The Stance Brothers - On Top (Organ & Vibes) (We Jazz)
prod. Teddy “Rok” Makynen, 2020.
More from The Stance Brothers [HERE]
seen from United States

seen from Singapore

seen from Singapore

seen from United Kingdom

seen from Malaysia

seen from Malaysia
seen from Malaysia
seen from United States

seen from Maldives
seen from China
seen from China

seen from United Kingdom
seen from China
seen from Malaysia
seen from Saudi Arabia
seen from Germany
seen from Malaysia
seen from Poland

seen from Malaysia

seen from Singapore
The Stance Brothers - On Top (Organ & Vibes) (We Jazz)
prod. Teddy “Rok” Makynen, 2020.
More from The Stance Brothers [HERE]
The Stance Brothers - The Strong One (Ricky Tick)
wrt & prod. Teddy Rok, Drums, 2007.
The Stance Brothers - Kind Soul 2007
Keyboards – Isiah Stance
Written-By – Teddy Rok
grooveman spot selected this track in his new mixcd<The Stolen Moments Vol.8>
Timo Lassy - In with Lassy
Timo Lassyn viimeisin julkaisu oli varmasti jazz-vuoden odotetuimpia levyjä Suomessa.
Jazzpossu muistaa alkaneensa odotella uutta levyä ilmestyväksi jo syksyllä 2011 kun julkaistiin video Kuudennen Linjan We Jazz -klubikeikalta Teddy the Sweeperistä.
Lassy on ollut keskeinen hahmo Suomessa jonkunlaista uutta kultakautta eläneessä jazz-skenessä tällä vuosituhannella. Five Corner's Quintet on erityisen keskeinen bändi, mutta Lassy on ollut mukana monessa muussakin. In with Lassy on jo kolmas levy omissa nimissä.
Ehkä Five Corner's Quintetin ensimmäisen LP:n Chasin' the Jazz Gone By voisi nähdä jonkinlaisena seremoniallisena vallanvaihtona. Tuolloin tenorisaksofonissa kuultiin puoliksi yhtä edellisen sukupolven mestareista, Eero Koivistoista, ja puoliksi uutta tulokasta Lassya.
Kuuluupa Lassy Jazzpossun suosikkiohjelman, Bassoradion Lauantaijatsien, juontajakaartiin, mutta viimeisestä Lassyn houstauksesta on jo vierähtänyt pitkä tovi.
Tällä kertaa bändin kokoonpano on seuraava:
Timo Lassy - tenor sax
Georgios Kontrafouris - wurlitzer
Antti Lötjönen - bass
Teppo Mäkynen - drums
Abdissa Assefa - percussion
Lötjöstä ja Mäkystä on totuttu kuulemaan Lassyn kanssa, kaikki kolme olivat mukana Five Corner's Quartetissa suurimman osan bändin elinkaarta ja soittaneet myös Lassyn edellisillä levyillä ja useissa muissakin projekteissa.
Kontrafouris ja Assefa ovat myös olleet mukana kaikilla kolmella Lassyn omissa nimissä julkaistulla levyllä ja olipa Assefa mukana Five Corner's Quintetin Chasin' the Jazz Gone Byn muutamilla biiseillä.
Edellisiin levyihin verrattuna poissa ovat muut puhaltajat. Jukka Eskolan trumpettia ja Mikko Mustosen pasuunaa on kuultu aiemmin, mutta nyt ei kuulla muita pillejä kun Lassyn tenoria.
In with Lassy svengaa mukaansatempaavan pehmeästi. Lassyn tyyli on aina ollut lähtökohtaisesti pehmeä ja melodinen, niin nytkin. Tuntuu siltä, että Lassyn tyyli on entisestään hioutunut ja musiikista löytynyt svengaava ydin, aiemmilla Lassyn levyillä on Jazzpossun mielestä ollut enemmän pieniä genre-kokeiluja ja jotenkin semmoista meininkiä, että on haluttu tehdä erilaisia biisejä, nyt In with Lassylla tyyli ja soundi pysyy enemmän yhdenmukaisena.
Musiikki on selkeästi perinnetietoista, mutta tavoittaa hyvin ajattoman grooven eikä jää vain halvaksi kopioksi vanhoista klassikoista. Letkeä jammailumeininki saa groove-jalan vipattamaan ja tämän on helppo kuvitella vetoavat muihinkin kuin paatuneisiin jazz-diggareihin.
Nyt kun muita puhaltajia ei ole mukana, Lassy on itse selkeästi pääosassa, mutta päästetään muitakin esiin. Avausraidaksi laitetulla oman taiteilijanimensä mukaan nimetyllä Teddy the Sweeperillä "Teddy Rok" Mäkynen pääsee vetämään hienot pitkät rumpusoolot (jotka on tosin leikattu pitkälti pois pari minuuttia lyhyemmässä single-versiossa). Ainakaan Jazzpossun mieleen ei tule parempaa levytettyä näytettä Mäkysen sooloilu-skillzeistä. Kontrafouriksen Wurlitzer on merkittävä tekijä levyn mainiolla soundilla, mutta pehmeä sähköpiano jää helposti kuulijalta liiankin vähälle huomiolle.
Jazzpossun mielestä Lassy on tehnyt tähän mennessä parhaan levynsä.
Varsinaisen musiikin lisäksi Jazzpossusta olennaisia kysymyksiä Lassyn ympärillä on, että onko Lassysta kasvamassa kansainvälisesti tunnustettu jazz-tähti ja saavuttaako jazz Suomessa enemmänkin jalansijaa nuorempien kuuntelijoiden joukossa.
Yritys on ainakin kova ja määrätietoinen. Markkinointi & Mainonta kirjoitti Lassyn strategiasta muuttuvassa musiikkialassa jossa "Levy-yhtiötä tarvitaan enää vain jakeluun ja markkinointiin". In with Lassy on tehty joka vaiheessa ilman levy-yhtiön tukea ja julkaisijana toimiva italialainen Schema onkin nyt lähinnä keino päästä kansainvälisille markkinoille.
Lassyn Facebook-sivulta ja We Jazz -twitteristä voi seurata Lassyn aktiivista keikkailua ympäri keski-Eurooppaa. Ei voi ainakaan yrityksen puutteesta haukkua! Päätellen pienestä googlailusta ja Lassyn linkittämistä arvosteluista ainakin jonkun verran tulostakin on tullut.
Paljon tehtiin Suomessa "Suomalainen mainittu"-periaatteella juttua kun Lassy nousi täpärästi Downbeat-lehden vuosittaisessa kriitikkoäänestyksessä lehteen asti. Matkaa kärkeen on vielä melkoisesti, maininta tuli baritoni saksofoni sarjassa jota Lassy ei ole vuosiin soittanut. Tässäkin sarjassa sijoitus oli Rising Star -listan 18. ja ääniä ropisi 20 siinä missä vaikkapa top 5 paikka vaatisi ääniä noin sata, mutta jonkunlainen päänavaus tämäkin. Jazzpossu etsi edellisten vuosien tuloksia nähdäkseen yleisempiä trendejä, mutta ei löytänyt näin syvälle meneviä listoja menneiltä vuosilta.
Aika olisi Jazzpossusta otollinen kansainvälisen suosion metsästykseen. Digitaaliset levityskanavat ja Internetin avaamat promo-kanavat yhdistettynä instrumentaalijazzin ylikansalliseen luonteeseen tarkoittavat että marginaalimusiikkikin voi löytää oman yleisönsä ja Lassyn kaltaisten paikallisten jazz-starojen on nyt periaatteessa mahdollista tavoittaa samanmielistä yleisöä lähes kaikkialla maailmassa.
Lassylla on ainakin yritys kohdallaan, monia suomalaisia jazzjulkaisuja saa etsiä kissojen ja koirien kanssa, mutta Lassyn musiikki löytyi nopeasti Spotifysta ja iTunesista. Paljon puhutaan piratismin haitallisuudesta (ainakin julkaisijoille) ja Spotifyn kaltaisten palveluiden maksamista surkeista korvauksista soittomääriin verrattuna, mutta Jazzpossu uskoo että genrenä jazz hyötyy suunnattomasti siitä että musiikkia on fanien saatavilla helposti tavalla tai toisella. Varsinkin kauan sitten julkaisusta poistuneet jazzvinyyliharvinaisuudet, kuten esimerkiksi Strata-Eastin julkaisut, ovat saavuttaneet todennäköisesti laajemman kuulijakunnan kuin koskaan vähemmän lainkuuliaisten kanavien kautta.
Suomessa In with Lassy nousi virallisille myyntilistoillekin muutamaksi viikoksi. Parhaaksi sijoitukseksi jäi 31. mutta puhtaita jazz-levyjä näkyy listoilla melko harvoin, että jonkunlainen voitto jazzille sekin. Nyt saatiin nauttia harvinaista herkkua kun yhtä aikaa listalta löytyi viikolla 40 kaksikin jazz-levyä Jazzpossun backlogissa vuoroaan odottavan Iiro Rantalan My History of Jazzin oltua listalla joitakin paikkoja Lassyn alapuolella.
Kaiken kaikkiaan suomalainen jazz voi hyvin vuonna 2012 ja suurempaakin kansansuosiota genrelle toivoisi. Siks Jazzpossukin kantaa vaatimattoman kortensa Internetin jazz-kekoon. Ehkä Timo Lassyn kaltaisten artistien johdolla nähdään tuloksiakin.
Kuuntele "In with Lassy" -Spotifyssa
Biisilista:
Teddy the Sweeper
Shootin' Dice
Where's the Man
Touch Red
It Could be Better
Creole Stew
Uncle Harry Came to Town
The Good Life
Liity Jazzpossun jazzposseen Facebookissa
Editti:
ehdottomasti täytyy antaa In with Lassylle vielä bonuspisteitä Jazzpossun suosimasta julkaisumuodosta: LP + digital download (+ Spotify että on helpompi tutuille ja tuntemattomille mainostaa)