eSannan matkassa @coachedbysanna - Tumblr Blog

Viimeinen postaus

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista.

Digitaalinen liiketoimintakurssi on opettanut minulla paljon paitsi digitalisaatiosta, mutta myös itsestäni. Olen tiedostanut täysin uudella tavalla mm. digitaalisen markkinoinnin, some-mainonnan ja retargetoinnin. Olen havainnollistanut näitä eri lailla omassa arjessani, sillä olen tullut entistä tietoisemmaksi yritysten tavoista lähestyä minua. Olen poistunut monien yritysten postituslistoilta ja olen tehnyt erilaisia estoja omaan someeni liittyen mainontaan. Olen pysähtynyt some-mainosten kohdalle ja pohtinut miksi juuri minä kuulun kohderyhmään. Olenko googlannut asian tai käynyt heidän nettisivuillaan? Olenko puhunut jonkun kanssa aiheesta? Olenko vain sopivan ikäinen nainen, joten kuulun kohderyhmään? Olenko joskus ollut yrityksen asiakkaana? Miksi mainos tulee minulle, vaikka se ei ole mitenkään relevantti minulle?

Asiantuntijablogin kirjoittaminen on lisännyt myös tietouttani aiheesta ja toisaalta myös auttanut minua tutkimuksissani miksi kuulun kohderyhmään ja miksi mainonta on tullut minulle. Toisaalta se on auttanut myös tiedon lisäämisessä myös ihan muissa aiheissa, joiden osaaminen tai ymmärrys on ollut vielä lasten kengissä (ja on edelleen, mutta ehkä isomman lapsen). Erityisen kiinnostavia aiheita on ollut robotisaation, tekoälyn ja automatisaation lisääntyminen työelämässä. Toisaalta taas mielenkiintoista on myös tietää, kuinka yritykset hyödyntävät dataa (big data ja avoin data), jota jokaisella yrityksellä on. Mitä isompi yritys tai organisaatio on kyseessä, sitä enemmän myös dataa on käytettävissä, mutta miten sitä hyödynnetään? Aiheet ovat olleet pääsääntöisesti mielenkiintoisia ja vaihtelevia, aihevaihtoehtoja on ollut paljon ja hyvin erilaisia, joka on antanut liikkumavaraa tutustua aiheeseen, josta tietää vähiten tai kiinnostaa eniten.

Kurssi on ollut yhtenäinen, johdonmukainen, ajankohtainen ja Jenni opettajana on ollut erittäin innostava. Jenniltä on löytynyt paljon oman osaamisen ja koulutuksen kautta esimerkkejä työelämästä, kuinka digitalisaatio näkyy, joita voisi lähiopetustunneilla tuoda vielä enemmänkin esille. Erilaiset konkreettiset esimerkit auttavat ymmärtämään mitä asiat tarkoittavat käytännössä esim. Reiman algoritmit Facebookissa ym. Tunnit ovat olleet osallistavia ja keskustelevia, joka on ollut erittäin positiivista ja ylläpitänyt oppimista (ja keskittymistä). Toisinaan tunnilla tehdyt ryhmätyöt ja esitykset ovat vieneet paljon aikaa, jolloin aikaa ei ole jäänyt itse opetukselle. Opetusta on todella vähän, joten tehokkuus läpiopetustunneilla on kultaa. Mutta aihe on selvästi ollut myös muidenkin mielestä kiinnostavaa, sillä tunneilla on syntynyt paljon mielenkiintoista keskustelua. Jenni on ollut aktiivinen myös tämän suhteen ja omalla toiminnallaan ja innokkuudellaan saanut myös muut kiinnostumaan aiheesta entistä enemmän – niin kuin minutkin.

Tämä on viimeinen blogipostaukseni ja sen myötä esannanmatkassa tutkimukset ja ajatukset siirtyvät blogista käytäntöön. Kurssi on ollut antoisa ja mielenkiintoinen, kiitos siitä @hellojennib!

Kuva.

6. Tekoäly, automatisointi ja robotiikka

Aihe: Tulevaisuuden työ – häviääkö työpaikat tekoälyn myötä?

Pohdin tässä blogipostauksessa tulevaisuuden työpaikkoja ja häviääkö ne tekoälyn myötä. Tätä artikkelia varten tutustuin aiheeseen Kevin Suracen videon, Tivin ja Kehityslehden artikkeleiden sekä McKinseyn raportin avulla. Kaikissa lähteissä puhutaan työelämän ja -paikkojen muotoutumisesta, muuttumisesta ja kuinka edessä on työpaikkojen ja -tapojen murros. Työpaikkoja tulee tulevaisuudessa katoamaan, mutta myös lisääntymään. Ennen kaikkea tärkeää on pysyä mukana robotiikan, teknologian ja automaation kehityksen mukana, joiden myötä työpaikat ovat murroksessa. Tärkeässä roolissa on myös kouluttautuminen (ja kouluttaminen), sillä mitä kouluttautuneempia ihmiset ovat, sitä nopeammin teknologia kehittyy. Toisaalta kolikon kääntöpuoli on se, että ihmiset, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia kehittävät teknologiaa, automatisaatiota ja robotiikkaa. Nämä jo valmiiksi varakkaat ihmiset rikastuvat entisestään. Afrikassa, jossa on paljon työvoimaa, köyhyyttä ja kouluttautumatonta väestöä, kärsivät tästä. Toisaalta yritykset panostavat tuotantoon ja sen tehokkuuteen, jonka myötä isojen tehtaiden tuotanto robotisoituu ja ihmiskauppa sekä lapsityövoima mahdollisesti vähentyy. Ihminen kärsii huonoista työoloista, mutta robotti ei.

Kuten todettu, ihmisten työpaikat ja työntekotavat ovat muuttuneet erittäin paljon ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Toisinaan on jopa haastavaa kertoa toiselle ihmiselle mitä tekee työkseen ja mitä työnkuva pitää sisällään, koska ihmiset tekevät mitä erilaisempia töitä. Moni tekee myös tällä hetkellä työtä, jota ei ole ollut edes olemassa 10 vuotta sitten.

Kuva.

Tekoäly on lisääntynyt ja tulee lisääntymään entisestään. Kevin Suracen mukaan tulevaisuudessa robotti pystyy korvaamaan suurimman osan työstä ja tämä lisää luotettavuutta sekä tehokkuutta, sillä robotti ei tee virheitä. Lääkärit tai taksikuskit tekevät paljon virheitä, joista osa voi olla jopa kuolettavia. Tähän ratkaisuna olisi robotiikka, sillä robotti ei tee arviointi- tai hoitovirheitä eikä aja kolaria. Robotiikan ja tekoälyn myötä päästöt vähenisivät ja robotin tekemä työ olisi tehokkaampaa. Mutta luotammeko robotisaatioon, automaatioon ja tekoälyyn näin paljon tulevaisuudessa? Annammeko robotin tehdä meille leikkauksia ollessamme itse nukutettuna? Viekö robottitaksi minut turvallisesti paikasta a paikkaan b?

Automatisaation lisääntyessä ihmisille jäisi aikaa siihen, mitä todella haluamme tehdä. Emme ole enää kahlittuna työpaikoillemme vaan voimme toteuttaa itseämme siellä missä haluamme. Työ on aina vahvasti määrittänyt meidät ihmisenä ja tulevaisuudessa tähän voisi tulla muutos. Kuinka usein itse vastaat kuulumisten kyselyyn työelämälähtöisesti? Tai kun tapaat uuden ihmisen, kysytkö mitä hän tekee työkseen? Tai saatko kuulla tuon kysymyksen tutustuessasi uusiin ihmisiin? Määritteletkö ihmisen hänen työn perusteella? Määritteletkö itse itseäsi työsi perusteella? Näitä asioita on hyvä pohtia ja sitä kuinka paljon työ meitä määritteleekään ja toivottavasti tähän on tulossa tulevaisuudessa muutos. Työ vie paljon aikaamme elämästä, joten itse olen valmis automatisaation tuomalle vapaa-ajalle. Tervetuloa Automatisaatio, Tekoäly ja Robotiikka vain peremmälle!

5. Verkkokauppa ja ostaminen

Aihe: 1. Tulevaisuuden maksutavat

Tässä blogipostuksessa tarkastelen tulevaisuuden maksutapoja Rahapajan ja Maksuturvan julkaisujen avulla.

Erilaiset maksutavat ja trendit muotoutuvat sekä kehittyvät jatkuvasti. Tällä hetkellä emme vielä edes tiedä miten maksamme vuonna 2030, sillä maksutavat kehittyvät niin kovaa vauhtia. Maksuturvan julkaisussa esittelyssä on neljä maksutapaa vuonna 2030, mutta nämä ovat vain arvioita, sillä kuten sanottu, maksutavat kehittyvät niin nopeasti, ettemme voi tietää kuinka maksamme ostoksemme vuonna 2030.

Kuva. Trends Impacting the Future of Payments.

Kuinka maksamme ostoksemme vuonna 2030?

Ensimmäinen ennuste Rahapajan julkaisussa maksutavoille on erilaiset alustapalvelut, esim. Google ja Facebook, joiden toimintaa säännöstellään kokoajan vähemmän. Nämä alustat tuovat maksamiseen turvaa ja ne toimivat luottamuksen takaajina ostoa tehdessä. Nämä alustapalvelut ovat kuluttajille helppokäyttöisiä, sillä ne ovat tuttuja ja ”turvallisia”. Tämän arvion mukaan myös käteinen tulee pysymään digitaalisten maksutapojen rinnalla, mutta sen käyttö vähentyy entisestään.

Mobiilimaksamisen rinnalle tulee uusia läpinäkyvämpiä mobiilimaksamisen maksualustoja, M-euroja. Näiden haasteena on kuluttajien hidas omaksuminen, sillä uusia mobiilimaksamisen alustoja syntyy jatkuvasti, mutta niiden hyödyntäminen vähäistä. Tässä on myös turvallisuusriski, sillä nämä eivät ole vielä kovin luotettavia ja näin ollen data on väärinkäytettävissä.

Yhtenä tulevaisuuden kuvana voidaan nähdä myös edellisistä poiketen, että erilaisia maksupalvelualustoja säädellään ja tämän myötä luottamuksen takaajina maksuliikenteessä toimivat kansallisvaltion ja keskuspankit. Tässä voisi käydä jopa niin, että käteisen käyttö lisääntyy ja valtiot ottavat takaisin omat valuuttansa. Teknologian kehitys olisi edelleen nopeaa, mutta sen omaksuminen hidasta.

Myös neljäs vaihtoehto on tulevaisuuden uhkakuva, jossa tulevaisuutta muovaa yhteiskunnallinen epävakaus. Kuluttajat ovat menettäneet luottamuksensa erilaisiin digitaalisiin maksupalveluihin ja kuluttajat valitsevat maksutavakseen kryptovaluutat. Yhteiskunnallinen tilanne olisi epävakaa ja haasteeksi muodostuu kryptovaluuttojen sääntely, jossa yhteiskunta ei pysyisi perässä.

Kaikkia yllä olevat vaihtoehdot ovat erittäin mahdollisia ja voi olla, että yksinään niistä ei toteudu yksinään tai ne toteutuu kaikki osittain. Jo sinä aikana, kun olen itse kasvanut milleniaalina, on maksutavat muuttuneet merkittävästi. Lapsuudessa käteinen oli hyvin normaali maksutapa kaikissa kotitalouksissa. Toisinaan lompakoissa oli nippu seteleitä ja lompakon hävitessä lompakon omistaja menetti kaikki rahat. Maksukorttien yleistyessä oma turvallisuus on lisääntynyt, jolloin lompakon kadotessa kortin voi sulkea kätevästi mobiilipankissa tai laittaa vain käyttökieltoon, ettei sillä pysty maksamaan tai nostamaan rahaa. Mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä enemmän minullakin oli erilaisia maksukortteja ja -välineitä. Erityisen käteväksi maksutavaksi itselläni on muodostunut Mobilepay -mobiilisovellus puhelimessa, johon saa yhdistettyä opiskelija-alennuksen, jonka myötä maksaessani ostoksia, saan opiskelija-alennusta mikäli olen siihen oikeutettu. Maksaminen on erittäin helppoa, käytännöllistä ja ennen kaikkea nopeaa. Tämä tulee lisääntymään myös Maksuturvan julkaisun mukaan ja maksaminen tulee olemaan entistä reaaliaikaisempaa, erilaiset maksusovellukset lisääntyvät ja maksaminen tapahtuu entistä helpommin esim. sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook).

Nyt ja tulevaisuudessa arvostan nopeaa, helppoa ja reaaliaikaista maksamista. Maksan yhä useammin ostoksiani puhelimella, enkä edes tiedä missä lompakkoni on. Edes HSL:n matkakorttia ei tarvitse enää kantaa mukanaan, sillä kausilipun voi ostaa puhelimeen niin kuin ajokortinkin saa sovelluksen kautta puhelimeen. Huonona puolena erilaisten maksusovellusten lisääntyessä on, että tietämykseni lomakkoni sijannista on heikentynyt, sillä käytän lompakkoa ja fyysisiä maksukortteja tai käteistä kokoajan vähemmän ja vähemmän.

4. Verkkopalvelut ja SEO

Aihe: 7. Avoin data

Tässä blogikirjoituksessa tutkin big dataa ja avointa dataa sekä miten yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa toimintansa kehittämiseen.

Mitä on big data ja avoin data?

Big data tai massadata on lisääntyvien datamassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

Avoin data on julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on avattu rakenteisessa muodossa vapaasti ja maksutta kaikkien hyödynnettäväksi. Data ei siis ole sama asia kuin julkinen data! Avoin data on tietoa, jota niin kuluttajat, yritykset, toimittajat, kuntalaiset sekä organisaatiot voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa esim. kehittämään uusia sovelluksia.

Hri.fi, eli Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy paljon erilaisia sovelluksia, joissa on hyödynnetty avointa dataa, jotka voivat auttaa niin kuluttajia kuin yrityksiäkin. Kuluttajien arkea helpottavia sovelluksia ovat esimerkiksi ”Helsingin auratut pyörätiet” tai ”Helsingin leikkipuistot”.

Mutta kuinka yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa toimintansa kehittämiseen? Mitä paremmin yritys tuntee asiakkaan ja kuluttajan, sitä paremmin yritys pystyy palvelemaan asiakasta. Tätä kutsutaan asiakasymmärrykseksi ja tämä on erittäin tärkeää yritykselle! Erilaiset palautesovellukset hri.fi sivustolla antavat kattavaa tietoa kuluttajien toiveista, joita myös yritykset voivat hyödyntää toimintansa kehittämiseen. Tai esimerkiksi aloitteleva kahvilayrittäjä pystyy avoimen datan avulla katsomaan mistä päin Helsinkiä ei vielä löydy kahvilaa ja missä on parhaat liikenneyhteydet kahvilan sijaintia pohtiessa. Sovelluksesta saaman tiedon avulla yritys pystyy kohdentamaan markkinointia ja mainontaa kohderyhmälle entistä tehokkaammin ja olla lähempänä kuluttajaa ja tämän tarpeita (=asiakasymmärrys!). Avoimen datan avulla yritykset voisivat myös retargetoida asiakkaitaan ja saada heidät tulemaan uudestaan asiakkaakseen. Avoimen datan hyödyntäminen olisi erittäin tärkeää markkinoinnissa, jotta mainonta kohdistuu potentiaalisille asiakkaille.

Hri.fi -sivuston kautta voi myös ehdottaa erilaisia sovellusideoita, joiden avulla yritys voi kartoittaa asiakkaan tarpeita. Tämä on loistava mahdollisuus päästä lähelle asiakasta ja sitä kautta lisätä ja syventää asiakasymmärrystä.

Ryhmäblogi: Verkkokaupan trendit 2019

Tämän kertaisessa ryhmäblogissamme käsittelemme vuoden 2019 verkkokaupan trendejä. Kansainvälisyys, asiakaskokemus sekä automaation ja tekoälyn hyödyntäminen yleistyy koko ajan, ja se näkyy myös verkkokaupoissa.

Trendi I: Kansainvälistyminen Tällä hetkellä Suomesta ulkomaille suuntautuvat verkkokauppaostot ovat vielä lapsenkengissä. Suomalaiset sen sijaan ostavat jo nyt verrattain paljon ulkomaisista verkkokaupoista. Tulevaisuudessa suomalaisten verkkokauppojen tulisi suunnata markkinointiaan enemmän ulkomaille sillä jo nyt on nähtävissä, että suomalaisuus ja suomalaiset brändit voivat lyödä läpi ulkomaan markkinoilla, kuten esimerkiksi Marimekko. Tärkeinä elementteinä kansainvälistymisen onnistumisessa nähdäänkin vahva personointi ja brändäys.

Lisäksi ihmiset kaipaavat sitä, että joku ajattelee heidän puolestaan. Olemme kiireisiä ja kaipaamme kohdennettua markkinointia. Meillä ei ole myöskään aikaa siihen, etteivät verkkokaupan sivut toimi kunnolla. Mikäli sivut lataavat liian pitkään, vaihdamme nopeasti toisen verkkokaupan sivuille. Näin ollen ostamisen tulee olla helppoa ja sujuvaa. Myöskin maksamisen tavat ovat laajenemassa. Yhdelle sopii parhaiten ostoon verkkomaksu, toiselle luottokortti, kolmannelle ehkä PayPal –tili. Luotamme ulkomaisiin sivuihin ja jätämme luottokorttitietomme verkkokauppoihin sen enempää ajattelematta.

Ostamme tuotteita tunteella. Tämän vuoksi asiakaslupauksen tulee näkyä tuotteessa. Kehittyneissä maissa ihmisille ei ole tärkeintä nykyään vain hinta. Haluamme vastinetta asiakaslupauksessa ja hylkäämme yrityksen nopeasti, mikäli heidän lupauksensa ovat vain hyvältä kuulostavaa “sanahelinää”. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yritys pitää kiinni lupauksistaan.

Trendi II: Teknologian avulla tunnistaminen, kohdentaminen ja personointi Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat valtavat verkkokaupassa, ja Kiina on tässä asiassa edellä muuta maailmaa. Kuvatunnistusta käytetään mm. tuotehaussa ja äänentunnistusta tekoälyn analysoimassa asiakaspalvelutilanteessa. Aasiassa on kokeiltu myös sormenjälkien ja kasvojen tunnistamista maksutilanteessa, jolloin tunnistus yhdistyy luottokorttiin ja näin maksu on suoritettu. Datan hyödyntäminen personoinnissa laajentaa yksilöllisen palvelun tarjoamista. Kuluttajista kerätty tieto voidaan hyödyntää kohdennetussa markkinoinnissa, ja näin kuluttajalle saadaan räätälöityä juuri oikeanlainen kokonaisuus.

Trendi III: Arvoperusteinen ostaminen lisääntyy Etenkin nuorten keskuudessa arvoperusteinen ostaminen on lisääntynyt. Kuluttajat näkevät tärkeimpinä arvoina ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden. Verkkokauppiaan vahvuus tai heikkous voikin olla panostaa arvoihin ja niiden näkyvyyteen, sillä kuluttaja saattaa jättää ostoksen ostamatta, mikäli arvot eivät kohtaa tai ne eivät ole näkyvillä. Tämä onkin erittäin hyvä nouseva trendi juurikin sen takia, että myös yritysten on mietittävä arvojaan ja etenkin ekologista jalanjälkeään, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän vihreitä arvoja. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen huonekaluliike Artek, joka viettää Blue Friday -päivää ja alennusten sijaan päivän tuotto lahjoitetaan Itämeren suojelutyöhön. Black Fridayn vastapainoksi vietetään kansainvälistä Buy Nothing -päivää, jota myös me blogin kirjoittajat vietämme.

Trendi IV: Asiakaskokemus ja palvelutason nousu Verkkokaupoissa näkyvä trendi on asiakaskokemuksen ja palvelutason nousu. Taustana on kuluttajien tottumus jatkuvasti nousevaan asiakaskokemukseen, jota painotetaan nykyään hyvinkin paljon. Mielestäni tämän taustalla voi hyvinkin olla verkkokauppojen voimakas kasvu ja jatkuvat alennukset, joka on painanut hintakilpailun alas. Koska hinnalla on hankala kilpailla, on pakko tarjota parempaa kokemusta. Kuluttajille tarjotaan henkilökohtaista kohdistettua markkinointia ja räätälöityjä palveluita, jotka on haettu käyttäen evästeitä ja saatavilla olevaa dataa. Asiakas voi olla pettynyt normaaliin palveluun, kuten viikon toimitusaikaan, kun nykypäivänä jo seuraavan päivän toimitus on mahdollinen.

Nykyään menestyvän verkkokaupan tulee katsoa, että seuraavat asiat ovat kunnossa: vetovoimainen markkinointi, käyttöliittymä, tuotteiden haku, asiakaspalvelu, maksutavat, logistiikka ja asiakkuuden jälkihoito.

Koemme verkkokauppojen palvelutason ja asiakaskokemuksen tason noustessa, tämän tuovan myös hankaluuksia pienemmille yrittäjille. Koska yritykseltä vaaditaan enemmän, nostaa se myös resurssivaatimuksia. Pienellä yrittäjällä ei välttämättä ole varaa investoida verkkokauppaan suuria summia, mutta ei myöskään välttämättä ole varaa jättää investointeja tekemättä. Jää tulevaisuuteen nähtäväksi, miten pienet yritykset pystyvät kilpailemaan verkkojättiläisten kanssa, kun asiakkaat vaativat entistä enemmän palvelua ja hyvää kokemusta yritykseltä.

Trendi V: Maksamisen keinot monipuolistuvat Maksamisen keinot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Nykyään pystyy maksamaan käteisen ja kortin lisäksi kännykällä tai kellollakin. Maksamisen tavat yleistyvät jatkuvasti ja muotoutuvat palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Tästä hyvä esimerkki on lähimaksurajan nostaminen 20 eurosta 50 euroon palvellakseen kuluttajia paremmin. Myös verkkokauppojen maksamismenetelmien määrä on lisääntynyt ja vaikka ne ovat vielä alihyödynnettyjä, tulee näiden käyttö tulevaisuudessa varmasti lisääntymään.

Hyvistä verkkokaupoista mieleemme nousee verkkokauppajättiläinen, Zalando.fi. Zalandolla toimii verkkosivut loistavasti ja sivut ovat helppokäyttöiset, haut ovat optimoitu, maksaminen on helppoa (toisinaan liiankin), valikoima on massiivinen, yhtiö käyttää käyttäjien dataa erittäin hyvin kohdistetussa markkinoinnissa ja sieltä tilaaminen on helppoa. Yhtiöllä on myös tuotteiden palauttaminen tehty helpoksi, sekä laskulla maksaessa ei tarvitse edes maksaa turhaan palautetuista tuotteista. Zalandolla on siis kaikki nykyaikaisen verkkokaupan vaatimukset kunnossa. Meitä kiinnostaa teidän lukijoiden mielipiteet verkkokaupoista, haluaisimme kuulla teidän suosikki verkkokaupat ja syyt miksi juuri se on sinun suosikkisi.

Mukana blogia olivat kirjoittamassa @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89

3. Mobiilisovellukset ja some, aihe 4. Yrityksen somekanavat

Tässä blogipostauksessa tarkastelen Academic Workin somekanavia. Ensin lyhyesti yrityksestä: Academic Work on henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys, joka on erikoistunut nuoriin ammattilaisiin. Academic Work on hyvin aktiivinen somessa, ja sillä on omien verkkosivujen lisäksi erilaisia somekanavia, kuten Facebook, Instagram, LinkedIn, oma blogi sekä uusimpana Academic Work on perustanut oman podcastin. Podcastit vaikuttaakin olevan uusi trendi ja niiden käyttö on lisääntynyt erittäin paljon, niin myös omassa arjessani.

Academic Workin kohderyhmä on nuoret ammattilaiset, etenkin opiskelijat ja vastavalmistuneet sekä 0-5 vuotta työkokemusta omaavat henkilöt. Tämä näkyy myös yrityksen sometarjonnassa, sillä yritys on hyvin aktiivinen erityisesti Instagramissa, Facebookissa sekä toimialan mukaisesti Linkedinissä. Uusimpana aluevaltauksena Academic Work on perustanut podcastin, jossa jutellaan työnhausta, työnantajan houkuttelevuudesta ym. Podcast on todella hyvä formaatti, sillä ne ovat erityisen hyviä niiden helpon ja mutkattoman tiedonsaannin kannalta. Työmatkalla voi kuunnella työelämän polttavista puheenaiheista sekä yrityksen kasvua kiihdyttävistä keinoista. Academic Workin podcasteissa on vierailevia julkisuuden henkilöitä puhumassa mitä mielenkiintoisemmista aiheista, joka houkuttelee kuuntelijoita podcastin äärelle – niin kuin minuakin! Julkisuuden henkilöt tuovat lisäarvoa podcastille varsinkin, jos julkisuuden henkilö on kohderyhmän mielenkiinnon kohteena. Podcasteista oppii uutta ja saa tietoa todella vaivattomasti!

Kuva.

Somekanavista etenkin Facebook on hyvä kanava luodakseen brändikuvaa 25+ vuotiaille nuorille ammattilaisille. Instagram on myös hyvä tapa luoda brändikuvaa nuorille ammattilaisille, mutta toisaalta onko tämä paras väylä tavoittaa aktiiviset työnhakijat? Academic Work on aktiivinen myös LinkedInissä, jossa heille on mahdollisuus saavuttaa aktiivisia työnhakijoita. Academic Workilla ei kuitenkaan ole Facebookissa, Instagramissa ja Linkedinissä paljoa seuraajia eikä niinkään suuri näkyvyys. Suurimman näkyvyyden he saavatkin omien kotisivujen kautta, jossa voi aktivoitua aktiiviseksesi työnhakijaksi ja tätä myötä kasvattaa potentiaalista asiakasryhmää.

Yrityksen Academic Work Consulting Oy liikevaihto oli 26,4 miljoonaa euroa 2018 ja kasvua oli jopa +48% vuoden 2017 liikevaihtoon verrattuna. Silti seuratessamme somekanavien julkaisuja, on niissä vain kourallinen tykkäyksiä. Miten Academic Work siis saakaan näkyvyyttä ja on henkilöstöpalveluyritysten TOP20 listauksessa kahdeksas?

Aktiivinen työskentely eri somekanavissa ja kentällä kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. Academic Work reagoi nopeasti myös muutoksiin, jonka myötä myös podcast on perustettu. Yrityksen onkin hyvä keskittyä kattavaan ja monipuoliseen viestintään eri somekanavissa kohderyhmä huomioiden. Ei siis kannata keskittyä vain yhteen somekanavaan, vaan luoda innovatiivista sisältöä eri somekanavissa pitkäjänteisesti.

2 Digitaalinen markkinointi ja sisällöt, aihe 4. Yrityksen digitaaliset kanavat

Tässä blogipostauksessa tarkastelen yrityksen digitaalisia kanavia, jotka jaetaan usein omiin, ostettuihin, lainattuihin ja ansaittuihin kanaviin. Omia kanavia voi olla yrityksen nettisivut, blogi tai esitteet, eli kanavia, joita yritys itse hallitsee ja kontrolloi. Ostetut kanavat ovat esim. maksulliset mainokset Googlessa, sponsorit tai maksetut mainokset muille nettisivuilla. Lainatut kanavat ovat erilaiset sometilit, joita yritys hyödyntää markkinoinnissaan. Ansaitulla medialla tarkoitetaan word-of-mouth, eli ns. puskaradiota. Ansaittu media on erityisen arvokasta, sillä sitä ei saa rahalla, vaan syntyy kuluttajien kokemuksien myötä. Yrityksen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että ”puskaradiossa” kuluttajien näkemykset tuotteesta tai palvelusta ovat positiiviset. McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat tekevät ostopäätöksen kaksi kertaa todennäköisemmin toisen kuluttajan suosituksen kuin maksetun mainoksen perusteella.

Tässä postauksessa tarkastelen näitä medioita oman kokemukseni kautta. Tämä aihe kiinnostaa minua erityisesti, sillä elän taloudessa, jossa asuu pienen yrityksen omistaja. Hän on liikunta-alan ammattilainen ja hän vastaa yksin yrityksen toiminnasta, myynnistä, asiakasyhteistyöstä, mainonnasta sekä markkinoinnista, erilaisten tapahtumien tuotannosta ja kaikesta muusta yrityksen liiketoimintaan liittyvästä toiminnasta. Alla oleva kuva kuvaakin häntä erittäin hyvin, sillä vaikka hän onkin liikunta-alan ammattilainen, on hänen työnkuvastaan vain pieni osa liikuntaan liittyvää työtä. Pienten yritysten omistajien tulee olla todellisia moniosaajia!

Kuva.

Kyseinen yrittäjä ei ole markkinoinnin ammattilainen, mutta vuosien myötä hänkin on oppinut kantapään kautta markkinoinnista. Yritys on nyt kuusi vuotta vanha, jonka aikana markkinointi ja mainonta on muuttunut huomattavasti. Yritys aloitti toimintansa, jolloin flaijerit elivät kulta-aikaansa ja niitä jaettiin ahkerasti. Yrityksen alkutaipaleella yrityksen oli keskityttävä omiin ja ostettuihin kanaviin, sillä asiakaskuntaa ei vielä ollut. Tässä yrityksen onkin tehtävä päätös mihin kanaviin haluaa keskittyä, sillä myöskään rahaa ei ole paljoa käytettävissä yrityksen alkuaikoina. Näillä päätöksillä voi olla suuri merkitys myöhemmin, jotta yritys tavoittaa oikean kohderyhmän ja saa luotua asiakaskunnan. Yritys voi laittaa paljonkin rahaa ostettuihin mainoksiin ja aikaa omien kanavien sisältöön, mutta mikäli ansaittu media on negatiivinen, ei ostetuilla ja omilla kanavilla ole paljoakaan merkitystä.

Suurimman mediahuomion yritys sai alkuaikoinaan erilaisilla tempauksilla ja somekampanjoilla, esim. hauskoilla some-videoilla ja alennuskoodeilla. Asiakaskuntaa kertyi pikkuhiljaa ja yritys sai nopeasti muodostettua hyvän yrityskuvan ansaittuun mediaan. Sana kiri hyvästä uudesta liikuntapaikasta, jossa on ammattitaitoisia valmentajia ja yhteisöllinen toiminta. Yritys lopetti hyvin pian kokonaan ostetun media käytön eikä tuhlannut enää Google Adseihin ja flaijereihin vaan keskittyi täysin somemainontaan omilla somekanavillaan. Nämä loivat kuluttajille parasta kuvaa yrityksestä ja tavoitti kohderyhmän. Nykypäivänä yritys ei mainosta itseään ollenkaan, pikemminkin päivittää somekanavia säännöllisen epäsäännöllisesti. Uusia asiakkaita tulee ansaitun median kautta, sillä yrityksen asiakkaat postaavat somekuvia yrityksestä, puhuvat ystävilleen sekä työkavereilleen ja tätä kautta uudet asiakkaat löytävät yrityksen asiakkaaksi.

Johtopäätöksenä voi todeta, että ansaitun median merkitystä ei missään nimessä voi vähätellä. Se on yritykselle kullanarvoista. Täytyy myös huomioida, että ansaitulla medialla voi olla myös negatiiviset vaikutukset, joiden seurauksia yritys ei pysty hallitsemaan. Yritys pystyy hallitsemaan omaa ja ostettua mediaa, mutta ansaittua mediaa ei saa rahalla, vaan se kantaa hedelmänsä yrityksen toimivan liiketoiminnan myötä.

1. Digitalisaatio ja digitalous, aihe 3. Digitalous Kauppalehdessä

Tässä blogipostauksessa pohdin digitaloutta kahden Kauppalehden artikkelin myötä. Artikkelini käsittelevät oleskelulupajonoon jumittunutta intialaista koodaria sekä tietoturvataloa, joka rekrytoi laajalla skaalalla ympäri maailmaa koodareita. Olen käsitellyt aikaisemmin tässä blogissa digitalisaation uhkia ja mahdollisuuksia, joihin myös tässä blogipostauksessa pureudun entistä syvemmälle.

Työnteko on ajan saatossa muuttunut ja digitalisaation myötä osa työpaikoista on automatisoitu, eikä ihmisen panosta enää tarvita jokaisessa prosessin työvaiheessa. Tämän myötä monen ihmisen työkuva on muuttunut tai pahemmassa tapauksessa saattanut päättyä. Tätä ei kuitenkaan voida nähdä vain negatiivisena asiana, sillä muutoksen myötä työn teko on tehostunut ja robotti voi hoitaa asioita, joihin ei tarvitse ihmistä, jolloin ihminen voi keskittyä siihen, missä häntä todella tarvitaan.

Nyky-yhteiskunnassa automatisointi on siis vienyt työpaikkoja, mutta myös tuonut niitä. Yritysten tarpeet ovat ajan saatossa muuttuneet ja nykyään on tarve koodareille, jotka ovat ratkaisemassa digitalisaation tuomia uusia haasteita. Suomessa koodareista on tällä hetkellä pula, sillä heitä tarvitaan yrityksissä entistä enemmän. Haasteensa koodaripulalle tuo se, ettei Suomessa ole varsinaista tutkintoa, josta valmistuisi koodariksi. Erilaisten IT-alan tutkinnot vaativat lisäkoulutusta, jotta pystyy työskentelemään koodarina. Erilaiset koodarikoulutukset (jotka eivät johda tutkintoon) ovatkin lisääntyneet, mutta nämä ei riitä kattamaan tarvetta, joka koodareista on.

Yritykset ovatkin alkaneet rekrytoimaan osaajia ympäri maailmaa, jopa Intiasta asti, sillä Suomesta ei löydy tarvittavaa osaamista. Mutta mitä tapahtuu, kun koodari ei pääse suomeen, sillä oleskeluluvan saamisessa Migrin mukaan arviolta kestää 2-4 kuukautta? Kanadassa saman luvan saaminen kestää arviolta kahdesta neljään viikkoa. Intiasta löytyy osaajia, mutta heillä ei ole pääsyä tänne, sillä oleskeluluvan käsittelyprosessi on niin pitkä. Koodareilla on helpompi pääsy Kanadaan, joten huippuosaajat eivät tule Suomeen vaan päätyvät muualle. Tämä tuo haasteensa suomalaisille yrityksille, sillä jo pelkästään rekrytointiprosessi vie oman aikansa, jonka jälkeen oleskelulupaa tulee odottaa monta kuukautta. Kuinka siis saada huippukoodarit Suomeen kun prosessi on niin pitkä?

Toisaalta on hienoa huomata, että monet yritykset etsivät osaajia ympäri maailmaa, eikä osaamisen etsiminen rajoitu vain Suomeen. Tämä on osa globalisaatiota ja sen vahvuuksia, jolloin voimme hyödyntää eri maiden osaamista siellä missä sitä tarvitaan. Artikkelin mukaisesti myös koodareiden innovatiivisuutta tarvitaan, sillä yritysten mitä moninaisemmat ongelmat ovat digitalisaation myötä koodareiden ratkaistavana. Kuinka ratkaista digitaloutemme haasteet, kun osaaminen on muualla?

2. Hei me bloggaamme digitalisaatiosta!

Tässä blogipostauksessa pääset ensimmäisen ryhmäpostauksemme pariin ja jaamme ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta. Kävimme yhdessä keskustelua aiheesta ja keskustelussa nousi monia ajatuksia ja ideoita esille, kuten digitalisaation tuomat hyödyt ja mahdollisuudet - mutta myös uhat, joita digitaalisuus tuo mukanaan. Digitalisaatio antaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuuden työskennellä entistä tuloskeskeisemmin ja tuloshakuisemmin uusien järjestelmien ja ohjelmistojen myötä. Tätä kautta yritys pystyy optimoimaan ajankäytön tehokkaammin keskittyen asioihin, jotka eivät vaadi fyysisesti ihmistä. Myös kuluttajan näkökulmasta tämä tuo uusia mahdollisuuksia toimia vaivattomasti ja tehokkaasti.

Samalla keskustelussamme nousi esille kaiken tämän kääntöpuoli siitä, kuinka pelottavaa digitalisaatio oikeastaan onkaan. Yritykset ja me kuluttajat elämme digitalisaation varassa ja olemme täysin sen pauloissa. Digitalisaatio on osana meidän jokapäiväistä elämäämme ja olemme täysin riippuvaisia siitä, sekä sen toimivuudesta. Tilanne on väistämätön eikä meillä ole mahdollisuutta elää ilman digitalisaatiota, joka on pelottavaa. Jokainen ryhmäläisemme työ on riippuvainen digitalisaatiosta ja sen toimivuudesta työpaikalla. Mitä jos kaikki pimentyisi, emmekä saisi hyödyntää digitalisaatiosta missään muodossa töissä tai vapaa-ajalla? Olisiko se edes mahdollista?

Digitaalisuus on tuonut myös yrityksille haasteensa esim. yksityisyyden suhteen. Yritykset tietävät yllättävän paljon toiminnastamme, puheistamme ja sijainneistamme ilman, että olemme suoranaisesti antaneet lupaa tähän. On pelottava ajatus, että puhelimen kautta yrityksillä on mahdollisuus kuunnella meitä, tietää missä olemme, mitä syömme ja juomme sekä kenen kanssa olemme. Kuluttajina meillä ei ole paljoa sanavaltaa tähän, eikä siihen kuinka yritys hyödyntää kaiken tämän. Kuluttajina emme edes tiedä mitä kaikkea yritykset tietävät meistä ja mihin tietoja käytetään. Toisaalta jos yritykset pystyisivät tehokkaammin tätä kautta hyödyntämään ja huomaamaan tarpeemme, voisi markkinointi ja tarpeiden luominen meille kuluttajille olla hedelmällistäkin. Jos saisimme mainoksia siitä, mitä oikeasti tarvitsemme tai emme vielä tiedä tarvitsemamme, voisi markkinat tehostua entisestään. Mutta mistä yritykset ja sosiaalinen media voisi tietää mitä tarvitsemme tai luulemme tarvitsevamme, kun emme itsekään tätä tiedä? Siinäpä mysteeri ratkottavaksi yrityksille - kokeilkaa vain päästä päämme sisään ja kiinni ajatuksiimme, joista itsekään emme saa kiinni. Pohdimme yhdessä myös tehokkuutta ja kärsimättömyyttä. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on totuttu saamaan kaikki tässä, heti ja nyt. Koska kaikki on saatavilla koska vain, missä vain ja juuri niin kuin haluaa, on se jossain määrin johtanut myös kärsimättömyyteen ja keskittymisen puutteeseen. Tämän takia yrityksiltä vaaditaan saatavuutta laajemmilla ajoilla. Tähän digitalisaatiosta löytyy paljonkin työkaluja, mutta samalla se vaatii työntekijöiltä uhrautumista laajemmilla työajoilla ja paremmalla saatavuudella, asioissa mitä ei voida automatisoida roboteilla. Toisaalta se luo myös mahdollisesti uusia työpaikkoja, koska henkilöitä tarvitaan enemmän vastaamaan haluttuja laajempia palveluaikoja. Ihmisten kärsimättömyys ja keskittymisen puute näkyy nykypäivänä työkulttuurissa Mindfullness-koulutusten kysynnässä. Tulevaisuudessa hyvinkin kysytty piirre työmarkkinoilla voikin olla keskittymiskyky.

Keskustelussamme nousi myös esille se, miten haitallista ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille jatkuva digitaalisen informaation tulva voi olla. Altistumme suuren osan hereillä oloajastamme digitaalisille laitteille, joka ei luultavasti lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme. Kärjistettynä kulutamme päivät koneiden ääressä, illat tv:n ja puhelimen ääressä. Samalla olemme vähentäneet liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Masentuneisuus on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa ja liikalihavia on enemmän kuin normaalipainoisia. Voimme jokainen miettiä, kuinka paljon digitalisaation yleistyminen on edesauttanut edellä mainittuja lukuja. Samalla voimme pohtia, voisiko digitalisaation avulla mahdollisesti löytyä keinoja auttaa ihmisiä, joilla on hyvinvoinnin kanssa ongelmia?

Näemme kuitenkin, että digitalisaatiossa on niin paljon hyötyjä, että mahdolliset uhkakuvat ja haitat häviävät sen mahdollisuuksille. Toistaiseksi ihmiset ovat valmiita kohtaamaan digitalisaation uhkat, koska se mahdollistaa esimerkiksi asuntolainan hakemisen samalla kun istuu aamubussissa. Nähtäväksi jää mitä digitalisaatio tuo mukanaan tulevaisuudessa, mutta merkkejä sen hidastumisesta ei ole.

Hedelmällistä keskustelua käymässä ja blogia kirjoittamassa: @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89

1. eSannan pohdintoja digitalisaatiosta

Tervetuloa ensimmäisen blogipostaukseni pariin. Kirjoitan tänne hyvin rajallisen ajan ja aiheen puitteissa. Pääset mukaan nauttimaan ajatuksistani ja mietteistäni, milloin mistäkin aiheesta. Jos oikein innostut ja haluat osallistua keskusteluun, voit kommentoida postauksiani alla. Ei muuta, kun nauttimaan päivän aiheesta ja sehän on digitaalinen liiketoiminta!

Nykypäivänä digitalisaatio on osa jokaisen yrityksen yritystoimintaa riippumatta toimialasta. Digitalisaatio ei ole vain IT- ja teknologia-alan yritysten hyödynnettävissä, vaan osa jokaisen pienen, keskisuuren ja ison yrityksen liiketoimintaa. Tietenkin on eri asia kuinka eri yritykset hyödyntävät digitalisaation tuomat edut ja mahdollisuudet. Nykyään pienikin yritys voi toimia globaalisti hyödyntämällä digitalisaation myötä tulleet uudet liiketoimintamahdollisuudet. Näin ollen digitalisaatio ja globalisaatio kietoutuvat käsitteinä vahvasti yhteen, vaikka tarkoittavatkin eri asioita. Digitalisaatio on käsitteenä hyvin laaja, jonka vuoksi tässä blogitekstissä on myös hyvä käsitellä mitä tarkoitan digitalisaatiolla tässä yhteydessä. Digitalisaation voisi määritellä kokonaisvaltaisena tekijänä liike-elämän ja yhteiskunnan muutoksessa ja kehityksessä. Nämä muutokset ovat siis näkyvillä myös meidän kuluttajien näkökulmasta, sillä digitalisaatio iskee myös meihin – halusimme tai emme.

Suurien yritysten on kehitettävä liiketoimintaprosessejaan säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Mitä tehokkaammin yritys pystyy tehostamaan toimintaansa ja hyödyntämään digitalisaatiota, sitä tehokkaammin se voi toimia ja kasvattaa liiketoimintaansa. Digitalisaatio muokkaa siis koko yritystä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sisäisten prosessien kehittyessä voi koko yrityksen liiketoiminta tehostua ja kasvaa huomattavasti. Lisääntyvä datan määrä on kasvanut jokaisessa yrityksessä ja se, kuinka tätä dataa käsitellään, on olennaisessa osassa. Tämä tuo täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia liiketoiminnalle, analytiikan kehittämiselle ja uusien palveluiden luomiselle.

Digitalisaatio tuo mukanaan myös uhkia ja haasteita. Nopeasti kasvavat liiketoimintamahdollisuudet tuovat myös vastuuta. Prosessien tehostuminen ja tehostaminen vie myös yrityksen resursseja ja vaatii työntekijöiden kouluttamista. Mikäli yritys ei pysy mukana digitalisaation kehityksessä, on vaarana, että yrityksen kilpailukyky vähenee. Niin B2B kuin B2C liiketoiminnassa avainasemassa on helppous, kätevyys, nopeus ja mutkattomuus. Mitä helpompaa palvelun käyttäminen on yritykselle tai kuluttajalle, sitä vaivattomampaa yrityksen on kasvattaa liiketoimintaansa. Digitalisaation haasteeksi on muodostunut myös kuluttajien yksityisyys, jota on säädetty myös EU-tasolla yleisen tietosuoja-asetuksen myötä (GDPR, General Data Protection Regulation), joka on henkilötietojen käsittelyä säätelevä laki.

Kuluttajan näkökulmasta digitalisaatio on tuonut mahdollisuuden toimia globaalisti myös omassa arjessa. Kuluttaja pystyy tilaamaan tuotteita toiselta puolelta maailmaa pieneltä yritykseltä, joka toimittaa tuotteen lähipostiin tai parhaimmassa tapauksessa kotiovelle. Mutkattomuus ja helppous näkyy myös kuluttajan arjessa, sillä digitalisaation avulla myös kuluttaja voi toimia tehokkaasti ja kätevästi. Myös sosiaalisella medialla on suuri rooli ja on osa digitalisaatiota. Digitalisaation myötä kuluttaja on entistä viisaampi yrityksen tuotteista ja palveluita, sillä sosiaalisen median, blogipostausten ja rajattoman tiedon Google kertoo meille kuluttajille kaiken ennen kuin teemme ostopäätöksen – ja mikä sen parempaa (tai pahempaa)?

Trending Blogs

Recently Viewed Blogs

eSannan matkassa