Digital Hamsterwheel

Haaga-helian kurssia varten perustettu blogi, jossa käsitellään digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä aiheita.

[megajan89]

Yrityksen somekanavat (T3)

Digitaalinen blogini on pistänyt näppäimistön turbovaihteelle, luvassa on toinen postaus saman päivän aikana. Tällä kertaa keskityn tutkiskelemaan yritysten somekanavia. Kun ajattelen yrityksiä ja somea, mieleeni tulee ensimmäisenä Facebook. Ajatuksena on hassua, että alunperin opiskelijoiden verkostoitumiseen tarkoitettu sosiaalisen median alku, onkin nyt monen yrityksen pääkanava some-markkinoinnille. Yrityksille Facebookin merkitys on älytön. Vaikka Facebookista jo aletaan puhumaan seuraavana MySpacena, ei sen käyttö ole oikeastaan laantunut mihinkään. Facebookissa on n. 2,5miljardia käyttäjää kuukaudessa (statista.com). Facebook on siis edelleen käytetyin sosiaalinen media, joten miksi se ei myös olisi yritysten tärkein markkinointikanava.

Mielenkiintoista onkin, että mitä kanavia yritykset muuten käyttävät, minkälaisia postauksia ne tekevät jne. Innostuin aiheesta niin, että päätin tutkia ja pohdiskella ison yrityksen somen käyttöä. Case Gigantti Kaikille tuttu Gigantti, joka rantautui Suomeen vuonna 1999, on monille tuttu herättämällä huomiota sloganilla “Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa“. Gigantti pyörittää n. 563miljoonan liikevaihtoa (2018), joten oletettavasti sillä on paljon paukkuja myös somessa. Kanavat on helppo löytää Gigantin sivuilta, ne on linkitetty sivun alaosassa. Sieltä löytyy Facebook, Instagram, Youtube, Twitter ja Linkedin. Ensimmäisenä vilkaisin Gigantin Facebookin, sillä se on itsellenikin tuttu. Olen seurannut Giganttia Facebookissa jo vuosia, lähinnä hyvien tarjousten toivossa. Gigantin Facebook on kovin aktiivnen, kuten voi odottaakkin tämän kokoiselta yritykseltä. Siellä on keskiverrosti useampi postaus päivässä, mainostaen tuotteita ja kamppanijoita. Mainoksien lisäksi yhtiö käyttää kanavaa tiedottaakseen verkkohuijauksista ja kalasteluviesteistä, jotka tehdään Gigantin nimissä. Seuraajia Facebookissa sillä on n. 426t.

Seuraavaksi Facebookin kovin haastaja, myös Facebookin omistama, Instagram. Instagram on noussut varsinkin viimeaikoina kovaan tahtiin merkittävimmäksi some-kanavaksi, johtuen sen suosiosta varsinkin Kardashian-klaanin keskuudessa.

No miten Gigantti on päässyt valtaamaan Instagramia? Facebookiin verrattuna melko heikosti. Seuraajia siellä on 10% Facebookin määrästä, postauksia tulee n. 2 viikossa. Mahdollisesti tämä johtuu siitä, että Instagramissa ei niinkään seurata yrityksiä. Instagramissa seurataan ihmisiä, henkilöitä, idoleita ja ystäviä. Instagram tarkoitus on nähdä kuvia ja katsoa tarinoita (story).  Instagramissa ei myöskään normaalisti keskustella, kuten Facebookissa on tapana. Instagramissa tykätään kuvasta ja jatketaan elämää. Se pitää kuitenkin myöntää, että Gigantti on ymmärtänyt Instagramin tarkoituksen sen postauksissa, eikä se postaa sinne selkeitä mainoksia. Postaukset ovat pääasiassa kliinisiä kuvia yrityksen myymästä tuotteista/tuotteesta, tarkoituksena herättää mielikuvia elämästä tuotteiden kanssa, ilman sanoja. Intagramin ehkä isoin haaste yrityksille on, että yritysten on vaikea osallistaa asiakkaita keskusteluun, tai saada heitä jakamaan postauksia. Ehkä yritysten paras tapa hyödyntää Instagramia platformina, onkin käyttää sen influencereita mainosyhteistyössä. Noh, mitenkäs sitten Gigantti hyödyntää video-platformia, eli Youtubea? Vielä huonommin. Tosin, tähänkin voi olla syynsä. Youtube on sosiaalisena mediana täysin erilainen kuin kaksi aikaisempaa. Youtuben käyttö on usein henkilökohtaisempaa, riippuen henkilöstä, välillä salaistakin. Youtubessa ei kanssakäydä keskustelua ystävien kanssa, siellä harvoin luodaan yhteyksiä tai kommunikoidaan. Youtubeen mennään katsomaan viihdettä, oppimaan tai muuten viihtymään, tähän ei kuulu mainosvideot. No, Gigantti on lisännytkin Youtubeen lähinnä videoita otsikoilla, joita ihminen voisi etsiä selvittääkseen esim. miten valita sopiva ilmalämpöpumppu. Videoitten tarkoitus on olla passiivista sisältömarkkinointia, ei niinkään aktiivinen kanava johon laitetaan suuria markkinointibudjetteja. Luvuilla tosiaan Youtube ei häikäise, tilaajia on noin 2t., katseluita normaali video kerää 100-1000 katselua. Suosituimmat videot ovat Gigantin televisiomainokset, joita käytetään todennäköisesti myös maksetuissa mainoksissa Google-adsien kautta.

Sitten itselleni vähemmän tuttu... Twitter. Olen kokeillut Twitterin käyttöä useasti, mutta käyttö on päättynyt alle viikossa. Koen Twitterin suosion suomessa olevan olematonta, kukaan ei ole koskaan kysynyt minulta “oletko Twitterissä?”. Twitter on minulle profiloitunut enemmän poliittisena, mielipiteiden jakalualustana. Twitter ei siis mielestäni sovi yrityksille, varsinkaan suomessa. Gigantilla on Twiittejä reilu 1800, joista iso osa vaikuttaa olevan re-tweetattuja. Seuraajia sillä on päälle 2t. Mielenkiinnosta vilkaisin amerikkalaisia yrityksiä, ja niiden lukuja Twitterissä vs Facebookissa. Esimerkiksi Nikellä on myös huomattavasti vähemmän Twitter-seuraajia, kuin Facebookissa. (n. 8m Twitter / 33milj Facebook). Noh, viimeisenä on ura-verkostoitumiseen ja työllistymiseen tarkoitettu Linkedin. Itse en ole Linkedinissä, enkä käytä sitä. Kanava ei ole minulle tuttu, joten voin vain kommentoida oman ulkopuolisen tietämykseni pohjalta. Gigantin Linkedin on odotetun virallinen. Siellä on faktaa, ei oikeastaan mitään sinne kuulumatonta. Linkedin on kanavana melko tylsä, sieltä ei tämän kirjoituksen aiheeseen mitään raportoitavaa. Varmasti tarpeellinen, ja mitään Linkedinistä ymmärtämättömälle näyttää olevan Gigantilla hallussa. Yhteenvetona, Gigantti on selvästi tutustunut sen some-kanaviin. Kaikki on otettu käyttöön, mutta panostus on myös selvästi kanavan käyttäjien mukainen. Facebookin käyttötottumusten takia, se on Gigantin tyyliselle yhtiölle varmastikkin paras kanava. Puolimiljoonaa aktiivista seuraajaa Facebookissa on hyvä markkinointi-kanava, jota kannattaa hyödyntää varmasti sen markkinointitaktiikassa. Itse myös Gigantin seuraajana Facebookissa, voin sanoa Gigantin tekevän hyvää työtä kanavan hallitsemisessa.

[coachedbysanna]

Ryhmäblogi: Verkkokaupan trendit 2019

Tämän kertaisessa ryhmäblogissamme käsittelemme vuoden 2019 verkkokaupan trendejä. Kansainvälisyys, asiakaskokemus sekä automaation ja tekoälyn hyödyntäminen yleistyy koko ajan, ja se näkyy myös verkkokaupoissa.

Trendi I: Kansainvälistyminen  Tällä hetkellä Suomesta ulkomaille suuntautuvat verkkokauppaostot ovat vielä lapsenkengissä. Suomalaiset sen sijaan ostavat jo nyt verrattain paljon ulkomaisista verkkokaupoista. Tulevaisuudessa suomalaisten verkkokauppojen tulisi suunnata markkinointiaan enemmän ulkomaille sillä jo nyt on nähtävissä, että suomalaisuus ja suomalaiset brändit voivat lyödä läpi ulkomaan markkinoilla, kuten esimerkiksi Marimekko. Tärkeinä elementteinä kansainvälistymisen onnistumisessa nähdäänkin vahva personointi ja brändäys.

Lisäksi ihmiset kaipaavat sitä, että joku ajattelee heidän puolestaan. Olemme kiireisiä ja kaipaamme kohdennettua markkinointia. Meillä ei ole myöskään aikaa siihen, etteivät verkkokaupan sivut toimi kunnolla. Mikäli sivut lataavat liian pitkään, vaihdamme nopeasti toisen verkkokaupan sivuille. Näin ollen ostamisen tulee olla helppoa ja sujuvaa. Myöskin maksamisen tavat ovat laajenemassa. Yhdelle sopii parhaiten ostoon verkkomaksu, toiselle luottokortti, kolmannelle ehkä PayPal –tili. Luotamme ulkomaisiin sivuihin ja jätämme luottokorttitietomme verkkokauppoihin sen enempää ajattelematta.  

Ostamme tuotteita tunteella. Tämän vuoksi asiakaslupauksen tulee näkyä tuotteessa. Kehittyneissä maissa ihmisille ei ole tärkeintä nykyään vain hinta. Haluamme vastinetta asiakaslupauksessa ja hylkäämme yrityksen nopeasti, mikäli heidän lupauksensa ovat vain hyvältä kuulostavaa “sanahelinää”. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yritys pitää kiinni lupauksistaan.

Trendi II: Teknologian avulla tunnistaminen, kohdentaminen ja personointi Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat valtavat verkkokaupassa, ja Kiina on tässä asiassa edellä muuta maailmaa. Kuvatunnistusta käytetään mm. tuotehaussa ja äänentunnistusta tekoälyn analysoimassa asiakaspalvelutilanteessa. Aasiassa on kokeiltu myös sormenjälkien ja kasvojen tunnistamista maksutilanteessa, jolloin tunnistus yhdistyy luottokorttiin ja näin maksu on suoritettu. Datan hyödyntäminen personoinnissa laajentaa yksilöllisen palvelun tarjoamista. Kuluttajista kerätty tieto voidaan hyödyntää kohdennetussa markkinoinnissa, ja näin kuluttajalle saadaan räätälöityä juuri oikeanlainen kokonaisuus.

Trendi III: Arvoperusteinen ostaminen lisääntyy   Etenkin nuorten keskuudessa arvoperusteinen ostaminen on lisääntynyt. Kuluttajat näkevät tärkeimpinä arvoina ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden. Verkkokauppiaan vahvuus tai heikkous voikin olla panostaa arvoihin ja niiden näkyvyyteen, sillä kuluttaja saattaa jättää ostoksen ostamatta, mikäli arvot eivät kohtaa tai ne eivät ole näkyvillä. Tämä onkin erittäin hyvä nouseva trendi juurikin sen takia, että myös yritysten on mietittävä arvojaan ja etenkin ekologista jalanjälkeään, sillä kuluttajat arvostavat entistä enemmän vihreitä arvoja. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen huonekaluliike Artek, joka viettää Blue Friday -päivää ja alennusten sijaan päivän tuotto lahjoitetaan Itämeren suojelutyöhön. Black Fridayn vastapainoksi vietetään kansainvälistä Buy Nothing -päivää, jota myös me blogin kirjoittajat vietämme.  

Trendi IV: Asiakaskokemus ja palvelutason nousu Verkkokaupoissa näkyvä trendi on asiakaskokemuksen ja palvelutason nousu. Taustana on kuluttajien tottumus jatkuvasti nousevaan asiakaskokemukseen, jota painotetaan nykyään hyvinkin paljon. Mielestäni tämän taustalla voi hyvinkin olla verkkokauppojen voimakas kasvu ja jatkuvat alennukset, joka on painanut hintakilpailun alas. Koska hinnalla on hankala kilpailla, on pakko tarjota parempaa kokemusta. Kuluttajille tarjotaan henkilökohtaista kohdistettua markkinointia ja räätälöityjä palveluita, jotka on haettu käyttäen evästeitä ja saatavilla olevaa dataa. Asiakas voi olla pettynyt normaaliin palveluun, kuten viikon toimitusaikaan, kun nykypäivänä jo seuraavan päivän toimitus on mahdollinen.  

Nykyään menestyvän verkkokaupan tulee katsoa, että seuraavat asiat ovat kunnossa: vetovoimainen markkinointi, käyttöliittymä, tuotteiden haku, asiakaspalvelu, maksutavat, logistiikka ja asiakkuuden jälkihoito.  

Koemme verkkokauppojen palvelutason ja asiakaskokemuksen tason noustessa, tämän tuovan myös hankaluuksia pienemmille yrittäjille. Koska yritykseltä vaaditaan enemmän, nostaa se myös resurssivaatimuksia. Pienellä yrittäjällä ei välttämättä ole varaa investoida verkkokauppaan suuria summia, mutta ei myöskään välttämättä ole varaa jättää investointeja tekemättä. Jää tulevaisuuteen nähtäväksi, miten pienet yritykset pystyvät kilpailemaan verkkojättiläisten kanssa, kun asiakkaat vaativat entistä enemmän palvelua ja hyvää kokemusta yritykseltä.  

Trendi V: Maksamisen keinot monipuolistuvat Maksamisen keinot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Nykyään pystyy maksamaan käteisen ja kortin lisäksi kännykällä tai kellollakin. Maksamisen tavat yleistyvät jatkuvasti ja muotoutuvat palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Tästä hyvä esimerkki on lähimaksurajan nostaminen 20 eurosta 50 euroon palvellakseen kuluttajia paremmin. Myös verkkokauppojen maksamismenetelmien määrä on lisääntynyt ja vaikka ne ovat vielä alihyödynnettyjä, tulee näiden käyttö tulevaisuudessa varmasti lisääntymään.  

Hyvistä verkkokaupoista mieleemme nousee verkkokauppajättiläinen, Zalando.fi. Zalandolla toimii verkkosivut loistavasti ja sivut ovat helppokäyttöiset, haut ovat optimoitu, maksaminen on helppoa (toisinaan liiankin), valikoima on massiivinen, yhtiö käyttää käyttäjien dataa erittäin hyvin kohdistetussa markkinoinnissa ja sieltä tilaaminen on helppoa. Yhtiöllä on myös tuotteiden palauttaminen tehty helpoksi, sekä laskulla maksaessa ei tarvitse edes maksaa turhaan palautetuista tuotteista. Zalandolla on siis kaikki nykyaikaisen verkkokaupan vaatimukset kunnossa.  Meitä kiinnostaa teidän lukijoiden mielipiteet verkkokaupoista, haluaisimme kuulla teidän suosikki verkkokaupat ja syyt miksi juuri se on sinun suosikkisi.

Mukana blogia olivat kirjoittamassa @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89  

[megajan89]

Sisältömarkkinoinnin salat (T2)

Tällä kertaa digitaalisen markkinoinnin blogini keskittyy sisältömarkkinointiin. Luin Matti Lintulahden kirjoittaman artikkelin Kubo.fi-sivustolla, jossa Matti ottaa kantaa siihen mikä on hyvää sisältömarkkinointia, ja mikä ei ole. Olen Matin artikkelin kanssa melko pitkälti samaa mieltä, mutta voisin itse avata oman näkemyksen hyvästä sisältömarkkinoinnista. Olen ymmärtänyt sisältömarkkinoinnin olevan asiakkaille ja potententiaalisille asiakkaille suunnattua sisältöä. Sisällön on tarkoitus ajaa asiakkaita yrityksen suuntaan sen tarjoamman sisällön kautta, ja asiakkaiden olisi tarkoitus suunnata ns. luonnollisesti yrityksen tuotteiden/palveluiden suuntaan. Tämä voi siis olla esimerkiksi blogi, artikkeleita, uutiskirje, verkkosivusto/foorumi yms. Sisältö voi olla myös lehtijulkaisu tai sarja. Olen itse törmännyt eri muotoisiin esimerkkeihin sisältömarkkinoinnissa pääasiassa fitness- kauppojen/tuotemerkkien yhteydessä, rahoitusalan yritysten blogikirjoituksissa ja kirkon julkaiseman Kirkko ja kaupungin-merkeissä. (Sivuaiheena, voiko tämän lehden tuloa jotenkin estää???)

Kuvassa havainnollistettuna verkkojulkaisuja sisältömarkkinoinnin muodossa. No mikä on mielestäni sisältömarkkinointia, mikä ei? Mielestäni sisältömarkkinnointi on onnistunutta, jos sen sisältö on oikeesti ajatuksella luotua, ja siitä on oikeasti lisäarvoa. Matti kommentoi kirjoituksessaan sisältömarkkinoinnin olevan muuta kuin tuotesijoittelua ja natiivimainontaa, enkä väitä vastaan. Mielestäni kuitenkin tuotesijoittelulla ja sen määrällä ei ole väliä, niin kauan kun se toimii vielä sisältönä. Jos esimerkiksi luen blogia jossa tarjotaan pirkan tuotteita reseptissä, se on vielä hyvää sisältömarkkinoinita. (K-reseptit) Se ei vie kuitenkaan reseptistä sitä pointtia, ja lukija saa itse päättää ostaako nimenomaan pirkkan juustoa, vai hakeeko vastaavan tuotteen s-ketjulta. Se missä tulee eroa, on natiivimainonnassa ja sisältömarkkinoinnissa. Natiivimainonta on siis yrityksen maksama mainos, jossa yritys on päättänyt sen sisällöstä, mutta se on kirjoitettu näyttämään oikealta kirjoitukselta mainoksen sijaan. Natiivimainonnassa mainos julkaistaan toisen median hallussa olevan kanavan kautta, eikä yritys siis omista sitä. Sisältömarkkinoinnille oleellista onkin, että se on sen julkaisijan omassa hallussa oleva kanava. Näistä esimerkkinä voisi olla: 1) Natiivimainos: Maksettu kumppanuus video tekniikka-alan vaikuttajan kanssa, esim. youtube Linus tech tips-kanava, jossa kanava esittää kumppanuudessa sovitun tuotteen tietyssä valossa. Kanavan omistama Linus Media group päättää usein videon tyylistä, mutta kaikki käytetään kumppanuuden toisen osapuolen, eli mainostajan kautta, sekä yleensä näissä on sovittu etukäteen mitä pitää tuoda esille. 2) Sisältömarkkinointi: Vanha NCIX Tech Tips, joka oli tekniikkayrityksen NCIX:n ylläpitämä youtube-kanava, jolla esim. aikaisemman esimerkin Linus tech tipsin Linus, teki rehellisiä arvioita teknologia-tuotteista. NCIX- verkkokauppa myi tuotteita omassa verkkokaupassa, mutta kanava myös saavutti suuren suosion. Sillä oli yli miljoona tilaajaa, kunnes yhtiö meni konkurssiin vuonna 2017. Ero näissä erimerkeissä esimerkiksi on se, että esimerkin 1) tavoite on saada asiakas ostamaan tuote X, kun taas esimerkin 2) tavoite oli auttaa asiakasta tekemään ostopäätös asiakkaan omaan tarpeeseen. Eli natiivimainonnassa asiakkaalle tarjotaan tarve, kun taas sisältömarkkinoinnissa asiakkaan tarveelle tarjotaan ratkaisua. Molemmat voivat kuitenkin olla yhtä hyödyllisiä, kuin myös yhtä hämääviä ja vääristäviä. Hyvää sisältömarkkinointia? No mielestäni hyvä sisältömarkkinointi on puhtaasti mitattavissa sen hyödyllisyydellä. Jos yritys luo blogin jonka sisältönä on kertoa lisäravinteista treeniä varten, mutta jokaisen tuotteen perään on laitettu ostolinkki, se silti voi olla hyvää sisältömarkkinointia. Pääidea on, että kirjoitus/media mitä tuotetaan, tuottaa asiakkaille lisäarvoa. Sen tulee olla asiakkaalle kiinnostavaa/hyödyllistä, se ei saa olla pelkkä mainos, koska silloin se on vain markkinointia ilman sitä sisältöä.

Esimerkkinä pohdittavaksi sain tehtäävää varten Vaasan Elämänmaksuista-sivuston. Tutustuin sivustoon, ja tutkailin sivuston sisältöä. Mielestäni sivusto on hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista, jossa tuotesijoittelu toimii. Sivustolla voi katsoa esimerkiksi hävikki-haastetta, jossa julkkiskokki Kari Aihinen kertoo hyviä reseptejä hävikkiruokaa varten. Kuten arvata saattaa, videot sisältävät tuotesijoittelua. Tuotetteeseen ei keskitytä kuitenkaan, keskiössä on se sisältö. Videot ovat tuottaneet n. 180 tuhatta katselukertaa per video, joka todistaa tässä tapauksessa sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia. Varmasti ainakin osa on videota katsellessa laittanut kyseisen leivän ostoslapulle, testatessaan uutta reseptiä. Itse olen sisältömarkkinoinnin kannalla, kunhan se tuottaa itselleni halutun tuloksen. Ostan mielelläni sen Fitnesstukun blogissa mainostetun Fitnesstukun massa-paketin, jos se sisältää kaikki tarvitsemani ravinteet ja hinta on kohtuullinen. Pointtina pitää kuitenkin aina olla Win-win molemmille osapuolille, siitä tulee hyvä sisältömarkkinnoinnin tuotos.

[megajan89]

T1. Digitaalinen tulevaisuus

Tehtävänä oli tutustua kahteen tulevaisuuden visioon koskien ihmisten digitaalista tulevaisuutta. Toinen videoista oli Keiichi Matsudan video Merger ja toinen oli Microsoftin video Microsoft: Productivity Future Vision. Otetaan ensimmäisenä analyysiin Merger. Video on dystopinen katsaus miltä elämä tulevaisuuden teleoperaattorilla on. Videossa tuodaan esille nykypäivän suunta yrityksillä, jolloin kaiken pitää olla tehokasta ja tuottaa lisäarvoa. Videon henkilö (näyttelijä Sarah Winter) kertoo, kuinka hän pyrkii pysymään häneltä odotetun tehokkuuden tasolla, ja kuinka kaikki on sekavaa. Videon dystopisessa maailmassa AI (tekoäly) on kehittynyt niin tehokkaaksi, että ne ovat ottaneet yritykset johdettavaksi, ja siten korvanneet ihmiset. Videon henkilö lopussa päättää fyysisen olemassa olonsa, synkronoimalla itsensä AI-verkkoon, toivoen ymmärtävänsä verkon ja pystyvänsä auttaa ihmisiä taistelemaan AI:ta vastaan, saamaan kontrollin takaisin. Video itsessään on digitalisaation näyte, sillä se on luotu 360 asteen videolla, eli videota pystyy hiiren avulla pyörittämään. Hienon 360 asteen kokemuksen lisäksi, se autaa näkemään videon henkilön ympäristöä. Videolla henkilö istuu työpisteellään, jota ei ympäröi näytöt, vaan häntä ympäröi AR (Augmented Reality) käyttöliittymä. Videon näkymä on hyvinkin synkkä ja ahdistava, toivoton. Videon tarkoitus onkin varmasti herätellä katsojia, saada heitä miettimään digitalisoitumista ja tekoälyä. Nyt kun maailmalla kisataan tekoälyn kehityksessä, pistää miettimään osataanko me lopettaa ajoissa. Sitten video kaksi, eli Microsoft: Productivity Future Vision. Video on teknologiajätin Microsoftin oma tuotos, eli arvata saattaa ettei videolla lähdetä hakemaan minkäänlaista varoittavaa teemaa. Video onkin kaunis. Videon pääkeskiössä on ihmiset, joita ympäröi teknologia. Teknologia ei siis ole tässä näkymässä missään vaiheessa ottanut valtaa, saatika korvannut normaalia elämää. Videon idea on olla showcase siitä, miltä elämä voisi näyttää 5-10 vuoden päästä. Videolla näkyy älynäyttöjä, rannekkeita, lehden omaisia tabletteja, biotutkimuslaitteita jne. Vaikka videon idea on näyttää teknologian lisäämää tehokkuutta, ei se anna kuvaa ihmisarvon menetyksestä, vaan päinvastoin. Videon teknologia näyttää oikein menneen digitalisaation mahdollisuuksia, tehokkuutta tekemällä vähemmä, ei tehokkuutta tekemällä entistä enemmän. Molemmat visiot ovat mielenkiintoisia. Itse rakastan dystopisia elokuvia, ja nautin leikkiä ajatuksella ja pohtia tulevaa digitaalista maailmaa. Merger herättikin saman mielenkiinnon, kuin saman henkiset elokuvat. Aiheesta kiinnostuneille suosittelisinkin elokuvia  Blade Runner 2049, Matrix, I, Robot, Gamer, Ready Player One. ja Upgrade. Vaikka molemmat visiot ovat mielenkiintoisia, henkilökohtaisesti toivon meidän pysyvän positiivisemmalta näyttävän, video 2, tulevaisuuden kuvassa. Se on onneksi tällä hetkellä todennäköisempi, joka auttaa blogin kirjoittajaaki nukkumaan yönsä paremmin.

[coachedbysanna]

Hei me bloggaamme digitalisaatiosta!

Tässä blogipostauksessa pääset ensimmäisen ryhmäpostauksemme pariin ja jaamme ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta. Kävimme yhdessä keskustelua aiheesta ja keskustelussa nousi monia ajatuksia ja ideoita esille, kuten digitalisaation tuomat hyödyt ja mahdollisuudet - mutta myös uhat, joita digitaalisuus tuo mukanaan. Digitalisaatio antaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuuden työskennellä entistä tuloskeskeisemmin ja tuloshakuisemmin uusien järjestelmien ja ohjelmistojen myötä. Tätä kautta yritys pystyy optimoimaan ajankäytön tehokkaammin keskittyen asioihin, jotka eivät vaadi fyysisesti ihmistä. Myös kuluttajan näkökulmasta tämä tuo uusia mahdollisuuksia toimia vaivattomasti ja tehokkaasti.  

Samalla keskustelussamme nousi esille kaiken tämän kääntöpuoli siitä, kuinka pelottavaa digitalisaatio oikeastaan onkaan. Yritykset ja me kuluttajat elämme digitalisaation varassa ja olemme täysin sen pauloissa. Digitalisaatio on osana meidän jokapäiväistä elämäämme ja olemme täysin riippuvaisia siitä, sekä sen toimivuudesta. Tilanne on väistämätön eikä meillä ole mahdollisuutta elää ilman digitalisaatiota, joka on pelottavaa. Jokainen ryhmäläisemme työ on riippuvainen digitalisaatiosta ja sen toimivuudesta työpaikalla. Mitä jos kaikki pimentyisi, emmekä saisi hyödyntää digitalisaatiosta missään muodossa töissä tai vapaa-ajalla? Olisiko se edes mahdollista?  

Digitaalisuus on tuonut myös yrityksille haasteensa esim. yksityisyyden suhteen. Yritykset tietävät yllättävän paljon toiminnastamme, puheistamme ja sijainneistamme ilman, että olemme suoranaisesti antaneet lupaa tähän. On pelottava ajatus, että puhelimen kautta yrityksillä on mahdollisuus kuunnella meitä, tietää missä olemme, mitä syömme ja juomme sekä kenen kanssa olemme. Kuluttajina meillä ei ole paljoa sanavaltaa tähän, eikä siihen kuinka yritys hyödyntää kaiken tämän. Kuluttajina emme edes tiedä mitä kaikkea yritykset tietävät meistä ja mihin tietoja käytetään. Toisaalta jos yritykset pystyisivät tehokkaammin tätä kautta hyödyntämään ja huomaamaan tarpeemme, voisi markkinointi ja tarpeiden luominen meille kuluttajille olla hedelmällistäkin. Jos saisimme mainoksia siitä, mitä oikeasti tarvitsemme tai emme vielä tiedä tarvitsemamme, voisi markkinat tehostua entisestään. Mutta mistä yritykset ja sosiaalinen media voisi tietää mitä tarvitsemme tai luulemme tarvitsevamme, kun emme itsekään tätä tiedä? Siinäpä mysteeri ratkottavaksi yrityksille - kokeilkaa vain päästä päämme sisään ja kiinni ajatuksiimme, joista itsekään emme saa kiinni.   Pohdimme yhdessä myös tehokkuutta ja kärsimättömyyttä. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on totuttu saamaan kaikki tässä, heti ja nyt. Koska kaikki on saatavilla koska vain, missä vain ja juuri niin kuin haluaa, on se jossain määrin johtanut myös kärsimättömyyteen ja keskittymisen puutteeseen. Tämän takia yrityksiltä vaaditaan saatavuutta laajemmilla ajoilla. Tähän digitalisaatiosta löytyy paljonkin työkaluja, mutta samalla se vaatii työntekijöiltä uhrautumista laajemmilla työajoilla ja paremmalla saatavuudella, asioissa mitä ei voida automatisoida roboteilla. Toisaalta se luo myös mahdollisesti uusia työpaikkoja, koska henkilöitä tarvitaan enemmän vastaamaan haluttuja laajempia palveluaikoja. Ihmisten kärsimättömyys ja keskittymisen puute näkyy nykypäivänä työkulttuurissa Mindfullness-koulutusten kysynnässä. Tulevaisuudessa hyvinkin kysytty piirre työmarkkinoilla voikin olla keskittymiskyky.  

Keskustelussamme nousi myös esille se, miten haitallista ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille jatkuva digitaalisen informaation tulva voi olla. Altistumme suuren osan hereillä oloajastamme digitaalisille laitteille, joka ei luultavasti lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme. Kärjistettynä kulutamme päivät koneiden ääressä, illat tv:n ja puhelimen ääressä. Samalla olemme vähentäneet liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Masentuneisuus on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa ja liikalihavia on enemmän kuin normaalipainoisia. Voimme jokainen miettiä, kuinka paljon digitalisaation yleistyminen on edesauttanut edellä mainittuja lukuja. Samalla voimme pohtia, voisiko digitalisaation avulla mahdollisesti löytyä keinoja auttaa ihmisiä, joilla on hyvinvoinnin kanssa ongelmia?

Näemme kuitenkin, että digitalisaatiossa on niin paljon hyötyjä, että mahdolliset uhkakuvat ja haitat häviävät sen mahdollisuuksille. Toistaiseksi ihmiset ovat valmiita kohtaamaan digitalisaation uhkat, koska se mahdollistaa esimerkiksi asuntolainan hakemisen samalla kun istuu aamubussissa. Nähtäväksi jää mitä digitalisaatio tuo mukanaan tulevaisuudessa, mutta merkkejä sen hidastumisesta ei ole.  

Hedelmällistä keskustelua käymässä ja blogia kirjoittamassa: @esannanmatkassa @johannablogi @katripaavo @megajan89

[megajan89]

Digitaalinen liiketoiminta ja miten itse näen sen

Digitaalinen liiketoiminta... Miksi siitä puhutaan nykyään niin paljon? Mitä se on? Voiko liiketoimintaa enää harjoittaa ilman digiä?

Tarkoitukseni on pohtia digitaalista liiketoimintaa ja mitä se oikeastaan edes tarkoittaa. Itse käsitän termin ‘digitaalinen liiketoiminta’ kaikkena liiketoimintana, jota harjoitetaan digitaalisesti konella tai verkossa. Tämä siis selvimpänä esimerkkinä verkkokauppaa, jossa kaikki asioiminen tehdään kaupan verkkokaupassa. Digitaalisen liiketoiminnan perusehtona on se, että se tehdään digitaalisesti ja se kehittää rahaliikennettä, tai muiden hyödykkeiden vaihtumista. 

Nykypäivänä menestyvän yrityksen perusehtona on olla näkyvissä digikanavissa. Tämä näkyykin maailman isoimpien yritysten liiketoiminnassa. Otetaan esimerkkinä videopalvelu Youtube, jonka perusliiketoiminta perustuu mainostuloon. Siis täh? Voiko yritys perustaa koko liiketoimintansa mainostuloon joka tulee sen käyttäjien lataamista kissavideoista? Kyllä, ja se on hyvinkin suuri bisnes. Youtuben myyntiluvut eivät ole tarkasti tiedossa, koska ne ynnätään sen omistavan yhtiön Googlen lukuihin, mutta New York times arvio 24.heinäkuuta 2019 ilmestyneessä artikkelissa ‘ YouTube Is a Big Business. Just How Big Is Anyone’s Guess.’, arvio artikkeli youtuben liikevaihdoksi noin 16-25 miljardia vuonna 2018. Siis miljardeja dollareita, vain videoitten katselemisesta? Youtubeen ladataan yli 400 tuntia videoita joka minuutti, ja päivittäin Youtuben kautta katsotaan miljardi tuntia päivässä, eli 365 miljardia tuntia vuodessa. Nämä luvut ovat niin älyttömiä, että niitä mahdotonta edes ymmärtää. Yllättävää on myös Youtubessa menestyneet esiintyvien henkilöiden (tubettajien) tulot. Esimerkkinä tubettaja Graham Stephan teki videon siitä, kuinka hän ajaa Teslalla 78 dollarilla kuukaudessa, joka menestyi niin hyvin, että lopulta Grahamin Tesla-video kustansi kokonaisuudessaan auton ostohinnan ja yli sen. Videossa oli youtuben mainokset näkyvillä, joista Graham saa oman osuutensa. Grahamin videota oli katsottu 5 kuukaudessa n.5,5miljoonaa kertaa, joka tuotti hänelle n. 49 tuhannen dollarin tuotot videosta. Verkkomainoksissa siis on nykyään bisnestä, ja se on oiva esimerkki täysin digitaalisesta bisneksestä.

Voiko nykyään enää olla liiketoimintaa, ilman digitaalista liiketoimintaa? Voi, mutta onko se optimaalista? Se on eri asia. Nykyään perinteisetkin liiketoiminnat kuten pankkitoiminta, on siirtynyt verkkoon. Lainaa voi hakea kellon ympäri, lainapaperit hyväksytään sähköisesti. Konttorilla käynti on mahdollista, mutta hyvin rajallista ja kallista. Nykyään digitaalisessa kilpailuympäristössä jää helposti jalkoihin kustannustehokkuudessa, asiakkaan odotuksissa ja ylipäätänsä näkyvyydessä, jos taistelee digiä vastaan.

Onko digitalisaatio sitten vain hyvä juttu? Ei, digitalisaatiossa on omat uhkansa. Koen digitalisaation uhkina kivijalkojen katoaminen, tietoturva ja kilpailun katoaminen. Ensimmäisenä kivijalkamyymälöiden katoaminen näkyy jo. Pienemillä paikkakunnilla liiketilat ovat tyhjillään, kun aikaisemmin siellä on sijainnut erikoismyymälöitä. On kustannustehokkaampaa myydä netissä, koska isot varastot syrjässä ovat edullisemmat ja muutenkin verkossa asiakaskanta on laajempi. Tietoturva on toinen iso huoli. Jatkuvasti luetaan kuinka sivusto X on kokenut tietomurron, miljoonat tunnukset ovat vuotaneet nettiin ja tietoja myydään ties millä sivustolla. Esimerkkinä minun MySpace-tunnukset oli hakkeroitu monta vuotta sen jälkeen, kun olin koko palvelun käytön lopettanut. Samalla minulla meni vanha Facebook-tilini, jota käytettiin venäjällä tykkäämään tuhansista Facebook-sivuista. Tätä ehti tapahtua ties kuinka kuan, koska huomasin asian vuosia murron jälkeen. Isoimpien verkkotoimijoiden asema markkinoilla on myös uhka, koska ne uhkaavat ajaa kilpailijat alas edullisilla hinnoilla. Amazon esimerkiksi on niin iso toimija, että se uhkaa ajaa muut verkkokaupat alas. Amazonin puolella on suuret keskitetyt varastot, sen tunnettavuus ja pääoma. Näen sen mahdollisena, että tulevaisuudessa Amazon voi olla ainut kannattava verkkokauppa internetissä. 

Tällä hetkellä koen kuitenkin digitalisaation olevan positiivinen juttu, ja koen hyötyjen voittavan negatiiviset puolet.