Immersiivinen ostamisympäristö
Olemme jo saaneet kosketuspintaa niin virtuaalitodellisuudesta kuin lisätystä todellisuudella tietyillä aloilla. Mitä nämä edes tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan? Voidaanko näitä hyödyntää tulevaisuuden kaupankäynnissä jotenkin?
Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) voi olla joko kokonaan kuvitteellinen todellisuus tai todellista ympäristöä simuloiva tila. Isompien rakennusten suunnitteluvaiheessa käytetään jo jonkin verran tätä ominaisuutta, hahmottamaan katsojalle/ostajalle millaista taloa ollaan tekemässä. Virtuaalitodellisuutta katsotaan VR-lasien läpi.
Olen törmännyt kiinteistövälityspalveluihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua asuntoihin virtuaalilasien avulla. Tällöin ostajan ei tarvitse olla fyysisesti paikalla. Lasit näyttävät kolmiulotteisesti 360° kuvalla, miltä asunto näyttäisi, jos olisit oikeasti paikan päällä. Virtuaalitodellisuuden tuntua kehitetään yhä edelleen, ja halutaan jatkossa saada katsoja kokemaan kokemus muillakin aisteilla kuin vain näkö- ja kuuloaisteilla.
VR-lasien hyödyntäminen olisi käytännöllistä myös muilla aloilla. Tätä ominaisuutta olisin itse kaivannut oman taloni suunnittelun eri vaiheissa; itse huonejärjestyksen ja etenkin keittiön suunnittelussa. Tilojen hahmottaminen pelkän paperin avulla on vaikeaa. Vasta kun rakentamisvaiheessa seinät ovat nousseet, on saanut käsityksen tilojen riittävyydestä tai riittämättömyydestä. Suunnittelu- ja ostovaiheessa olisi hyvä, kun virtuaalitodellisuuden avulla voisi hahmottaa näitä asioita.
Lisätyssä todellisuudessa (augmented reality, AR) emme ole enää kuvitteellisessa virtuaalimaailmassa vaan olemme reaalimaailmassa, jossa kuulemme ja näemme todellisen maailman. Siihen on vain lisätty tai heijastettu todellisuutta täydentävää tietoa kuvakkeiden ynnä muiden visuaalisten tehosteiden avulla. Lisätyssä todellisuudessa ei välttämättä tarvita erillisiä VR-laseja, vaan näkymää voidaan katsoa myös älypuhelimen näytöltä. Yksi helppo esimerkki tästä on parin vuoden takainen hittipeli Pokemon-Go, joka sai näyttämään, että Pokemoneja vilisee ympäri pihaa ja kaupunkia, ainakin puhelimen näytöllä. Älypuhelimen näytöt hyödyntävät osaksi kameraa, jonka kuvaan lisätään uusia liikkuvia kohteita, kuvia, grafiikka- tai muita elementtejä.
Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoiset ja sen hyödyntämiseen kaupankäynnissä uskon taivaan olevan vain rajana. Tarvitseeko jatkossa enää poistua kotoa, jos halutaan ostaa uusia huonekaluja? Jo nyt tulee selattua IKEA:n sivuja netistä, ja mikä olisi sen kätevämpää, kun voisi havainnollistaa lasit päässä (tai ilman) seisovan tulevan talon olohuoneessa, ja katsoa miltä se 3x3 metrinen sohva siinä keskellä näyttääkään. Onko sopiva vai liian iso?
Lähteet: Elisa, 2016. Miten virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus muuttavat arkeamme? Luettavissa: https://yksityisille.hub.elisa.fi/virtuaalitodellisuus-lisatty-todellisuus/
Sovelto, 2018. Laajennettu ja virtuaalinen todellisuus. Luettavissa: https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/laajennettu-virtuaalinen-todellisuus/
