Minua kiinnostaa asiat, jotka oikeasti tapahtuvat lähellä minua ja koskettavat enemmän, esimerkiksi Rovaniemen uimahallin loppusijoittelu.
Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, ettenkö olisi kiinnostunut mitä esimerkiksi Lähi-Idässä tapahtuu. Jatkuva uutisointi ja draama kuitenkin turruttaa kovapäisimmänkin mediasoturin.
Jos kaipaan tietoa jostain luonnonmullistuksesta tai tapahtumasta ulkomailla, turvaudun nettiin, sillä informaatio tulee sinne paljon nopeammin kuin aamulla ehkä tupsahtavaan isompaan lehteen. Toki informaatio on vähemmän luotettavampaa, mutta ainakin saat jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä tapahtuu. Spesifit ja tarkemmat juonenkäänteet tulevat myöhemmin, kun informaatio on tarkistettu.
Tästä voimmekin päätellä ja analysoida, että Lapin Kansassa on vain ripaus Lapin henkeä, Afrikka ei yllättänyt ja suosin paikallislehtiä.
