Olkaatten joulutervehditty! Ja jos ette ole jouluihmisiä kuten rakas poikani alikersantti Lehto, tai vietätte muita juhlia, olkoot tämä tiistai teille suopea muilla tavoin!
occasionally subtle
No title available

PR's Tumblrdome
ojovivo
$LAYYYTER
Interview Vampire Daily
cherry valley forever

Andulka

No title available
Misplaced Lens Cap

Origami Around
Sade Olutola
TMBGareOK. The Official They Might Be Giants tumblr
EXPECTATIONS
Cosmic Funnies

titsay
h
No title available
Cosimo Galluzzi
hello vonnie

seen from United States
seen from Bangladesh
seen from Paraguay
seen from Jamaica
seen from T1

seen from Canada
seen from Pakistan
seen from Vietnam
seen from United States

seen from United Kingdom

seen from Vietnam
seen from Bangladesh
seen from Puerto Rico

seen from United States
seen from Indonesia

seen from Dominican Republic

seen from T1
seen from Ukraine

seen from T1

seen from United States
@kaarna-on-daddy
Olkaatten joulutervehditty! Ja jos ette ole jouluihmisiä kuten rakas poikani alikersantti Lehto, tai vietätte muita juhlia, olkoot tämä tiistai teille suopea muilla tavoin!
Armeijan niin kutsuttujen "kurkkusalaatti"housujen kauneus piilee tavassa, jolla ne korostavat uhkeita ja kiinteitä nuoria pakaroita.
Minun takamukseni on kiinteämpi ja kaikin puolin upeampi kuin Sarastien!
Lähetä sähke.
~Kaarna on edelleen DILF~
Kuinka mainiosti olet minun sisäisen kauneuteni vanginnut, tällainen vanha ukkeli aivan punastuu häkellyksestä!
Mitä parhainta itsenäisyyspäivää sinulle armas Jiitaora!
Okei, en siis tiiä miten aktiivisii tääl ollaan enää tuntsan suhteen, mutta tarvitsisin kavereita joiden kans vois jutella siitä. Laittakaa jooko viestii, en pure. (Ihan varoituksena vaan, oon erittäin huono ihmisten kans, että sori siitä)
Täällä me olemme armas lapsonen! Ei tällaiset vanhat sotilaanretkaleet oikein ikinä poistu, olemmehan me olleet osa vakiokalustoa jo niin pitkään, ettei tässä enää poiskaan kehtaa mennä, ei suinkaan!
Haluan toivottaa teille kaikille armaille lapsosilleni mitä ylväintä ja suloisinta Valentiinuksen päivää! Olkoon omanne täynnä elämää sulostuttavia ihmisiä ja hymyileviä kasvoja E>
Mitä parhaimpia pyhiä teille, rakkaat ystäväiseni!
Näin rauhaisina pyhäpäivinä olen vain pötkötellyt pirtin sängyllä upouusissa pitkissä villakalsareissani, jotka poijat olivat minulle lähettäneet. Ne ovat niin pehmoset ja paksut, että ihan tällaisen vanhan ukon länkisääretkin saavat tuntea lämpöä pitkästä aikaa!
Haluan osaltani antaa teille kaikille oman joululahjani, olettehan te varsin miellyttävää seuraa olleet koko vuoden. Mitä armain vaimoni nimittäin lahjoitti minulle upouuden apparaatin, jolla saa taltioitua tilanteita. Oletteko ikinä kuulleet kamerasta? Sellaiseksi sitä laitehäkkyrää tavataan kutsua. Kamera, mitähän sekään edes tarkoittaa? Omasta mielestäni hetki-ikuistaja olisi paljon osuvampi nimitys, niin paljon kuvaavampi!
Täytyihän minun sitä sitten kokeilla, sen verran mieltä kutkuttava apparaatti se kamera on. Joten, mitä parhaimmat ystäväni, haluan lahjoittaa teille ensimmäisen ihan itse ottamani valokuvan kotituvan takasta. Aivan itse omin käsin olen sen teille ikuistanut, mitä nyt vähän heilahti. Ja paperikin vähän taittui kun sen niin kiireessä taskuun pistin "kehittämisen" jälkeen.
Huonoa paperia se semmoinen joka heti taittuu.
Autuaita pyhiä hyvät kanssaeläjät! Olkoot mahanne täynnä murkinaa ja maistukoot juomanne enemmän kahvilta kuin korvikkeelta!
Nyt täytyy kuulkaa vanhan sedän tunnustaa: olin mennyt päivistä sekaisin, ja vallan yllätyin kun pojat olivat puolen päivän aikaan oveni takana. Lehto, se siunattu yrmeä mörökölli, lähestulkoon repi minut Hietasen kanssa mukaansa! Ja vieläpä isänpäivälounaalle! Kovasti olivat he kaikki tehneet ruokaa, tai ainakin siis kovasti yrittäneet, ja sainpas minä jopa heiltä yhteisen lahjan, hyvin paksun linturunokirjan ja paketillisen ihka oikeaa kahvia!
Siinä minä sitten istuskelin hölmistyneenä sumppikuppi kädessä poikien keskellä, kun Honkajoki kaivoi jostain (minä en ikinä tule ymmärtämään sitä miestä, mutta ei minun tarvitsekaan) vielä oikein isänpäiväkortinkin.
Kylläpä ne ovatkin sitten kultaisia ja ihania!
Haluaisin niin kovasti uskoa, että kesäpäiviä olisi vielä jäljellä, mutta minä joudun nyt tunnustamaan: olen pukenut ylleni pitkät aluskalsongit. Ihan kuulkaas sydäntä kalvaa kun näen uusien nuorisolaisihmisten kulkevan kylillä lyhytpulttuisissa pöksyissä! Pianhan sitä on jo kuurapakkaset, ja sitten täytyykin köpötellä neljät villasukat jalassa. Oi voi, minun täytyypi muistuttaa emäntää kutomaan vieläkin pidemmät sukat talven varalle, kun eiväthän nämä polveen yltävät auta pian yhtään!
Ei tämä alkukesän kuumuus enää sovi tällaiselle vanhalle äijänkäppänälle. Niin kovasti minä kaipaisin sitä talven kylmää syleilyä! Pojat saivat kuitenkin houkuteltua minut tänään läheiselle lammelle ilakoimaan, ja kunnon vesisodaksihan se heiltä sitten yltyi. Oli kuulkaas virhe päästää se Viirilän kloppi hetkeksi pois silmistä, aivan liian nopeasti he olivat Vanhalan ja Honkajoen kanssa hakeneet vesipyssyt, ja siitäpä sitten vasta riemu repesikin.
Oi voi. Haluaisin niin mennä takaisin sisälle kuivattelemaan, mutta Lehdolla oli Riitaojalle jotain “näytettävää” eivätkä he ole tulleet ulos ainakaan tuntiin. Pitänee antaa heille vähän rauhaa. Ja kyllähän tässä kalliollakin kuivahtaa kun vähän koipea oikaisee!
Minä olen viimeinkin päättänyt, mikä minusta tulee isona: hylkään armeijan töppöset ja siirryn kokonaan puun tutkailuun. Täytyyhän sitä vanhan miehen toteuttaa nimeään! Tämän johdosta pakkaan Lehdon mukaani ja lähdemme kiertämään Suomea tutkimaan puita eri kasvuympäristöissä ja vertailemaan kaarnojen koostumuksia. Parhain kaarnan koostumushan on kuitenkin minulla, sillä olenhan minä se alkuperäinen Aito Kaarna.
Mitä parhainta ja hyveellisintä valentiinuksen päivää armaat ystäväni!
Pojat näyttivät tänään innoissaan tekemiään ystävänpäiväkortteja, joita sitten antoivat hihitellen toisilleen. Kovasti kyllä kummastelin niiden hassua ulkomuotoa, mutta aina niin avulias Vanhala sitten opasti, ett nämä olivat niitä kuuluisia "meemuja". Etteivät edes oikeita, vaan meemeejä. Enhän minä sitten mitään kehdannut sanoa, kun en ole nähnyt Lehtoakaan hetkeen aikaan näin iloisena. Poikahan suorastaan hymyili, kun taitteli varovasti Riitaojalta saamansa kortin povitaskuunsa talteen.
Poikien kannustamana ja avustamana päätin sitten itsekin kokeilla kortin tekemistä, mutta olisihan se pitänyt arvata, että kun Rahikaisen pojasta on kysymys lopputulos ei ole ihan sitä itse.... ajattelisi. Laitetaan se nyt sitten kuitenkin tänne intterveppiin ettei ihan turhaan ole tehtynä tuolla piirongissa, vaikka niin kovin epäsäädyllinen onkin. Älkää tuomitko minua sitten, kaikki on Rahikaisen syytä!
Hietanen sanoi tänään, että minä olen "nolo" ja "kiusallinen". Minun pitäisi kuulemma tutustua nuorisoon ja oppia elämään ajan hermolla, karistaa vanhan miehen jorinat pois harteiltani ja nauttia elämästä.
Mitä vielä!
Kaikkihan sen tietävät Lammiota myöten, että minä olen komppanian parhain spinner fidsketer, ja että skräbään meemui päheen koleet tahtii! Stylee hei! Ihan kuulkaas kuuluu vain viuh, lääh ja puuh, kun meikämestarimiinoittaja hyppää flossii olliee ympärystää ku stillii vattenii vain!
Ja minä muka nolo, pyh pah! RSÄ!
Jotkut teistä eivät ole kompastuneet maasta nousseeseen puunjuureen ja sanoneet mitään legendaarista, ja sen kyllä näkee :/
(Se on kuitenkin okei, kyllä te nuoret vielä ehditte kompastua juuriinne ja kantoihinne ihan tarpeeksi, maailman sivu on pitkä! Olkaa armollisia itsellenne.)
Pojat ovat jostain syystä hihitelleet armottomasti aina, kun olen kävellyt heidän ohi. Jopa aina niin vakava Määttäkin on hymähdellyt, mutta kukaan ei suostu kertomaan mikä nyt niin ilostuttaa, ei edes Hietanen tai Vanhala, meidän viralliset vitsinikkarit.
Tätä pitää kuulkaas tutkia oikein kunnolla!
Emme me teille ainakaan naura, khihihi. Olettehan te, herra kapteeni, meidän… khihi… esikuvamme.
Sotamies Vanhala, onnistuin löytämään selkääni kiinnitetyn lapun, kuka ties sen siihen on laittanut. Sanottakoon, että minulla on omat epäilykseni syyllisestä, mutta en tuo tietoja esille julkisesti, enkä minä vihanen ole. Voinen kuitenkin ylpeänä todeta, että viikseni ovat varsin kauniit ja hyvin hoidetut, ovathan ne ylpeyteni aihe!
Suhna tekee suuruuksia, khihihi. Minä olen aivan tietämätön tällaisesta. Meirän poikamme ovat Suur-Suomen jaloja miehiä jotka eivät missään nimessä sellaiseen alennu, eivät varsinkaan esimiehiä kohtaan.
Johannes, ihan näin meidän kahden vanhan kelmin (ja koko tämän “Suomi-Tumplerin”) kesken voin kertoa, etten minä vihainen ole. Vallan iloinen vain että te rakkaat kanssatarpojani löydätte huumoria näinä vaikeina raskoina aikoina!
Hyvä on, isä.
En se minä ollut. Tai olin. Kaikki olivat mukana. Mutta Hietanen sen idean sai. Minä sitten toteutin.
Khihihihi…
Niin, niin, näin minä hieman ajattelinkin. Te olette Hietasen kanssa kyllä sellainen kauhukaksikko, varsinainen etulinjan hirvitys!
Voi voi, ei sille mitään voi enää. Oih, olisipa voita! Johannes, sovinnon eleenä otan sinulta, tai Hietaselta, mielelläni nokareen voita. Tai vaikka toisenkin jos niin paljon jakaa liikenee, te kun olette kasvavia poikia molemmat.
Nyt minä menen nokosille, olen ne tällaisen aivoituspähkinän puremisen jälkeen ansainnutkin!
Khih… ei sentään kauhukartsa, khihihihihi.
Mielelläni minä toki omistani voita antaisin, mutta nyt jourumme tuottamaan teille pettymyksen. Mäkilä ei eilen nimittäin jakanut meitille annostamme, vaikka kuinka kerjäsimme.
Suhna kerjää saataviaan, khihihi.
Teirän täytyy kysyä Hietaselta ja Rahikaiselta josko ne saisivat anastettua keittiöltä. Khihihi. Toivottavasti ei tule lähitaisteluita.
Niimpä niin, niin tietenkin. Olisihan se pitänyt arvata, että Mäkilä taas rohmuaa tarpeita ja muita hyödykkeitä varastoon. Hän on vähän yksinkertainen tuossa laihialaisuudessaan, annetaan se hänelle siis anteeksi.
@suurliikemiesrahikainen ja @hietanen-suggestions, miten olisi? Heltiäisikö teiltä nuorilta vetreiltä herrasmiehiltä vähän apua tällaiselle vanhalle ja raihnaiselle äijänkäppyrälle?
Miun apu se ei kaho ikkää, kokkoo eikä näkköö 😆😉
Jotta voinhan mie ja varmaan tuo @hietanen-suggestions lähtöö mukkaan kanssa. Mäkilä tykkeevää enemmän tuosta Hietasesta (tarjoiloo sille “silakkaa” 😆🙈) niin mie jätän enimmän työn sille ja enemmän piältä päin sittä kahon jotta asiat sujjuu.
Ja tuuvaan sieltä sitte just sitä mitä tarvitaan. 😊😘
Älkkä te olko Mäkilä pojal liia ankaria. Pient kiusaa määki sen kanssa pirän, mutta ei sille kannat olla ilkke, se siitä nii helpost syrämistyy. Nii paljo o pojal hommaa ja murhetta päivät yät. Hän nii noista häne varastoistaan tykkää ja tahtoo pittää ne kauhia hyväs järjestykses. Semmottii murheit mää en nii ymmärrä, mutta kaippa hän tulee sillä onnelliseks.
Kyllä mää sille voin vähä kävästä puhumassa, kun kerran herra Kapteeni sitä ja sitä voita sovinnonelkeenä vaatii. Enkä mää ollenkka millän pahal sitä lappua tarkottanu, enkä se ny virallisesti minä ollu. Ja oli siinä muitaki.
Mutta jos Rahikaine tahtoo tul mukka, määpä sille Mäkiläl puhun vaikka tos kohtapia. Läpisaita se on ja laihialainen syränjuureen ast, mutta on siltä ennenki varastoje lukot hiukkase heltyneet, ku mää sille kunnon perustelut annan. Vaikka mää en Rahikaine tosta sun silakkavihjailusta ymmärrä yhtikäs mittä. Mää oon tämmöne yksinkertane ja suorapuhenen poika, mää en kaiken maailma kaksoismerkityksistä ymmärrä sitte mittä.
Ihan vallan vanhaa käppänää lämmittää sydänjuuria ja varvaskarvoja myöten teidän nuorekkojen into! Mutta sen minä teille rakkaille melkein kupeideni hedelmille sanon, että olkaahan Mäkilälle kuitenkin armollisia. Onhan se tavaroiden säilöminen vähän turhaa, mutta koittakaa ymmärtäkää. Paljon on sen miehen harteilla!
Kas kas perkeles, kellohan lähestyy jo iltapäivää vauhdilla. Minulla piti olla koiranrapsutustreffit Lammion kanssa, mutta minne lie kadonnut sekin kekkuli. Ja minä kun niin kovasti odotin tätä tapaamista. Tuossa, pojat, ottakaan pari palaa sokeria että jaksatte sinne Mäkilälle asti, olenhan minä sentään teidän sokeri-isukkinne!
Herättäkää kun tulette takaisin, minä otan nyt tirsat. Vaimokulta kun oli lähettänyt uudet vaaleanpunaiset villasukat ja minä haluan kovasti koeajaa ne.
Pojat ovat jostain syystä hihitelleet armottomasti aina, kun olen kävellyt heidän ohi. Jopa aina niin vakava Määttäkin on hymähdellyt, mutta kukaan ei suostu kertomaan mikä nyt niin ilostuttaa, ei edes Hietanen tai Vanhala, meidän viralliset vitsinikkarit.
Tätä pitää kuulkaas tutkia oikein kunnolla!
Emme me teille ainakaan naura, khihihi. Olettehan te, herra kapteeni, meidän… khihi… esikuvamme.
Sotamies Vanhala, onnistuin löytämään selkääni kiinnitetyn lapun, kuka ties sen siihen on laittanut. Sanottakoon, että minulla on omat epäilykseni syyllisestä, mutta en tuo tietoja esille julkisesti, enkä minä vihanen ole. Voinen kuitenkin ylpeänä todeta, että viikseni ovat varsin kauniit ja hyvin hoidetut, ovathan ne ylpeyteni aihe!
Suhna tekee suuruuksia, khihihi. Minä olen aivan tietämätön tällaisesta. Meirän poikamme ovat Suur-Suomen jaloja miehiä jotka eivät missään nimessä sellaiseen alennu, eivät varsinkaan esimiehiä kohtaan.
Johannes, ihan näin meidän kahden vanhan kelmin (ja koko tämän “Suomi-Tumplerin”) kesken voin kertoa, etten minä vihainen ole. Vallan iloinen vain että te rakkaat kanssatarpojani löydätte huumoria näinä vaikeina raskoina aikoina!
Hyvä on, isä.
En se minä ollut. Tai olin. Kaikki olivat mukana. Mutta Hietanen sen idean sai. Minä sitten toteutin.
Khihihihi…
Niin, niin, näin minä hieman ajattelinkin. Te olette Hietasen kanssa kyllä sellainen kauhukaksikko, varsinainen etulinjan hirvitys!
Voi voi, ei sille mitään voi enää. Oih, olisipa voita! Johannes, sovinnon eleenä otan sinulta, tai Hietaselta, mielelläni nokareen voita. Tai vaikka toisenkin jos niin paljon jakaa liikenee, te kun olette kasvavia poikia molemmat.
Nyt minä menen nokosille, olen ne tällaisen aivoituspähkinän puremisen jälkeen ansainnutkin!
Khih… ei sentään kauhukartsa, khihihihihi.
Mielelläni minä toki omistani voita antaisin, mutta nyt jourumme tuottamaan teille pettymyksen. Mäkilä ei eilen nimittäin jakanut meitille annostamme, vaikka kuinka kerjäsimme.
Suhna kerjää saataviaan, khihihi.
Teirän täytyy kysyä Hietaselta ja Rahikaiselta josko ne saisivat anastettua keittiöltä. Khihihi. Toivottavasti ei tule lähitaisteluita.
Niimpä niin, niin tietenkin. Olisihan se pitänyt arvata, että Mäkilä taas rohmuaa tarpeita ja muita hyödykkeitä varastoon. Hän on vähän yksinkertainen tuossa laihialaisuudessaan, annetaan se hänelle siis anteeksi.
@suurliikemiesrahikainen ja @hietanen-suggestions, miten olisi? Heltiäisikö teiltä nuorilta vetreiltä herrasmiehiltä vähän apua tällaiselle vanhalle ja raihnaiselle äijänkäppyrälle?