#tuntsatiikka

[suohomo]

Tuntematon -estetiikkaa [1/25]: Hietala (Koskela/Hietanen)

–Hietanen uskaltautui jopa »meidänkeskiseen» äänensävyyn: “Mihin täst sit ollenka lähretä? Vissi helvetti ast?” Koskela vilkaisi taivaanrantaan ja vastasi: “Sitä minä en tiedä sanoa. – Pankaahan rähinä päälle.”

[suohomo]

Tuntematon -estetiikkaa [3/25]: Laatta (Lahtinen/Määttä)

Lahtisen sydän alkoi jyskyttää. Hän painui hiljaa vatsalleen ja tarttui käsikahvoiin. -- “Meinaan, jos hatka tulee, niin kookoota ei sitten jätetä. Että tiedätte.” “Otanhan minä jalustan”, sanoi Määttä yksikantaan, aivan kuin tahallaan puhuen välinpitämättömästi. -- Kun Lahtinen juostessaan kaatui, luulivat he ensin tämän kompastuneen, mutta kun hän ei enää noussut, huusi Määttä: “Lahtinen!” -- “Sinnehän ne jäivät rinnakain”, vastasi Määttä kuivasti, niinkuin asia ei olisi häntä vähääkään liikuttanut.

[suohomo]

Tuntematon -estetiikkaa [4/25]: On siinä korviketta (Ukkola/Kariluoto)

Kariluoto näki läheisellä korvikenuotiolla entisen joukkueeseensa kuuluneen Ukkolan ja lähti tervehtimään häntä. Ukkola istui lakki väärinpäin päässä, lippa niskassa. Konepistoolinlippaita roikkui ympäri vyötäröä. Reppua ei ollut, oli vain leipälaukku, johon oli manillanarulla sidottu manttelikäärö. Korvikepakkia hän piteli konepistoolinpiipun päässä tulen yläpuolella. “Terveheks... Mitäs Ukkolan poika?” “Hei. Eipä nää riennot paljon huvita.” Mies vilkaisi olkansa yli, ja pakostakin oli Kariluodon hymyiltävä. Niin tyypillinen oli hänen näkemänsä kuva ja niin tyypillinen saamansa vastaus.

@paarmageddon en tiiä onks tää yhtään sitä hyvää mut nauti

[suohomo]

Tuntematon -estetiikkaa [2/25]: Saman kylän poikii (Rahikainen/Sihvonen)

–Sihvonen, kotoisin samasta pitäjästä kuin Rahikainenkin, mutta tämän täydellinen vastakohta, hätäinen tohottaja–