Sisällä. Opiskelu alkaa 1.9.

#extradirty
Keni
ojovivo
art blog(derogatory)
🪼
One Nice Bug Per Day

Product Placement
DEAR READER
Jules of Nature
cherry valley forever
2025 on Tumblr: Trends That Defined the Year
Lint Roller? I Barely Know Her

No title available
RMH

Andulka
will byers stan first human second

⁂

if i look back, i am lost
No title available
Sade Olutola
seen from United States

seen from Malaysia
seen from United States

seen from Malaysia

seen from China

seen from United States
seen from United States

seen from Croatia

seen from United States
seen from Australia

seen from Italy
seen from Malaysia
seen from United States

seen from T1

seen from Türkiye

seen from United States

seen from Germany
seen from United States
seen from United States
seen from United Kingdom
@eriatri
Sisällä. Opiskelu alkaa 1.9.
Sydän.
Alan satunnaisesti postailemaan tänne kuvia muistiinpanoistani huviksi ja hyödyksi. Ensimmäisenä vuorossa paksusuoli feat. ohutsuoli.
Vähän vanhempana, vähän humanistisempana ja vähän lapsellisempana hakijana mukavaa luettavaa.
Tulokset: olen rajatapaus
En päässyt. Pääsykokeesta tuli pisteitä 50,50 / 23,31 (skaalattuna). Osuin siis täsmälleen pääsykoevalinnan alarajalle. Yhteispisteeni, jotka ovat skaalatut pääsykoepisteet + yo-kokeista saatavat pisteet, olivat liian alhaiset, joten jäin ulos. 10 vuoden takaiset yo-pisteet tulivat siis kummittelemaan.
Hakija, jolla oli yo-kirjoituksesta neljän L:n rivi, pääsi sisälle minun pisteisiini verrattuna vain n. puolella pääsykoepistemäärällä. Raastavaa, mutta näin se nyt vaan meni. Jäin siis 0,00 pisteen päähän lääkikseen pääsemisestä.
Ote tuloskirjeestä: Hakijoita oli 1013, josta valintakokeeseen osallistui 787 hakijaa. Yhteispisteillä valittiin 79 hakijaa (pisteet: 116,77 - 94,62) ja valintakokeella 53 hakijaa (pisteet: 33,12 - 23,31). Varasijoille valittiin 3 hakijaa yhteispistemäärän perusteella (pisteet: 94,50 - 94,15).
Pääsykoe
Pääsykoe on nyt ohi. Koe oli todella haastava ja yllättävä. Osaamista mitattiin aika pitkälti lukion oppimäärän ulkopuolella olevilla asioilla, jotka esiteltiin kokeen aineistossa. Moni tehtävä jäi kokonaan aloittamatta ajan loppumisen takia. Monet olivat kokeen jälkeen todella maansa myyneitä ja yleinen mielipide tuntuu olevan, että koe oli haastavin ikinä. Valmistautumisen merkitys oli _todella_ pieni ja osaaminen mitattiin siinä, että kuinka nopeasti omaksui täysin uutta tietoa. Hyvää kokeessa oli se, että koe yllätti samalla tavalla kaikkki, eivätkä esim. valmennuskurssilaiset, uudet abit tai vanhat hakijat olleet kukaan minkäänlaisessa etulyöntiasemassa. Reilusti epäreilun hankala koe. Se harmittaa, että 90% valmistautumisesta ja lukemiseta meni kokeen kannalta "hukkaan". Hyvä koe, mutta luultavasti oma menestys ei riitä sisälle pääsemiseen. Pitkään kestänyt luku-urakka on nyt ohi. Loppu ei ollut yhtä kunniallinen kuin oli toive, mutta tunne projektin loppuun saattamisesta on silti hyvä. 19.6. tulee tulokset. Niitä jännittäen. Kaikkeni tein, eikä mitään tehtyä tai tekemättä jätettyä voi oikeastaan harmitella.
Kaavoja: moderni fysiikka
- \\[I = \frac{\Delta P}{\Delta t} = \frac{\Delta E}{A\Delta t}\\] - \\[c = \lambda f\\] - \\[T\lambda_{max} = b\\] - \\[E = hf\\] - \\[p = \frac{h}{\lambda}\\] - \\[E_k = hf - W\\] - \\[E_k = hf_0 - hf\\] - \\[2d\sin\theta = n\lambda\\] - \\[\frac{1}{\lambda} = R_H(\frac{1}{n^2} - \frac{1}{m^2})\\] - \\[E_n = -\frac{hcR_H}{n^2}\\] - \\[T_{\frac{1}{2}} = \frac{\ln 2}{\lambda}\\] - \\[A = A_0e^{\lambda t}\\] - \\[A = \lambda N\\] - \\[D = \frac{\Delta E}{\Delta m}\\] - \\[I = I_0e^{-\mu x}\\]
Kaavoja: Sähkömagnetismi
- Magneettivuon tiheys \\[B = \frac{\Phi}{A}\\] - Magneettikentän suoraan johdinkappaleeseen kohdistama voima \\[F = IlB\\] - Magneettikentässä liikkuvaan varattuun hiukkaseen kohdistuva voima: \\[F = QvB\sin\alpha\\] - Käämiin kohdistuva momentti: \\[M = NABI\sin\alpha\\] - Samansuuntaisten johtimien toisiinsa kohdistama voima \\[F = \frac{\mu_0}{2\pi}\frac{I_1I_2}{r}l\\] - Suoran johtimen magneettikentän magneettivuon tiheys: \\[B = \frac{\mu_0}{2π}\frac{I}{r}\\] - Tyhjiön permittiivisyys, magneettivakio: \\[\mu_0 = 4\pi\times10^{-7} \frac{N}{A^2}\\] - Hiukkasen kiihtyvyys sähkökentässä: \\[a = \frac{QE}{m}\\] - Sähköisen voiman tekemä työ: \\[W = QU\\] - Magneettikentässä liikkuvan hiukkasen rata: \\[QvB = ma = \frac{mv^2}{r} \rightarrow r = \frac{mv}{QB}\\] - Nopeudenvalitsimen ehto: \\[QE = QvB \leftrightarrow v=\frac{E}{B}\\] - Johdinsauvaan indusoituva jännite: \\[e = lvB\\] - Induktiolaki: \\[e_k = -\frac{\Delta \Phi}{\Delta t}\\] - Itseinduktiojännite: \\[e_L = -\frac{L \Delta i}{\Delta t}\\] - Vaihtojännite: \\[e = \hat{e} \sin \omega t = \hat{e} \sin 2 \pi ft\\] - Vaihtojännitteen huippuarvo: \\[\hat{e} = NBA\omega\\] - Vaihtovirta: \\[i = \hat{i} \sin \omega t = \hat{i} \sin 2 \pi ft\\] - Huippujännitteen ja tehollisen jännitteen yhteys: \\[U_{eff} = \frac{\hat{u}}{\sqrt{2}}\\] - Huippuvirran ja tehollisen virran yhteys: \\[I_{eff} = \frac{\hat{i}}{\sqrt{2}}\\] - Ideaalisen käämin ja kondensaattorin reaktanssi: \\[X = \frac{U_{eff}}{I_{eff}}\\] - Kapasitiivinen reaktanssi: \\[X_C = \frac{1}{\omega C} = \frac{1}{2 \pi f C}\\] - Induktiivinen reaktanssi: \\[X_L = \omega L = 2 \pi f L\\] - Huippuvirran ja huippujännitteen yhteys: \\[\hat{u} = Z\hat{i}\\] - Käämissä jännitehäviö on \\(\varphi = \frac{\pi}{2}\\) sähkövirtaa edellä, kondensaattorissa jännitehäviö on \\(\varphi = -\frac{\pi}{2}\\) sähkövirtaa jäljessä: \\[u = \hat{u}\sin(\omega t + \varphi)\\] - RLC-piirin impedanssi: \\[Z = \sqrt{R^2 + (X_L - X_C)^2}\\] - Tehonkulutus vaihtovirtapiirissä: \\[P = U_{eff} I_{eff} \cos \varphi = RI_{eff}^2 = ZI_{eff}^2 \cos \varphi\\] - Impedanssin, vaihtovirran ja vaihtojännitteen suhde: \\[Z = \frac{U_{eff}}{I_{eff}}\\] - Ideaalisen muuntajan muuntosuhde: \\[\frac{U_{1,eff}}{U_{2,eff}} = \frac{N_1}{N_2}\\] - RLC-piirin resonanssitaajuus: \\[f_0 = \frac{1}{2 \pi \sqrt{LC}}\\] - Ideaalisen LC-piirin energia: \\[E = \frac{1}{2}Ci^2 + \frac{1}{2}Li^2 = vakio\\] - Dipoliantennin aallonpituus: \\[l = \frac{\lambda}{2}\\]
Kaavoja: Sähkö
## Peruskaavoja - Ohmin laki: \\[U = RI\\] - Sähkölaitteen teho: \\[P = UI = RI^2\\] - Sähkölaitteen tekemä työ: \\[W = Pt = UIt\\] - Muistisääntönä \(WItU(n)PUI(m)URI\) - Ohmin 2. laki, johdinlangan resistanssi: \\[R = \rho\frac{l}{A}\\] - Lähdejännitteen ja napajännitteen yhteys: \\[U = E - R_s I\\] ## Sähkökenttä ja sähköinen voima - Kahden hiukkasen välinen sähköinen voima: \\[F = \frac{1}{4\pi\varepsilon_0}\frac{Q_1Q_2}{r^2}\\] - Sähkökentän hiukkaseen kohdistama voima: \\[F = QE\\] - Kahden levyn välinen sähkökenttä (\\(\sigma = \frac{Q}{A}\\) on tason varauskate): \\[E = \frac{\sigma}{\varepsilon_0} = \frac{Q}{A\varepsilon_0}\\] - Hiukkasen potentiaalienergia homogeenisessa sähkökentässä: \\[E_p = QEx\\] - Homogeenisen sähkökentän potentiaali: \\[V = Ex\\] - Johtimen sähkövirta: \\[I = \frac{\Delta Q}{\Delta t}\\] - Jännite homogeenisessa sähkökentässä: \\[U = Ed\\] - Sähköisen voiman tekemä työ: \\[W = QU (\rightarrow QU = \frac{1}{2}mv^2)\\] - Kondensaattorilaki: \\[Q = CU\\] - Levykondensaattorin kapasitanssi: \\[C = \varepsilon_0\frac{A}{d}\\] - Eristetäytteisen kondensaattorin kapasitanssi: \\[C = ε_r C_0\\] - Kondensaattorin energia: \\[E = \frac{1}{2}CU^2 = \frac{1}{2}QU = \frac{1}{2}\frac{Q^2}{C}\\]
Elimistön puolustusjärjestelmät
Ulkoiset puolustuskeinot
Kyynelneste
Nenän limakalvo
Keuhkoputken värekarvat
Iho + ihon vaarattomat bakteerit
Hiki
Tali
Ruoansulatusneste
Emättimen happamuus
Synnynnäinen immuniteetti
Neutrofiiliset granulosyytit: syöjäsoluja
Eosinofiiliset granulosyytit: tuottavat loisia ja mikrobeja tuhoavia aineita
Basofiiliset granulosyytit: erittävät histamiinia
Monosyytit: Muuttuvat makrofageiksi
Valikoiva immuniteetti
Jokainen lymfosyytti eli imusolu tunnistaa vain yhdenlaisen taudinaiheuttajan
B-lymfosyytit
Bone marrow, kypsyvät luuytimessä
Plasmasolut tuottavat vasta-aineita
reagoivat suoraan antigeeneihin
vasta-aineet eivät tuhoa yksin mikrobeja, mutta auttavat syöjäsoluja tunnistamaan taudinaiheuttajia
vasta-aineet voivat myös sitoutua bakteerimyrkkyihin tehden niitä toimimasta
T-lymfosyytit
Thymus, kypsyvät kateenkorvassa
soluvälitteinen spesifinen immuunivaste
eivät tunnista mikrobien antigeenejä
tunnistavat pääasiassa virusten saastuttamia soluja tai syöpäsoluja
T-tappajat: rikkovat kohteen solukalvon pinnan
T-auttajat: B-solut tai makrofagit välittävät tiedon ulkoisesta taudinaiheuttajasta tai tunnistavat itse viruksen -> sytokiinien tuotanto
sytokiinit lisäävät lymfosyyttien jakautumista ja erilaistumista + tehostavat makrofagien solusyöntiä
T-solut tunnistavat kohteensa kudostyyppimolekyylien (MHC) avulla
Komplementtijärjestelmä
Maksa tuottaa n. 20 erilaista syöjäsolujen toimintaa tehostavaa proteiinia
toimii ketjureaktiona
houkuttelevat syöjäsoluja
tehostavat solusyöntiä
lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä
komplementtijärjestelmän proteiinit voivat liittyä vasta-aineisiin -> tekevät reikiä bakteerin solukalvoon
Immuunivaste
paikalliset kudosmakrofagit (ensimmäinen tunti)
neutrofiilit (ensimmäiset 2 päivää)
monosyyttien tuotanto vilkastuu
makrofagit + apua lymfosyyteiltä
Autoimmuunisairaudet
B- ja T-solut hyökkäävät elimistön omien solujen kimppuun
virusinfektiot tai lääkeaineet voivat muuttaa solujen kalvoproteiineja, jolloin solut tunnistetaan vieraiksi
monien autoimmuunisairauksien syntyä ei tunneta
Allergiat
elimistön liian voimakas reaktio vaarattomaan aineeseen
B-solujen aiheuttama allergia: välitön allergia
Välittömässä allergiassa basofiilit ja syöttösolut erittävät paljon histamiinia, joka aiheuttaa tulehdusreaktion
T-solujen aiheuttama allergia: viivästynyt allergia
Elimistö muodostaa IgE:tä allergeenin kohdatessaan. IgE tarttuu syöttösolujen pintaan ja käynnistää histamiinin erityksen
D-antigeeni
Henkilö on Rh-positiivinen Rh-tekijän ollessa läsnä
Jos äiti on Rh-negatiivinen ja lapsi positiivinen, voi toisen lapsen vereen kulkeutua vasta-aineita -> anemia
estetään antamalla äidille ensimmäisen synnytyksen jälkeen anti-D-vasta-ainetta
Ympäristön happamoituminen
Fossiilisia polttoaineita polttaessa muodostuu ilmakehään rikin ja typen oksideja, jotka edelleen muodostavat rikki- ja typpihappoa
Kuivalaskeuma: rikin ja typen oksidit sellaisenaan maahan
Märkälaskeuma: oksidit reagoivat veden kanssa ja tulevat maahan happamana sadevetenä
Metsien happamoituminen
Metsien puskurointikyky on huono maaperän happaman graniitin vuoksi
Metsien humuskerros on ohut
Puiden harsuuntuminen ja happamoituminen eivät ole suorassa yhteydessä toisiinsa
Happamoituminen vahingoittaa lehtien tai neulasten pintakerrosta
Neulasten ilmarakojen vahanukka voi vaurioitua, jolloin haihtuminen lisääntyy ja myrkyt pääsevät helpommin neulasten sisälle
Happamoituminen vaikuttaa ravinteiden ja myrkkyjen liukoisuuteen: ravinteet saattavat liueta saavuttamattomiin, myrkyt puolestaan liukenevat ja joutuvat puun sisälle
Jäkälät ovat hyviä happamoitumisen bioindikaattoreita
Järvien happamoituminen
Suomen järvet luonnostaan happamia metsistä huuhtoutuneen humuksen takia
Happamoitumisen vaikutukset alkavat näkyä, kun pH < 6
Vaikuttaa ensimmäisenä kotiloihin, joiden kuoren muodostuminen vaikeutuu
BIOS 3: Ympäristöteknologia
Avainlaji: välttämätön muiden lajien ja koko ekosysteemin säilymiselle
Hiilen kiertokulussa tärkeimpiä yhdisteitä CO2, CO, CH4 ja karbonaatit (-CO3)
Typpi
Biologinen typensidonta: syanobakteerit + tietyt maaperän bakteerit: N2 -> NH4+
Abioottinen typensidonta: salamointi: N2 -> typen oksidit (NOx)
Nitrifikaatiobakteerit: ammoniumyhdisteet -> NO2- -> NO3-
Denitrifikaatio: -> N2 tai N2O
Fosfori
Kallioperässä fosfaatteina (PO43-)
Typen ohella tuottajien kasvua rajoittava minimitekijä
Ympäristömyrkyt
Elohopea: hermomyrkky, rikastuu ravintoketjussa, klooritehtaista, fossiilisista polttoaineista, myrkyllisimmillään metyylielohopeana
Kadmium: munuaisten vajaatoimintaa, karsinogeeni, peräisin mm. akuista
Lyijy: hermomyrkky, teollisuudesta ja liikenteestä
DDT: hajottaa sukupuolihormoneja ja haittaa entsyymitoimintaa
PCB:t: haittaa lisääntymistä
Dioksiinit: monenlaisia häiriöitä, supermyrkky
Öljy: PAH-yhdisteet karsinogeenisiä, ulkoiset haitat
Säteily
Voi aiheuttaa mutaation hajottamalla vesimolekyylin vetyioniksi ja hydroksyyliradikaaliksi, joka korvaa menetetyn vetyatomin DNA:sta otetulla
UV-C-säteily vaarallisinta, mutta pysähtyy ilmakehään
UV-B-säteily 5% maapallolle tulevasta UV-säteilystä, mutta vaarallisinta
UV-A-säteily on pitkäaaltoisinta ja vaarattominta
UV-säteily synnyttää happiradikaaleja, jotka vaurioittavat solukalvoa ja muita lipideistä koostuvia kalvorakenteita
Kasveilla UV-B vaurioittaa hormoneja ja viherhiukkasia
Kommentointi
Vaikka tumblr ei oletuksena tarjoa kommentointimahdollisuutta, niin Disqusin avulla kommentoinnin sai mahdollistettua. Jos blogilla on siis yhtään lukijoita, jotka haluaisivat jotakin kommentoida, niin nyt sen pitäisi olla mahdollista.
Näillä mennään (sisään).
Oikeasti en tietenkään ole aivan kaikkea käynyt läpi:
Bioseista olen käynyt läpi vain kurssit 2, 4 ja 5 eli solubiologian, ihmisen biologian a bioteknologian. Ennen pääsykokeita käyn myös kurssit 1 ja 3 pikaisesti läpi sen varalta, että pääsykokeeseen on laitettu jotakin perinteisen lääkiksen pääsykoealueen ulkopuolisia kysymyksiä.
Moolit olen käynyt huolellisesti läpi. Ennen opiskelu-urakkaa olin unohtanut aivan kaiken lukiokemiasta, joten kemiaan olen käyttänyt eniten aikaa. Nyt käyn läpi joka kurssin kaikki syventävät ja soveltavat tehtävät.
Physicat olen aine ja energia -kurssia lukuunottamatta käynyt läpi huolellisesti. Aine ja energia pitäisi käydä läpi vielä ennen pääsykoetta. Tällä hetkellä poimin kertauskirjasta haastavimpia tehtäviä satunnaisessa järjestyksessä.
Matematiikan kirjoista olen kerrannut lähinnä logaritmien laskusäännöt. Pääsykokeessa pärjää lyhyen matematiikan perustaidoilla. Lukiossa kävin pitkän matematiikan, mutta niitä taitoja en ole luku-urakassa juuri tarvinnut.
Epionen Tule lääkäriksi 2012 - sarja on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Mielestäni sekavahko ja liikaa Galenokseen viittaava.
Galenoksen olen lukenut pari kertaa läpi, vaikka se ei enää pääsykoekirjana olekaan.
Ohjelmistossa ollut edelleen kertaustehtäviä fysiikasta ja kemiasta. Tänään töissä meni pitkään, joten lukeminenkin jäi pariin tuntiin. Sen ajan käytin orgaanisen kemian yo- ja pääsykoetehtäviin. Orgaaninen kemia ja biologia ovat selvästi parhaiten hallussa kaikista pääsykokeen osa-alueista. Fysiikan kanssa saa tehdä vielä paljon työtä. Etenkin radioaktiivisuus ja hiukkasfysiikka pitäisi käydä kunnolla läpi.
Nimeämistä
- asetaatti: etaanihapon suola, etanaatti - formiaatti: metaanihapon suola, metanaatti - bentsyyli: bentseenirengas + CH2 - fenyyli: bentseenirengas