Lähdöstä ja kotiinpaluusta
Sain aikaan kirjoittaa tämän näillä näkymin viimeisen tekstin vasta nyt, kun oon ollut Suomessa jo kuukauden. Palasin kotiin joulukuun puolivälissä, käytännössä viimeisellä opetusviikolla. Kirjoittelen nyt vielä lähtö- ja paluutunnelmista sekä asioista, joita piti hoitaa ennen kotiinpaluuta.
Valmistelut lähtöä varten piti aloittaa jo yli kuukausi ennen varsinaista lähtöpäivää. Tuntuu siltä, että juuri kun tulovaiheen byrokratiakuviot oli selvitetty, jouduin aloittamaan jo lähdön suhteen samat säädöt. Ainakin pankkitili ja puhelinliittymä piti sulkea kuukausi ennen toivottua päivämäärää, ja tämä piti hoitaa käymällä paikan päällä pankissa. Puhelinliittymän osalta tämä onnistui niinkuin pitikin, mutta jostain syystä pankkitiliäni ei oltu suljettu sovittuna päivämääränä. Jouduin soittelemaan viikko sitten pankkiin ja sopimaan uuden virkailijan kanssa tilin sulkemisesta. Tämä onnistui lähettämällä sähköpostitse pyyntö, jossa oli liitteenä ranskalaisen tilini RIB sekä suomalainen tilinumeroni, jolle sain Ranskan tilille jääneet varat. Ylipäänsä asioin aika paljon pankkini kanssa sähköpostitse, mikä tuntui/tuntuu tosi kuumottavalta. Jännittää vieläkin, että jossain kohtaa paljastuu, että tietoja on käytetty väärin tai muuta kamalaa.
Matkakortti imagine R:stä sanotaan, että kyseessä on vuoden kestoinen sopimus. Sen keskeyttämistä kesken vuotta ei mainosteta missään, mutta se on kuitenkin mahdollista. Hankin sen siis itsekin käyttöön vain 3,5 kuukauden pituiselle vaihtojaksolleni. Keskeyttäminen pitää tehdä 21 päivää ennen haluttua loppumispäivämäärää ja se tulee tehdä lähettämällä postitse kirjoitettu pyyntö asiasta, jonka liitteenä on asiakirjoja sen todisteeksi, että poistuu maasta kyseiseen päivämäärään mennessä. Itse lähetin kuitin lentolipusta, kopion vuokrasopimuksesta, josta näkyy sopimuksen päättymispäivämäärä, sekä yliopistolta saadun Student Exhange Certificatin. En ollut kovin luottavainen sen suhteen, että ensimmäisellä kirjeellä olisin saanut tämän asian hoidettua, mutta yllätyksekseni pyyntö meni heti läpi! Muistaakseni tilaus katkaistiin kuitenkin vasta joulukuun lopussa.
CIUP:n huoneiden vuokrasopimus piti irtisanoa kuukausi ennen lähtöä. Olin alunperin ostanut paluulentolipun 19. joulukuuta lähtevälle lennolle, mutta vaihdoin sen kolmea päivää aikaisemmaksi asuntolani vuokrakäytäntöjen vuoksi. Ainakin oman kotitaloni huoneista joutuu maksamaan kaikki alkaneet kahden viikon jaksot, eli olisin joutunut maksamaan 15.–19.12. majoituksesta noin 350 €. Vaihdoin siis lentolippua toisen suomalaisen kanssa päikseen ja majoituin yhden yön kaverini luona 11. kaupunginosassa.
Suomeen palaamisesta piti myös ilmoittaa Kelaan opintotuen päivityksen vuoksi, ulkomailla asuessa asumislisä oli hurjat 10 euroa suurempi kuin Suomessa. Nyt tosin tämänkin osalta tilanne on kaiketi muuttunut, kun opiskelijat ovat siirtyneet yleisen asumistuen piiriin.
Joulu-tammikuu meni vielä kurssien lopputöitä kirjoitellessa. Kahdelle kurssille piti kirjoittaa kymmensivuiset esseet itse valitsemasta aiheesta, yhdelle neljän sivun mittainen katsaus ja viimeiselle kurssille kirjoitin 5–6 sivua. Päätin Pariisissa keskittyä siellä olemiseen ja tehdä valtaosan kirjallisista töistä vasta Suomesta käsin, mistä en ollut kovin iloinen joululoman aikoihin... Yhden kurssin jouduin tiputtamaan kokonaan pois, kun kävi ilmi, että sen deadline siirtyi kolmella viikolla aikaisemmaksi ja vaadittu sivumäärä olikin 5–10 sivua luulemaani suurempi. Yliopiston syyslukukausi tosiaan jatkui vielä tammikuussa yhden viikon, mutta koska suoritin kurssini kirjallisina töinä, en joutunut enää palaamaan viimeistä viikkoa varten Pariisiin. Tein siis lopulta yhteensä 4 kurssia, joista kahdesta olen jo saanut arvostelut, toisista vielä odottelen tuloksia.
Olin tosi iloinen kotiin pääsystä, ikävä alkoi olla joulukuussa jo aika kova! Itse matkustaminen oli melko piinallista, yllättävän paljon tavaraa oli ehtinyt kertyä. Lähetin etukäteen paketillisen vaatteita Suomeen, mutta silti rinkka ja reppu olivat kyllä ihan täynnä. Pariisissa tehdyistä kirjahankinnoista olin erityisen iloinen pakkaus- ja matkustuspäivinä.
Nyt edessä on paljon odottelua, valmistun siis heti kun saan vaihto-opintoni rekisteröityä. Ensin joudun odottamaan, että kurssieni opettajat ehtivät lukea lopputyöni, toivottavasti myös hyväksyä ja arvostella ne, ja viedä ne paikalliselle opintosihteerille rekisteröitäviksi. Tämän jälkeen vaihto-opiskelijoista vastaava sihteeri lähettää arvosanani Helsingin yliopistoon sukupuolentutkimuksen sihteerille, jolloin voin myös itse viedä sinne päivitetyn learning agreementini, johon minun tuli hakea ennen lähtöä vaihto-opiskelijoiden asioista vastaavalta sihteeriltä allekirjoitus.
Sitten odottelen, että opintojen vastaavuuksista vastaava sukupuolentutkimuksen lehtori hyväksyy päivitetyn opintosuunnitelmani, ja että vaihto-opintoni rekisteröidään Helsingin yliopiston opintosuoritusotteeseeni. Vasta sitten voin jättää tutkintotodistuspyynnön ja ottaa paperit ulos yliopistolta. Vaihtoyliopistossani arvioitiin, että arvosanat olisivat heidän päässään tammikuun loppuun mennessä tiedossa ja rekisteröity, mutten ole tästä turhan luottavainen. Lopun byrokratiasäätöihin menee siis noin 1–2 kk.
Oma vaihtokokemukseni ei juurikaan noudattanut vaihtoinfoissa esiteltyä logiikkaa. Infossa kerrottiin esimerkiksi, että on yleistä, että vaihdosta palattua olo on surkea, kun joutuu jättämään taakseen kaikki vaihdossa koetut asiat ja on ehkä itse ihmisenä muuttunut vaihdon aikana, kun taas kotona asiat ovat pitkälti kuin ennallaan. Vaikka oma vaihtoni oli tosi raskas, koin usein itseni yksinäiseksi enkä oikein sopeutunut suurkaupungin ruuhkiin ja meluun, olen tosi tyytyväinen siitä, että lähdin. Jollain tavalla myös kaipailen takaisin, mutta jatkossa varmaankin lyhyemmissä pätkissä.