[jenlblog]

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista.

Asiantuntijablogin kirjoittaminen oli osa Haaga-Helian uudenkehittäjä moduulia. Omasta mielestäni asiantuntija blogin kirjoittaminen oli hauska tapa oppia. Blogia kirjoittamalla monia asioita oli selvitettävä mutta toisaalta pääsin myös yhdistämään uusia asioita jo osaamiini asioihin. Muiden kurssilaisten blogeja lukemalla myös sain itse paljon hyvää lisä tietoa niistä aiheista, joita en itse valinnut. Blogin kirjoitus on hyvä tapa oppia uutta koska aiheisiin tulee syvennyttyä kunnolla. Tämä oli mielestäni erittäin kiva tapa oppia uutta!

Uuden kehittäjä moduuli oli mielestäni monipuolinen ja opetti hyvin lisää digitaalisesta markkinoinnista sekä analysointiosaamisesta. Innovointiosaamisen osio oli mielestäni hauska ja oli kiva päästä kehittelemään uutta. Moduulin sisältö oli selkeä ja tehtävät rajattu hyvin. 

[jenlblog]

6. Tekoäly, automatisointi ja robotiikka: 1. Mitä tekoäly on?

Tekoälyn määrittely

Tekoäly toisin sanoen keinoäly on tietokoneohjelma tai tietokone, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.

Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, sillä älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoäly itsessään viittaa myös aihetta tutkivaan ja kehittävään tieteen alaan.

Tekoälynä pidetään tietokoneohjelmaa, joka suorittaa ihmismäistä ajattelua laskennallisen lähestymistavan kautta. Toisaalta voidaan myös ajatella, että tekoäly on mikä tahansa älykkääseen toimintoon kykenevä. Tällaisia tekoälyjä on jo paljon käytössä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi kielien tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, robottitekniikka ja myös osa viihdesovelluksista.

Tekoälyä voidaan jakaa kahteen osioon autonomiseen sekä adaptoituvaan. Autonomisella tarkoitetaan kykyä tehdä asioita ilman jatkuvaa avustamista ja adaptiivisuudella puolestaan kykyä kehittää omaa toimintakykyä oppimisen kautta. Mitä ajatuksia itsenäisesti kehittyvä tekoäly herättää sinussa? 

Tekoäly on kasvanut ja kehittynyt 2010-luvulla nopeasti. Nousun ovat mahdollistaneet suorittimien laskentatehon kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä algoritmien parantunut saatavuus.

Itse määrittelisin tekoälyn lyhyesti tieteen alan suuntauksena, joka tutkii ja kehittää älykkääseen toimintaan kykeneviä ohjelmia tai tietokoneita. 

Mistä tekoälyssä ja koneoppimisessa on kyse

Koneoppimisella tarkoitetaan tekoälyn osa-aluetta, jonka tarkoituksena on saada ohjelmisto toimimaan paremmin käyttäjän toimintaa ja pohjatietoa hyödyntämällä. Tarkoitus on, että kone oppii itsenäisesti löytämään halutun lopputuloksen. Mielestäni se voiko kone koskaan täysin oppia jäljittelemään ihmisaivojen tapaa oppimisessa on ristiriitaista, sillä kaikki perustuu todennäköisyyksiin.

Tulevaisuudessa ihminen suorittaa töitä yhä harvemmin ja yhä useammin työt tekee kone tai robotti. Tähän tarvitaan erilaisia järjestelmiä, jotka perustuvat automaattisiin itseopittuihin sääntöihin, älykkäisiin algoritmeihin ja toimintamalleihin. Koneoppiminen onkin varmasti tulevaisuuden tietotekniikan keskisin suuntaus, mutta ihmistä tarvitaan kuitenkin ohjaamaan kokonaisuutta.

  Lähteet

kuva: https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fwww.cybercom.com%2Fcontentassets%2F67610a0423ca4c92b3fc6f44c9b6011d%2Ftekoaly_muodosti_hallituksen_top.png&imgrefurl=https%3A%2F%2Fwww.cybercom.com%2Ffi%2FSuomi%2FYritys%2FBlogit%2FBlogit%2Ftekoaly-muodosti-hallituksen%2F&docid=Abf0dMYt1hzk8M&tbnid=RwqybnaHykJIoM%3A&vet=10ahUKEwihiqm-7vrlAhVuiIsKHTf6AAcQMwhCKAkwCQ..i&w=1140&h=641&bih=607&biw=1280&q=teko%C3%A4ly&ved=0ahUKEwihiqm-7vrlAhVuiIsKHTf6AAcQMwhCKAkwCQ&iact=mrc&uact=8

 kuva: https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fwww.vtt.fi%2Fimg%2FPalvelut%2FAI%2FAI_1.jpg%3FRenditionID%3D4&imgrefurl=https%3A%2F%2Fwww.vtt.fi%2Fpalvelut%2Ftekoaly-ai&docid=bMBacMp8JgvbxM&tbnid=TxKbE6zzU-wqHM%3A&vet=10ahUKEwihiqm-7vrlAhVuiIsKHTf6AAcQMwhaKBQwFA..i&w=801&h=237&bih=607&biw=1280&q=teko%C3%A4ly&ved=0ahUKEwihiqm-7vrlAhVuiIsKHTf6AAcQMwhaKBQwFA&iact=mrc&uact=8

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekoäly

[jenlblog]

5 Verkkokauppa ja ostaminen: 7. Immersiivinen ostamisympäristö.

Virtuaalitodellisuus on aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Useimmat virtuaalitodellisuuden ympäristöt perustuvat lähes kokonaan visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan joko tietokoneen näytölle, laajakankaalle tai erityiselle stereoskooppiselle katselulaitteelle. Joissakin simulointiympäristöissä käytetään lisäksi muita aistiärsykkeitä, kuten simuloitua äänimaailmaa tai tuntoaistiin perustuvia liikeärsykkeitä.

Lisätty todellisuus viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa kuten kuvaa, ääntä, videoita, tai tekstiä, jotka on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä.

Immersiiviseen ostamisympäristöön voi kuulua kumpaa tahansa ylläolevista. Tiivistetysti ostamiskokemukseen vain on lisätty virtuaalinen tai lisätty todellisuus niin että asiakkaan kokemus syvenee ja elämyksellisyys kasvaa.

Kuinka näitä sitten voisi hyödyntää tulevaisuuden kaupankäynnissä?

Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu hurjaa vauhtia ja erilaiset virtuaalikaupat ovat luonnollinen kehityssuunta. Tulevaisuudessa kauppakeskuksetkaan eivät keskity enää niin paljon tarpeiden täyttämiseen vaan elämyksellisyyteen. Tulevaisuuden kauppapaikkoja leimaavat asioinnin elämyksellisyys, helppous ja skaalautuvuus asiakasvirtojen mukaan. Tulevaisuuden kaupan ansaintalogiikka on varmasti haaste, jonka selvittämiseksi kaupan asiantuntijoiden on löydettävä oikea tasapaino.

Tulevaisuudessa kaupan palvelut perustuvat virtuaalimaailmaan ja verkkokauppaan, joita sitten täydennetään virtuaalisovelluksilla. Elämyksellisessä kaupassa ostosten teko on varmasti mukavaa.

Hyvä esimerkki lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä on Stockmann, MobilePay ja Zoan Slushissa esittelemä (21.–22.11.2019) täysin uudenlainen virtuaalisen ostamisen konsepti, joka on viety vielä astetta pidemmälle. Tulevaisuudessa asiakas voi halutessaan tutkia tuotteita kolmiulotteisesti ja sommitella värejä ennen ostopäätöstä. Kauppa on rakennettu virtuaalitodellisuuteen ja siihen on yhdistetty myös maksaminen sekä fyysinen tuotteen toimitus. Ostoympäristönä ei ole perinteinen myymälä vaan virtuaalinen koti, jonne asiakas voi valita haluamiaan kotimaisen desingnin tuotteita. Tämä kuulostaakin erittäin mielenkiintoiselta tavalta kokeilla ja mallailla haluamiaan tuotteita. Olisitko sinä valmis ostoksille virtuaaliseen kotiin?

Aikaisemmin on myös kokeiltu lisättyä todellisuutta ostamisessa.  Esimerkiksi Alibaba ja Amazon ovat jo testanneet tätä verkkokauppojensa lisäominaisuutena, vaikkakin suppeammin verrattuna Stockmannin tapaan hyödyntää virtuaalista todellisuutta. Tämä antaa asiakkaalle kuitenkin huomattavasti todellisemman kuvan tuotteista ja ostopäätöksen sekä oikeanlaisen tuotteen löytäminen on helpompaa. Itselleni tämä olisikin toivottu lisä verkkokauppoja paljon käyttävänä. Myös Ebayssa voi jo kokeilla aurinkolaseja päälleen ja nykyään Ikeankin huonekaluja voi testata virtuaalisesti kotonaan ennen ostamista. Lisäksi vaateketju Topshopissa voi tehdä sovituskierroksen virtuaalilaseilla. Näitä kaikkia keinoja varmasti tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään yhä enemmän verkkokaupoissa.

Lisäksi lisättyä todellisuutta hyödyntämällä vaatteita myyvien verkkokauppojen asiakkaiden tekemät tuote palautus määrät todennäköisimmin laskisivat, kun asiakas voisi ensin sovittaa tuotetta virtuaalisesti ja saa jo ennakkoon kuvan siitä miltä tuotteet näyttävät juuri hänen päällään.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan lisätyn todellisuuden tuomia mahdollisuuksia, varmasti sinäkin. 

https://news.cision.com/fi/stockmann-oyj-abp/r/stockmannin--mobilepayn-ja-zoanin-innovatiivinen-yhteistyo-vie-virtuaaliostoksille,c2967730

https://blog.vahanen.com/tulevaisuuden-kauppapaikka-on-virtuaalinen-tapahtumamaailma

https://yle.fi/uutiset/3-9275019

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lisätty_todellisuus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaalitodellisuus

kuva:

https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&id=4D05C3EBB0EA7FAFEAEC5A824704398FEA7EB7EF&thid=OIP.makPawzEvh6rIYxb6T5KhgHaED&mediaurl=https%3A%2F%2Fcdn.wccftech.com%2Fwp-content%2Fuploads%2F2016%2F01%2Fps-vr.jpg&exph=1052&expw=1920&q=VR&selectedindex=5&ajaxhist=0&vt=0&eim=0,1,3,4,6,8,10

kuva: https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&id=E291C13DC82A41F033FE01B34DB643EF7C7BC0CC&thid=OIP.urNZz3lx9ebXRv8DHGk84AHaF7&mediaurl=https%3A%2F%2Fsices.eu%2Fimages%2Fnews%2Fsimonevideo_small.jpg&exph=520&expw=650&q=lis%c3%a4tty+todellisuus&selectedindex=2&ajaxhist=0&vt=0&eim=0,1,3,4,6,8,10&ccid=urNZz3lx&simid=608003665709826885&pivotparams=insightsToken%3Dccid_gUOyMu%252F0*mid_C760E2A0A30A1CC63C5DB072CEF5C484A2527F31*simid_608042444991170458*thid_OIP.gUOyMu!_086ce-yo9Be4RrQHaDF&iss=VSI

[jenlblog]

4. Verkkopalvelut ja SEO: Hakukone optimointi

Miksi hakukoneoptimoinnin pitäisi kiinnostaa ja mistä siinä on kyse?

Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan sitä, kuinka helposti yrityksesi sisältö nousee esiin hakukoneissa. Kun asiakas lähtee hakemaan tietoa yrityksestä tai sen palveluista vaikkapa googlen avulla on tärkeää, että yrityksen tiedot päätyvät helposti nähtäville. Olet varmasti tästä samaa mieltä?  Yksikään asiakas nykypäivänä ei varmasti innostu, mikäli yrityksestä ei löydy tietoa helposti. Hyvä näkyvyys tietää yritykselle lisää asiakkaita.

Yritys voi optimoida omaa näkyvyyttään helposti seuraavien kymmenen vaiheen avulla.

1. Avain sanat

Tutki millä hakusanoilla ihmiset etsivät tietoa toimialastasi, tuotteestasi tai palvelustasi. Tutki myös pidemmät hakulausekkeet. Selvitä hakuvolyymi esimerkiksi Googlen Keyword Plannerilla ja katso Googlen-haun ehdotuksia. Tämä on hyvä pitää mielessä niin ei tarvitse turhaan arvailla hakusanoja tai lausekkeita.

2. Keksi jokaiselle tuottamallesi sisällölle avainsanat

Kun tuotat sisältöä verkkosivuille, valitse avainsana, jolla toivoisit sivun löytyvän mahdollisimman korkealta hakutuloksista.

 3. Käytä avainsanaa

Käytä sisällössä usein ja monipuolisesti valitsemaasi avainsanaa. Liikaa samaa sanaa ei kuitenkaan kannata viljellä, sillä Google voi myös rajoittaa sivun näkyvyyttä, mikäli sana esiintyy tarpeettoman usein. Käytä sanaa otsikossa ja väliotsikoissa sekä ensimmäisessä kappaleessa, unohtamatta sivun URL-osoitetta.

 4. Meta-tiedot

Huolehdi että kaikilla verkkosivujen sivuilla on meta-otsikko ja meta-kuvaus. Nämä näkyvät hakutuloksen yhteydessä, joten ne myös vaikuttavat hakukonelöydettävyyteen. Älä kopio samoja tietoja usealle sivulle vaan yksilöi tiedot.

5. Linkitykset

Sisäiset ja ulkopuoliset linkit vaikuttavat suuresti näkyvyyteen hakukoneissa. Linkitykset eri sidosryhmien ja sivustojen välillä ovat hyviä tapoja jakaa sisältöä. Sisäinen linkitys vaikuttaa myös paljon hakukonelöytyvyyteen. Tämän takia onkin mielestäni hyvä huolehtia siitä, että sivuja on linkitetty ristiin.

 6. Nimeä kuvat

Lisää kuviin otsikot, tekstit ja nimet. Käytä näissä valitsemiasi avainsanoja mutta vältä liika toistoa.

7. Seuraa kilpailijoita

Seuraa, miten kilpailijat toimivat ja kuinka helposti he löytyvät hakukoneista. Voit käyttää myös samantyyppisiä, ei niin toistuvia/yleisiä hakusanoja erottuaksesi.

8. Työkalut

Löydettävyyteen ja kehittämiseen sekä seuraamiseen on olemassa paljon työkaluja. Näistä esimerkkinä jo aiemmin mainittu Google Keyword Planner sekä Google Trends. Mikäli haluat selvittää tarkemmin sen millä hakusanoilla asiakkaat päätyvät sivuillesi kannattaa lisätä sivusto Google search consoleen. Jatkossa hakusanoja kannattaa sitten lisätä omiin avainsanoihin, jolloin sivuston löytyy entistäkin helpommin.

 9. Aseta selkeä tavoite

Mikäli haluat kasvattaa kävijöiden määrää ja löydettävyyttä kannattaa kartoittaa nykytilanne. Kun tiedät tilanteen nykyisistä kävijämääristä ja hakusanoista on helpompi asettaa tavoite. Oletko itse selvillä oman yrityksesi sivun kävijämääristä?

 10. Pitkäjänteisyys

Mikäli verkkosivustojen tuotanto ja kehitys on suunnitelmallista ja jatkuvaa tuloksia syntyy ajan mittaan. Tilannetta ei yleensä saada heti korjattua vaan tilanne vaatii pitkäjänteisyyttä. Tilannetta kannattaa mitata ja seurata aktiivisesti. Trendit muuttuvat, joten mielestäni myös yrityksen sivustojen sisällön täytyisi kehittyä sitä mukaan.

                              Lähteet

https://apusana.fi/hakukoneoptimointi/10-helppoa-vinkkia-sisallon-hakukoneoptimointiin/ 

http://www.google.fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

 Kuva: https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwior8yrwvPlAhXOR5oKHaAzBhQQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.hakukoneoptimointi.info%2F&psig=AOvVaw1-TbDqrw5gXQPrpxUL-TIN&ust=1574158179982858

[pipsapaaja-blog]

Case Restis – osa 2

Puheohjaus Restis-sovellukseen

Tarkastelimme Restis-sovellusta jäähalliasiakkaiden näkökulmasta. Asiakassegmentiksi valitsimme jäähallien kaikenikäiset asiakkaat. Kiinnitimme erityistä huomiota aikaisiin omaksujiin eli nuoriin ja diginatiiveihin, sillä heidän kauttaan uudistunut sovellus on mahdollista saada pikkuhiljaa jokaisen asiakkaan käyttöön.

Ongelma

Jääkiekko-otteluissa asiakas haluaa nopeaa ja sujuvaa palvelua, sillä erätauot ovat lyhyitä. On ehdittävä käymään vessassa ja moni tulee matsiin seurueen kanssa, eli seurustelullekin on varattava aikaa.

Ongelma nykyisen sovelluksen osalta on palvelun hitaus, kömpelö toteutus sovelluksessa sekä se, etteivät suuret asiakasryhmät ole ottaneet sitä käyttöön. Sovellusta ei mainosteta ja markkinoida tarpeeksi. Jäähallin asiakkaat eivät ole omaksuneet uutta tapaa tilata ruokaa, vaan jonottavat edelleen totuttuun tapaan ravintoloihin.

Ratkaisu

Puheohjauksen käyttöönotto nopeuttaa palvelua ja sovelluksen sujuvuutta merkittävästi. Puheohjaus tuo sovellukselle uutta näkökulmaa, sillä muissa vastaavissa sovelluksissa sitä ei ole vielä käytössä. Uniikki konsepti tuo hyvää näkyvyyttä koko Restikselle ja houkuttelee uusia asiakkaita kokeilemaan ja käyttämään sovellusta. Kun kokonaisuus uudistuu, Restis muuttuu aivan uudenlaiseksi kokemukseksi ja siirtyy sovellusten kärkijoukkoon.

Hyvä asiakaskokemus luodaan yhdessä käyttäjien kanssa

Hyvän ja elämyksellisen asiakaskokemuksen luominen alusta saakka on tärkeää, eli mahdolliset virheet ja kömpelyydet sovelluksessa on korjattava ennen puheohjauksen käyttöönottoa. Muussa tapauksessa uudet uteliaat asiakkaat eivät käytä sovellusta enää uudemman kerran. Siksi puheohjausta testataan ennen käyttöönottoa testiryhmän avulla. Testiryhmä etsitään nykyisten aktiivisten käyttäjien joukosta ja heidät houkutellaan testaajiksi palkinnoin.

Sovellus tulee uudistaa kokonaan (mm. ulkoasu ja käytettävyys) ennen puheohjauksen lanseerausta, jotta raikas ja tulevaisuutta luova ilme käy ilmi. Asiakaskohderyhmän eli nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta myös ruokavalikoimaa muutetaan samalla nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi.

Uudistetun sovelluksen markkinointi

Uudistetun sovelluksen lanseeraukseen tulee käyttää kattavasti eri kanavia. Markkinoinnissa tuodaan selkeästi esiin uutuusarvo eli ääniohjaus, jota kukaan muu ei hyödynnä! Näkyvyyttä tulee olla enemmän ja selkeämmin paikoissa, joissa sovellusta käytetään. Yhteistyö bloggaajien ja vloggaajien kanssa tavoittaa valtavan määrän nuoria, aikuisia ja diginatiiveja. Houkuttelevat blogimainokset ja yhteistyöpostaukset lisäävät sovelluksen tunnettuutta sekä innostaisivat uusia käyttäjiä kokeilemaan. Lisäksi mainontaa on tehtävä sekä sosiaalisen median kanavissa, että suoraan sähköpostilla nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Näiden lisäksi tarvitaan näkyvää ulkomainontaa, internet-mainontaa sekä mainontaa yhteistyökumppaneiden verkkosivuilla.

Sovelluksen kehitys tulee vaatimaan rahallista panostusta sekä kehityspuolella että markkinoinnissa. Onnistuessaan uudistus tuo lisää asiakkaita sekä sovelluksen käyttäjäksi että Restelin ravintoloiden asiakkaiksi.

Tanja Korvenmaa, Jenni Laitinen, Pipsa Paaja, Jennika Rantanen ja Ritva Verho

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Uuden kehittäjä -moduuli RDI1LH101-3029

[jenlblog]

3. Mobiilisovellukset ja some: Yhteisömanagerit

Yhteisömanagerin toimenkuvaa voitaisiin luonnehtia monipuoliseksi. Tiivistettynä yhteisömanagerin tehtäviin kuuluu pelialan yrityksen ja pelaajien muodostamien yhteisöjen välisten suhteiden hoitaminen. Yhteisöllisyyden rakentamisen lisäksi työhön kuuluu viestintää ja markkinointia. Tehtäviin kuuluu mm. osallistua keskusteluun, vastailla viesteihin ja välittää pelaajien näkemyksiä pelialan yritykselle. Yhteisömanagerit myös tuottavat sisältöä sosiaaliseen mediaan ja järjestävät erilaisia tapahtumia.

Yhteisömanageri työskentelee digitaalisia pelejä kehittävän tai julkaisevan yrityksen palveluksessa. Voitaisiin sanoa, että yhteisömanageri antaa peliyritykselle kasvot. Lisäksi hänen kauttaan asiakkaat pystyvät ilmaisemaan mielipiteensä.

Ydin tehtävä on luoda, johtaa ja kasvattaa verkkoyhteisöä, jonka foorumina toimii yleensä pelialan yrityksen virallinen sivusto. Yhteisömanageri pyrkii vahvistamaan yrityksen positiivista mielikuvaa sosiaalisissa kanavissa kuten esimerkiksi youtubessa, twitterissä tai instagramissa. Mahdollisuuksia tähän on nykyisin monia. Unohtamatta blogi yhteistyötä. Verkkomainonnan suunnittelu kokonaisuudessaan liitetään usein tehtäviin. Yhteisömanagerin on kyettävä asettumaan vahvasti asiakkaan asemaan voidakseen täysin ymmärtää missä kanavissa mainontaa kannattaa tehdä ja mihin suuntaan asiakkaat haluavat pelin kehittyvän. Yhteisömanageri onkin usein avain asemassa palautteen vastaanottamisessa ja välittämisessä eteenpäin pelejä kehittävälle yritykselle.

Yhteisömanageri myös huolehtii pelien lisäosien ja kokonaan uusien osien markkinoinnista. Sisäisten kampanjoiden markkinointi on myös yhteisömanagerin vastuulla. Luonnollisesti myös kävijämäärien aktiivinen seuranta ja siihen liittyvä tiedon analysointia ja tulkinta ovat osa tehtävää.

Tapahtumien markkinointi ja järjestäminen vaikkapa verkossa on osa toimenkuvaa. Monipeli tapahtumat mutta myös pelienkehittäjien sekä aktiivipelaajien tapaamisten järjestäminen kuuluvat yhteisömanagerin toimenkuvaan.

Yhteisömanagerien työympäristöt ja työn sosiaalisuus vaihtelevat paljon. Työtä tehdään peliyrityksen tiloissa tiimin osana mutta myös yksin kotona. Työssä käytetään tietotekniikkaa sekä esimerkiksi tekstin- ja kuvankäsittely- ja ylläpito-ohjelmistoja. Työhön voi kuulua eri tilaisuuksissa tehtävää PR-työtä, tapahtumien järjestämistä ja niihin osallistumista sekä matkustamista. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen ei aina ole selkeää. Pystyisitkö sinä tällaiseen monipuoliseen työhön, jonka rajanveto vapaa-ajan ja työn välillä ei ole aina niin selkeää? 

lähteet:

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/57968be70a65344600b2e66c36a94672

https://www.google.com/search?q=yhteis%C3%B6manageri&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjV46HRnOTlAhVHwcQBHSdrAUQQ_AUIEigC&biw=1280&bih=607&dpr=1.5#imgrc=3-HcEq2hJcKKkM:

[jenlblog]

2. Digitaalinen markkinointi ja sisällöt: Omat, ostetut ja ansaitut kanavat.

Ansaittu media on muilta ansaittua huomiota. Ansaittua mediaa ei voi ostaa, eivätkä yritykset voi juuri kontrolloida sitä. Ihmiset jakavat mielestään kiinnostavia ja vaikuttavia sisältöjä. Oletko sinä jakanut viime aikoina sinua kiinnostavia sisältöjä tai vinkkejä eteenpäin ystävillesi? Ansaittu media perustuu juurikin ihmisen omaan haluun jakaa sisältöjä eteenpäin. Niin hyvässä kuin pahassakin. Voitaisiin siis sanoa, että yrityksen ansaitsemalla huomiolla on vaikutusta tuloksiin sekä yritysmielikuvaan. Ansaituista kanavista myös puhutaan, kun jokin toinen kanava kuten lehti tai verkkosivusto, kokee sisällön hyödylliseksi ja jakaa sitä eteenpäin. Tähän lukeutuvat myös bloggaajat.

Ansaittuja kanavia ei luonnollisestikaan voi saada, ellei ole omia kanavia. Siksi yritysten tulisi kiinnittää mielestäni vieläkin enemmän huomiota kiinnostaviin ja helposti jaettaviin sisältöihin. Omia kanavia voivat olla esimerkiksi yrityksen oma verkkosivusto, tiedote, uutiskirje, opas tai esite. Omissa kanavissa sisältöä luodaan yrityksen ”omalle tontille”. Omien kanavien sisällön löytymisestä huolehditaan esimerkiksi sosiaalisen median yhteistyökumppaneiden avulla tai hakukoneoptimoinnilla, joka onkin erittäin tärkeää. Mitä itse ajattelisit yrityksestä, jonka tuotteista tai palveluista ei kunnolla löydy tietoa tai minkäänlaisia arviointeja?

Ostetuilla kanavilla tarkoitetaan markkinoinnin kanavia, joista maksetaan ja jotka on perustettu jonkun muun toimijan tontille, jonka sisältöä yritys itse ei voi ainakaan kokonaan hallita. Ostettu media on mahtava tapa tukea ja saada lisää näkyvyyttä oman median sisällöille. Esimerkiksi yrityksen somesisällöt ovat yhä lähempänä ostettua mediaa, sillä näkymisestä täytyy maksaa koko ajan enemmän. Somekanavat lisäksi itse määrittelevät, minkä osan analytiikasta ne luovuttavat sisältöjä tuottaneen yrityksen käyttöön. 

Parhaimmillaan kaikki kolme mediaa (oma, ostettu ja ansaittu) tukevat toinen toisiaan ja vaikuttavat positiivisesti yrityksen imagoon ja helpottavat tilanteita myös asiakas näkökulmasta. 

Lähteet:

https://smallbiztrends.com/2013/08/what-is-owned-earned-paid-media.html

[jenlblog]

Esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta – Case Restis

https://jennikarantanen.tumblr.com/post/188674019067/esimerkki-digitaalisesta-liiketoiminnasta-case

Tutustu tästä ryhmä projektiimme! 

[jenlblog]

1. Digitalisaatio ja digitalous: Digibarometri

Vuodesta 2014 lähtien julkaistussa Digibarometrissä digitaalisuuden hyödyntämistä mitataan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Suomi on viime vuosina sijoittunut digibarometrissä 22 maan välillä sijoille 1-3. Suurimpia kilpailijoita ovat luonnollisesti muut pohjoismaat. Vuoden 2019 sijoitus Suomella oli sija 3. Ensimmäisen sijan saivat Yhdysvallat ja toisen Tanska. Tasoittain tarkasteltuna Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä (toinen sija) ja sektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla (toinen sija).

Viime vuonna (2018) Suomi sijoittui kolmanneksi heti Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tänä vuonna datan hyödyntämisen tuloksia tulkitaan kuitenkin aloittain. On mielenkiintoista, kuinka liiketoiminnan merkittävää kasvua voidaan tukea massadatalla sekä uudella teknologialla.

Vuonna 2017 suomi sijoittui toiseksi, ykköspaikan vei Norja. Teemana vuonna 2017 oli digitaalinen markkinointi.

Vuonna 2016 Suomi sijoittui barometrissä ensimmäiseksi. Suomen perässä tulivat muut pohjoismaat. Aihe alueena tällöin vertailtiin 22 maan digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista kolmella eri sektorilla: yrityksissä, kansalaisten elämässä ja julkisella sektorilla.

Voidaan siis huomata, että suomen sijoitus digibarometrillä on tippunut. Syitä tähän voi olla monia. Omalta osaltaan varmastikin myös vaikuttaa barometriin rajattu vuotuinen aihepiiri ja tarkasteltu sektori. Tutkimuksessa käy kuitenkin hyvin ilmi laajojen tietomassojen hyödyntämisen yleistyminen suurissa ja keskisuurissa yrityksissä monessa muussa maassa nopeammin kuin Suomessa. Datan ostaminen, myyminen ja jakaminen on Suomessa vähäistä. Voisiko Suomi parantaa sijoitustaan lisäämällä yrityksissä datan hyödyntämistä? Uskon että näin todella on.  Lisäksi lisäämällä datan käyttöä Suomi saisi tehostettua yritysten toimintaa.

Toimialoista massadataa kerätään eniten informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa. Teollisuudessa on ryhdytty ottamaan käyttöön tuotantoprosesseissa robotiikkaa sekä pilvipalveluita. Mielestäni muutkin toimialat olisi syytä herätellä datan käytön hyödyntämiseen. 

Kaupankäynnin siirtyminen yhä enemmän verkkoon, erilaiset sovellukset, suoratoistopalvelujen lisääntyminen ja kasvaminen, robottiautot sekä 5G. Edellä mainitut ovat hyviä esimerkkejä barometrissä esiin nostetuista digitalisaation trendeistä, jotka tulevat vaatimaan yhä enemmän tietoteknistä kapasiteettia. 

Lähde: www.digibarometri.fi

[jenlblog]

Hyvinvointi trendinä

Viime vuosina kehon ja mielen hyvinvointi on ollut yhä nouseva trendi. Hyvinvointiin onkin kuluttavalla nykyelämäntyylillä erittäin tärkeä panostaa.

Nykyisin ihmisten on helppo saada kehostaan dataan erilaisissa muodoissa. On älyrannekkeita ja sormuksia, jotka mittaavat kehossa tapahtuvia asioita ja muutoksia. Näitä tietoja voidaan analysoida ja lajitella myös sovelluksien kautta. Nykyisin ihmisten on helpompi saada tietoa kehon toiminnasta kuin ennen ja tämä tukee hyvin terveys trendiä, toisaalta joiltain osin myös ihmisten hyvinvoinnin lisääntymistä.

Älylaitteet auttavat meitä voimaan paremmin, mikäli seuraamme ja analysoimme kehomme tarpeita ja muutoksia. Voitaisiin siis tiivistetysti sanoa, että kehittyvä teknologia tukee terveyttä. Helposti nousevat esiin kuitenkin tietosuoja sekä yksityisyyskysymykset, mikäli tietoja kerätään tai luovutetaan eteenpäin. Yksityisyydestä luonnollisesti ollaan montaa mieltä.

Voihan olla että tulevaisuudessa myös yrityksissä todennäköisesti tullaan panostamaan enemmän työntekijöiden hyvinvointiin älylaitteiden avulla, joilla voidaan kenties mitata työntekijöiden uupumusta tai stressitilaa. Tässä kohtaa varmasti esiin nousee lisää kysymyksiä sen suhteen mihin kuuluisi vetää raja yksityisyyden suhteen. Haluaisitko sinä, että esimiehesi seuraisi työssä jaksamistasi tai työn kuormittavuutta jonkin älylaitteen avulla?

Itseäni myös mietityttää yleisesti se että kuka kertynyttä terveystieto dataa pääsee ylipäätään käyttämään ja näkemään? Kuinka varmistettaisiin riittävä tietosuoja?

[jenlblog]

0. Digitaalinen liiketoiminta

Nykypäivänä lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa on jotakin digitaalista, digitaalisuuden määrittely tosin riippuu yrityksen omasta kehitys vaiheesta. Toiselle yritykselle sähköinen ajanvaraus järjestelmä on digitaalisuutta, toisille yrityksille se voi olla kehitteillä oleva chatbot. On siis hankalaa määritellä tarkkaan mikä on se konkreettinen toimi, jota yksittäinen yritys tarkoittaa tai kehittää, kun puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta tai sen kehittämisestä. Yleisesti tällä kuitenkin tarkoitetaan jonkin kokonaan uuden, yritykselle arvoa tuottavan asian kehittämistä, jossa digitaalisuuden aste on aiempaa suurempi. Karkeasti voidaan ajatella myös niin että halutaan muuttaa fyysinen palvelu kokonaan tai osittain digitaaliseen muotoon.

Olemassa olevalle yritykselle digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa yleensä yrityksen digitaalisia toiminnan tukia tai palveluita. Yrityksen digitalisaation kehittäminen ei aina näy asiakkaalle ulospäin, sillä kyseessä voi olla tiettyjen palvelujen automatisoiminen. Jatkuvasti kasvava digitalisaatio pakottaa osaltaan yritykset etsimään uusia toiminta malleja. Datan jakaminen ja hyödyntäminen yrityksien toiminnassa korostuu, kun etsitään uusia keinoja tuottaa hyötyä asiakkaille tai tehostaa itse yrityksen toimintaa. Yrityksen liiketoiminnan kokonaan digitalisointi vaatii kokonaisvaltaisen strategisen näkemyksen, joka kattaa tuotteet, prosessit ja kanavat. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen haasteita voivat olla yksinkertaisesti osaamisen puuttuminen, varsinkin pienemmissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ongelmia kohdataan yleisimmin kansainvälistymisen kohdalla, sillä muissa maissa on erilaiset tietosuojalainsäädännöt sekä eroja digitaalisessa tunnistautumisessa.

Digitalisaatio itsessään helpottaa yritysten sekä asiakkaiden toimintaa ja tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia kasvaa. Täysin digitaalinen liiketoiminta ylittää maantieteelliset rajat helpommin kuin perinteinen liiketoiminta. Paikallinen liiketoiminta myös laajentuu digitalisaation myötä helpommin kansainväliseksi. Lisääntyvä digitalisaatio siis edistää merkittävästi globalisaatiota yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta digitalisaatio tuo saataville sellaisten yritysten palveluita, joita ei välttämättä omasta kotimaasta tai kaupungista löydy. Helpoimpana esimerkkinä tästä ovat verkossa toimivat erilaiset nettikaupat. Tässä yhteydessä myös asiakkaan omat kielelliset sekä digitaaliset taidot korostuvat.

Yritysten digitaalisen liiketoiminnan lisääntyminen on omassa arjessani helpottanut ja nopeuttanut asioita. Aina ei ole pakko lähteä selvittämään asioita fyysisesti esimerkiksi pankkiin vaan kaiken voi hoitaa sähköisesti. Myös verkkokaupat ovat avanneet mahdollisuuden sellaisiin toimijoihin, joilla Suomessa ei vielä ole fyysistä liikettä. Näen digitalisaation liiketoiminnassa erittäin positiivisena ja eteenpäin vievänä välttämättömänä asiana.