#teksti

[stormypoems]

Luonnosta ja sukupuolesta

Avara ja elämän täyteinen maa ympäröi minua

Saarella, joka tulvii tarinoista

Ja jonka luonnon armoilla kaikki siellä asuvat elävät

Täällä vapaus tuntui aiemmin vahvana rinnassa,

syvällä ytimessäni

Hämärän vaeltaessa alas taivaaseen kohoavien vuorten rinteitä

Vaelsin kohti loputtomana virtaavaa vesiputousta

Ja tunsin rauhan sekä villin vapauden säikeiden kietoutuvan yhteen

Levittäytyvän rihmaston lailla varpaista sormenpäihini

Nyt osa siitä on kuitenkin tiessään, vapaus on karissut viiman mukana merelle ja jokin on heilahtanut paikoiltaan

jättäen minut pettymyksen hyytävien tuulten riepoteltavaksi

Mieleni oli jo maalaillut haavekuvia toisenlaisesta tulevaisuudesta, jossa voisin palata tämän luonnon vapauteen,

joka määrittelee kaikkia elämän osa-alueita

Mutta yllättävät lausahdukset palauttivat minut todellisuuden kylmälle maaperälle

Ja näin itseni pitkästä aikaa toisten silmin: tyttärenä, joka on kasvamassa nuoreksi naiseksi

vanhempiensa katseiden alla

Katseiden, jotka ovat jo sumentuneet ihmisluonnon kahlitsemattomasti ja räikeästi kukkivalle puolelle

ymmärsin heidän edelleen pitävän minua sinä lapsena, joka kantaa heidän antamaa nimeään ja odotuksiaan

Eivätkä he vieläkään näe syvintä ydintäni

Itse muovaamaa olemustani, joka säkenöi kirkasta valoaan minulle

Kehoni rihmastot ovat kietoutuneet köysien lailla ytimeni ympärille

Luonnossa ja meren äärellä ytimeni pääsee levolle

Ja kuoriudun ulos toisten katseiden kovettamasta kuoresta

Luonnolle olen samantekevä kuin muutkin ihmiset ja sen helmoista löydän rauhaisan vapauden itseeni.

(19.10.2025)

[stormypoems]

Tähtien hautausmaa

Tähdet joita seurasin upposivat syvälle pohjaan

Tippuivat keskelle juoksuhiekkaa ja alkoivat vajota vajoamistaan

Ukkosenilma kietoutui ympärilleni ja tunsin sormenpäideni ja varpaideni sähköistyvän

Tummat pilvet peittivät näkymän, jota johtotähtien loisto oli valaissut

Tähtien lailla tipahdin itsekin mustalta taivaan kannelta maata kohti

Putosin putoamistani

Ohitseni vilisivät mahdolliset tulevat hetket, haaveet ja menneisyyteni aaveet

Aloin vajota

Tulevaisuus kaikkeni sormieni välistä yhtä nopeasti kuin upposin syvälle hiekkaan

Tähtien hautasmaalle

(4.11.2025)

[stormypoems]

Seitsemän hehtaarin sydän

Kirjotin joskus ylös että: ”jos sä oot päivänsäde, mä oon musta-aukko”

Silloin aattelin dramatisoivani asiaa

Mutta nyt muistin lauseen taas ja se tuntui jossain,

koska sulla on seitsemän hehtaarin sydän,

se josta Arppa laulaa

Sinne mahtuu kirjo tunteita ja rakaita ja rakkautta

Ja mun sydän taas…

siinä on vaan muovinen läppä,

se on pieni ja piikikäs

Se on jatkuvasti hämmentynyt

ja tuntee aivan liikaa koko ajan

ja kaikki mitä se tuntee tuntuu väärältä

Paitsi ei yleensä sillon kun oon sun kanssa,

jos mieleni ei tee omia kepposiaan

ja huijaa mua sen väärille poluille

Mun sydän tuntee syvää häpeää, paniikkia, stressiä, mustasukkasuutta, kaipuuta ja rakkautta koko ajan

Lähes samaan aikaan

Ja vihaan sitä joskus sen takia

Vaikka tiedän että sunkaan sydän tai suu ei aina pysy mielesi tahdissa,

mutta musta tuntuu että saatan räjähtää hetkenä minä hyvänsä

En tiiä onko mua tehty rakastamaan montaa ihmistä yhtä aikaa tai ees yhtä

Samalla tavalla kun sä ja muut mun ystävät rakastavat

Ne ovat tottuneet siihen, että on mahdollista rakastaa monia sydämiä samaa aikaa

Sen pitäis olla niin yksinkertaista, kun tietää että välittää toisesta ja toisista

Mutta sen päällä on aivan liikaa turhia kerroksia mustasukkaisuutta ja häpeää

Ja kaikista alimpana pelkoa,

Pelkoa siitä, että rakkaani lähtevät luotani ja jään yksin

Sinun seitsemän hehtaarin sydämeen mahtuu niin paljon rakkautta kaikkia ja kaikkea kohtaan

Sinä ihailet jokaista jonka näet,

huomaat kaikessa niiden lumoavimpina hohtavat puolet

Ja joskus musta tuntuu etten oo ikinä oppinut ees tuntemaan

(11.1.2024)

[uninukke]

Hetken on kevät

Nuorisotalolla ei koskaan pala valot. Nuoret viettävät aikaa vanhan ravintolan kellarissa, ryypäten. Blondi nuori tyttö ja hänen poikaystävänsä lähtevät kodeistaan usein pakoon väkivaltaa.

Lähikaupalla myydään mustamakkaraa, joskus pizzaa. Lapset ostavat pääsiäismunia käteisellä, koska enää ei virvota. Kukaan ei enää pidä pihakirpputoreja.

On amerikanautokeli. Hylättyihin rakennuksiin on asennettu valvontakamerat. Viime vuosina vandalismi on lisääntynyt.

Autiotalon lattialla voi vieläkin nähdä kahden kesän takaiset askeleet. Toiset ovat sinun, toiset minun. Et pitänyt minua kädestä, koska pelkäsit.

[paularinkeli]

Paula Raitanen - laulaja, lauluntekijä, (queer)kansanmuusikko

Paula Raitanen on laulaja, lauluntekijä ja kansanmusiikin ammattilainen, jonka työssä on läsnä leikki, herkkyys, yhteisö ja sateenkaarevuus. Keikoillaan hän esittää sekä perinne- ja lainakappaleita että itse säveltämiään ja sanoittamiaan lauluja, jotka itkettävät, naurattavat ja lohduttavat. "Sain ahaa-elämyksen siitä, mitä kansanmusiikki voi parhaimmillaan olla." (yleisöpalaute Luottamuskirjeet-konsertista) Keikkakalenteri

Some ja yhteystiedot

Profiilikuva: Jorma Airola (rajattu alkuperäisestä)

[itkupaju]

tää o nii vitun todellinen+aito+pohjustettu

[itkupaju]

meitti poika-ystävän lompakossa, torni tarotkortti(tärkeä), ostin let love in pinssin aurinkokaupasta(niiiiiiin tärkeä+olennainen)

[itkupaju]

ddr ass looking tytsy ystävän vieminen tampereen lenin museoon :/ (sillä on sen pikku huivi taas päässä)