ostakaa ennenkun loppuvat

seen from Singapore
seen from Türkiye
seen from Georgia
seen from Canada
seen from Austria
seen from Australia
seen from Slovakia
seen from Bulgaria

seen from United States
seen from Singapore

seen from United States

seen from United States
seen from Austria

seen from Canada
seen from United States
seen from South Africa

seen from United States
seen from Georgia
seen from United States
seen from United States
ostakaa ennenkun loppuvat
3. Mobiilisovellukset ja some, aiheena kohta 4. Yrityksen somekanavat
Tämän kertaisessa blogipostauksessa on tarkoituksena tarkastella Gigantin somekanavia. Tervetuloa mukaan !Gigantti kuuluu Norjalaiseen Elkjop Nordic AS - konserniin, joka puolestaan on Pohjoismaiden suurin kodinkoneiden ja -elektroniikan jälleenmyyntiin keskittynyt konserni. Liiketoiminta on aloitettu Suomessa vuonna 1999 ja konsernissa työskentelee yli 1000 henkilö 41 eri myymälässä. Konsernilla on kaikkiaan yli 400 kodinkone- ja elektroniikka-alan myymälää eri puolilla Pohjoismaita mm. Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa (Gigantti 2019).
Facebook on meille kaikille jo tuttu ja yrityksille se on yksi suurimmista somekanavista. Facebookkia käytetään mm. mainontamiseen ja erilaisten kilpailujen ja arvontojen järjestämiseen. Kilpailujen ja arvontojen sekä mainonnan tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä, jota kautta lisää ostajia. Koska ihmisen selaavat eri somekanavia enemmän kuin fyysisiä lehtiä, on eri somekanavissa mainontaminen erittäin tehokas myynninedistämiskeino. Tämän lisäksi, Facebook on paljon edullisempi tapa markkinoida omia tuoteetuuksia kuin tv kanavat. Facebookilla on noin 3 miljoonaa käyttäjää Suomessa. Gigantilla on oma facebook ! sillä Gigantti on lähtenyt mukaan kokeilemaan uutta sosiaalista viestintäkanavaa nimeltään Workplace by Facebook. Tavoitteena oli pilotoida monensuuntaisen vuorovaikutuksen mobiilikäyttöistä työvälinettä, jonka tarkoituksena oli yhdistää Gigantin eri myymälät, maat ja erilaiset toiminnot yhteen yhteisöön (Intranet-ostajaopas 2018.)
Gigantilla vanha intra oli yksisuuntainen, 2000-luvulta peräisin oleva portaali, joka Gigantilla ei oikeastaan ollut aktiivisessa käytössä. Myöskään myyjillä ei ollut aikaisemmin omia sähköpostiosoitteita, joten heidän oli erittäin vaikeaa viestiä keskenään. Tämän takia Gigantilla oli erittäin suuri tarve sisäiselle somelle (Intranet-ostajaopas 2018).
Twitterissä Gigantti selvästi keskittyy yrityksen edustaman alan ja tapahtumien tiedottamiseen. Twitterissä Gigantti pyrkii myös jakamaan heitä koskevia eri aikakauslehtien artikkeleita mm. Ilta-Sanomat, Taloussanomat ja Kauppalehti. Twitterissä Gigantti ei pyri mainostamaan tiettyjä tuotteita tai palveluita vaan tarkoituksena on vahvistaa brändikuvaa. Selaillessani Gigantin Twitter tiliä, huomasin että he pyrkivät myös korostamaan vastuullisuutta joka on tänä päivä erittäin tärkeää. Twitterissä Gigantti onkin suhteellisen aktiivinen n. 2000 Twiitillä. Twitterissä Gigantilla on kerättynä n. 700 tykkäystä kun taas Facebookissa heillä on yli 450 tuhatta tykkäystä. Linkedin on verkostoitumisväline sekä yrityksillä, että yksityishenkilöille. LinkedIn onkin siis Gigantille oiva paikka markkinoida yritystä työpaikkana. Tästä syystä Gigantin sisältö LinkedInissä onkin keskittynyt avoimiin työpaikkoihin sekä erilaiseen yritysdataan ja taloustietoihin. Gigantilla on n. 3500 seuraajaa LinkedInissä Gigantti myös mainostaa, että heillä on n. 600 työntekijää LinkedInissä. Instagramia Gigantti käyttää pääsääntöisesti kohdennettuun mainontaan. Esimerkiksi jos olet urheilullinen ja pidät myös musiikista, Gigantti kohdentaa sinulle urheilukelloja, joiden kautta voit kuunnella myös musiikkia. Joissain tapauksissa Instagram kerää myös käyttäjätietoja esimerkiksi Facebookista, josta Gigantti hyötyy. Instagramissa Gigantilla on n. 50 tuhatta seuraajaa ja sitä käytetään hieman samaan tapaan kuin Facebookkia. Kaikkein aktiivisin Gigantti kuitenkin on Facebookissa. Lähteet: Intranet-ostajaopas 2018. Gigantti - workplace by Facebook sitouttaa ja auttaa tekemään työn paremmin. Luettavissa: https://intranet-ostajanopas.fi/2018/01/30/case-gigantti-workplace-by-facebook/ Luettu: 24.11.2019. Gigantti 2019. Gigantti on Suomen johtava kodinelektroniikan jälleenmyyjä. Luettavissa: https://www.gigantti.fi/cms/tietoa-meista-gigantti/tietoa-meista-gigantti/# Luettu: 24.11.2019.
Yrityksen somekanavat (T3)
Digitaalinen blogini on pistänyt näppäimistön turbovaihteelle, luvassa on toinen postaus saman päivän aikana. Tällä kertaa keskityn tutkiskelemaan yritysten somekanavia. Kun ajattelen yrityksiä ja somea, mieleeni tulee ensimmäisenä Facebook. Ajatuksena on hassua, että alunperin opiskelijoiden verkostoitumiseen tarkoitettu sosiaalisen median alku, onkin nyt monen yrityksen pääkanava some-markkinoinnille. Yrityksille Facebookin merkitys on älytön. Vaikka Facebookista jo aletaan puhumaan seuraavana MySpacena, ei sen käyttö ole oikeastaan laantunut mihinkään. Facebookissa on n. 2,5miljardia käyttäjää kuukaudessa (statista.com). Facebook on siis edelleen käytetyin sosiaalinen media, joten miksi se ei myös olisi yritysten tärkein markkinointikanava.
Mielenkiintoista onkin, että mitä kanavia yritykset muuten käyttävät, minkälaisia postauksia ne tekevät jne. Innostuin aiheesta niin, että päätin tutkia ja pohdiskella ison yrityksen somen käyttöä. Case Gigantti Kaikille tuttu Gigantti, joka rantautui Suomeen vuonna 1999, on monille tuttu herättämällä huomiota sloganilla “Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa“. Gigantti pyörittää n. 563miljoonan liikevaihtoa (2018), joten oletettavasti sillä on paljon paukkuja myös somessa. Kanavat on helppo löytää Gigantin sivuilta, ne on linkitetty sivun alaosassa. Sieltä löytyy Facebook, Instagram, Youtube, Twitter ja Linkedin. Ensimmäisenä vilkaisin Gigantin Facebookin, sillä se on itsellenikin tuttu. Olen seurannut Giganttia Facebookissa jo vuosia, lähinnä hyvien tarjousten toivossa. Gigantin Facebook on kovin aktiivnen, kuten voi odottaakkin tämän kokoiselta yritykseltä. Siellä on keskiverrosti useampi postaus päivässä, mainostaen tuotteita ja kamppanijoita. Mainoksien lisäksi yhtiö käyttää kanavaa tiedottaakseen verkkohuijauksista ja kalasteluviesteistä, jotka tehdään Gigantin nimissä. Seuraajia Facebookissa sillä on n. 426t.
Seuraavaksi Facebookin kovin haastaja, myös Facebookin omistama, Instagram. Instagram on noussut varsinkin viimeaikoina kovaan tahtiin merkittävimmäksi some-kanavaksi, johtuen sen suosiosta varsinkin Kardashian-klaanin keskuudessa.
No miten Gigantti on päässyt valtaamaan Instagramia? Facebookiin verrattuna melko heikosti. Seuraajia siellä on 10% Facebookin määrästä, postauksia tulee n. 2 viikossa. Mahdollisesti tämä johtuu siitä, että Instagramissa ei niinkään seurata yrityksiä. Instagramissa seurataan ihmisiä, henkilöitä, idoleita ja ystäviä. Instagram tarkoitus on nähdä kuvia ja katsoa tarinoita (story). Instagramissa ei myöskään normaalisti keskustella, kuten Facebookissa on tapana. Instagramissa tykätään kuvasta ja jatketaan elämää. Se pitää kuitenkin myöntää, että Gigantti on ymmärtänyt Instagramin tarkoituksen sen postauksissa, eikä se postaa sinne selkeitä mainoksia. Postaukset ovat pääasiassa kliinisiä kuvia yrityksen myymästä tuotteista/tuotteesta, tarkoituksena herättää mielikuvia elämästä tuotteiden kanssa, ilman sanoja. Intagramin ehkä isoin haaste yrityksille on, että yritysten on vaikea osallistaa asiakkaita keskusteluun, tai saada heitä jakamaan postauksia. Ehkä yritysten paras tapa hyödyntää Instagramia platformina, onkin käyttää sen influencereita mainosyhteistyössä. Noh, mitenkäs sitten Gigantti hyödyntää video-platformia, eli Youtubea? Vielä huonommin. Tosin, tähänkin voi olla syynsä. Youtube on sosiaalisena mediana täysin erilainen kuin kaksi aikaisempaa. Youtuben käyttö on usein henkilökohtaisempaa, riippuen henkilöstä, välillä salaistakin. Youtubessa ei kanssakäydä keskustelua ystävien kanssa, siellä harvoin luodaan yhteyksiä tai kommunikoidaan. Youtubeen mennään katsomaan viihdettä, oppimaan tai muuten viihtymään, tähän ei kuulu mainosvideot. No, Gigantti on lisännytkin Youtubeen lähinnä videoita otsikoilla, joita ihminen voisi etsiä selvittääkseen esim. miten valita sopiva ilmalämpöpumppu. Videoitten tarkoitus on olla passiivista sisältömarkkinointia, ei niinkään aktiivinen kanava johon laitetaan suuria markkinointibudjetteja. Luvuilla tosiaan Youtube ei häikäise, tilaajia on noin 2t., katseluita normaali video kerää 100-1000 katselua. Suosituimmat videot ovat Gigantin televisiomainokset, joita käytetään todennäköisesti myös maksetuissa mainoksissa Google-adsien kautta.
Sitten itselleni vähemmän tuttu... Twitter. Olen kokeillut Twitterin käyttöä useasti, mutta käyttö on päättynyt alle viikossa. Koen Twitterin suosion suomessa olevan olematonta, kukaan ei ole koskaan kysynyt minulta “oletko Twitterissä?”. Twitter on minulle profiloitunut enemmän poliittisena, mielipiteiden jakalualustana. Twitter ei siis mielestäni sovi yrityksille, varsinkaan suomessa. Gigantilla on Twiittejä reilu 1800, joista iso osa vaikuttaa olevan re-tweetattuja. Seuraajia sillä on päälle 2t. Mielenkiinnosta vilkaisin amerikkalaisia yrityksiä, ja niiden lukuja Twitterissä vs Facebookissa. Esimerkiksi Nikellä on myös huomattavasti vähemmän Twitter-seuraajia, kuin Facebookissa. (n. 8m Twitter / 33milj Facebook). Noh, viimeisenä on ura-verkostoitumiseen ja työllistymiseen tarkoitettu Linkedin. Itse en ole Linkedinissä, enkä käytä sitä. Kanava ei ole minulle tuttu, joten voin vain kommentoida oman ulkopuolisen tietämykseni pohjalta. Gigantin Linkedin on odotetun virallinen. Siellä on faktaa, ei oikeastaan mitään sinne kuulumatonta. Linkedin on kanavana melko tylsä, sieltä ei tämän kirjoituksen aiheeseen mitään raportoitavaa. Varmasti tarpeellinen, ja mitään Linkedinistä ymmärtämättömälle näyttää olevan Gigantilla hallussa. Yhteenvetona, Gigantti on selvästi tutustunut sen some-kanaviin. Kaikki on otettu käyttöön, mutta panostus on myös selvästi kanavan käyttäjien mukainen. Facebookin käyttötottumusten takia, se on Gigantin tyyliselle yhtiölle varmastikkin paras kanava. Puolimiljoonaa aktiivista seuraajaa Facebookissa on hyvä markkinointi-kanava, jota kannattaa hyödyntää varmasti sen markkinointitaktiikassa. Itse myös Gigantin seuraajana Facebookissa, voin sanoa Gigantin tekevän hyvää työtä kanavan hallitsemisessa.
gigantin alennukset omaa luokkaansa
4.5. Millainen on selkeä verkkokauppa?
Verkkokauppaostaminen on nostanut päätään voimakkaasti viime vuosien aikana. Suomessa ollaan ainakin vielä vähän esimerkiksi muiden Pohjoismaiden perässä, mutta meilläkin jo lähes puolet kansasta tekee ostoksia jossain verkkokaupoissa. Erityisesti nuorten osalta verkkokaupan kautta ostosten tekeminen saattaa olla jo yleisempää kuin kivijalkamyymälöistä ostaminen. Myös kaiken maailman Black Friday -tarjoukset ovat vuosi vuodelta suuremmassa roolissa, erityisesti verkkokaupan puolella.
Luonnollisesti asioin itsekin erilaisissa verkkokaupoissa aina silloin tällöin. Eniten olen itse käyttänyt erinäisiä elektroniikkatuotteisiin keskittyviä verkkokauppoja, kuten esimerkiksi Gigantin verkkokauppaa, verkkokauppa.comia tai Jimm’s -verkkokauppaa. Ulkomailta en pahemmin mitään ole ostellut, mutta eipä toisaalta ole tähän asti yleensä ollut siihen tarvettakaan.
Mitkä ominaisuudet ovat asiakkaan kannalta tärkeitä, kun puhutaan verkkokaupoista? Tässä muutama, jotka minulle ensimmäisenä tulevat mieleen.
1. Sivujen selkeys ja niiden asettelu
Ensimmäisenä minulle tulee mieleen selkeys ja se, että sivuilta löytää etsimänsä helposti. Esimerkiksi hakutoiminnon on hyvä löytyä joltain keskeiseltä paikalta, jotta siihen pääsee helposti käsiksi.
2. Mobiilioptimointi
Nykypäivänä myös sivujen mobiilioptimointi on tärkeää (vaikka omalla kohdallani en kyllä muista kertaakaan, jolloin olisin mitään verkkokauppaostosta puhelimellani tehnyt). On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ostoksia puhelimillaan tekevät, joten sivujen optimointi mobiiliystävälliseksi on nykyään tärkeää.
3. Käyttäjien tuotearviot
Muiden käyttäjien tuotearviot ovat myös hyödyllisiä, sillä verkkokaupasta ostaessa ostaa tavallaan aina vähän tuntematonta, jos ei ennestään ole kyseistä tuotetta kokeillut. Tällöin muiden käyttäjien arviot voivat antaa ainakin jotain suuntaa siitä, kannattaako tuotteen hankinta.
Esimerkkejä selkeistä (ja vähän vähemmän selkeistä) verkkokaupoista
Gigantin verkkokauppa on ainakin minun mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta verkkokaupasta. Ensisilmäyksellä näkee jo, että sivusto on selkeä ja hyvin jäsennelty. Tuotteet löytyvät hyvin eri kategorioihin lajiteltuna sivun vasemmalta laidalta. Hakupalkki löytyy sivun ylälaidasta, keskeltä, hyvin saavutettavasta paikasta. Sivun alalaidasta puolestaan löytyvät kaikki tarpeelliset tiedot esimerkiksi asiakaspalvelusta, tuotteiden palautusoikeudesta, huollosta yms.
Toinen, verkkokauppana mielestäni onnistunut, mutta Gigantin sivua hieman sekavampi, on Jimm’s -verkkokauppa. Erityisesti etusivu on huomattavan sekava, sillä tuotteita on mahdutettu näkyviin aivan jumalaton määrä. Myös sivujen tumma ulkoasu lisää osaltaan ahdasta vaikutelmaa. Kategorioita Jimm’sin sivuilta löytyy kuitenkin hyvin, ja löytäähän hakupalkilla tietysti etsimänsä, ainakin jos tietää mitä etsiä. Sivujen hieman epäselvä ulkoasu juontanee juurensa aikaan, jolloin Jimm’sin tuotetarjonta oli tarkoitettu lähinnä tietokoneharrastajille. Tällöin sivujen ulkonäöllä ei ihan niin suurta merkitystä ole, sillä asiansa osaava kuluttaja osaa kyllä haluamansa tuotteet etsiä.
2.4. Sisältömarkkinointi – Mitä se on ja miksi se kannattaa?
Nykyään kuulee puhuttavan yhä enemmän sisältömarkkinoinnista. Mutta mitä se oikeastaan on?
Hyvän sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on tuottaa sisältöä, jota kuluttaja seuraisi mahdollisesti muutenkin. Tällöin potentiaaliset asiakkaat myös tavoitetaan suoraan ilman välikäsiä, kuten vaikkapa mediaa. Nykyään luultavasti jokainen meistä on kohdannut sisältömarkkinointia jossain muodossa, huomaamattaankin. Itse asiassa, jos sisältömarkkinointia ei ole edes huomannut, on se silloin luultavasti ollut hyvinkin onnistunutta...
Sisältömarkkinoinnissa onnistuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, vaikka äkkiseltään siltä saattaisikin vaikuttaa. Ensinnäkin, onnistunut sisältömarkkinointi vaatii täydellistä asiakasymmärrystä. Kuten aiemmin mainittu, omaa brändiä tai omia tuotteita ei saa tuputtaa asiakkaalle, vaan mainostuksen pitää olla hienovaraista. Asiakas on tarinan keskiössä. On myös tärkeää muistaa, että sisältömarkkinointi ei ole sama asia kuin piilomainonta tai tuotesijoittelu.
Esimerkkejä onnistuneesta...
Sisältömarkkinoinnissa onnistuminen ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneena sisältömainontana voitaneen pitää esimerkiksi Finnairin Match Made in HEL -kampanjaa. Kampanjan avulla tuotiin esiin sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana, että toisaalta muodin kansainvälisyyttä. Kampanja nosti Helsinki-Vantaan lentoaseman mainetta ja tunnettavuutta kansainvälisesti, joten tavoitteisiin päästiin.
Toinen, varsinkin ennakko-odotuksiin nähden erittäin onnistunut esimerkki löytyy Youtuben puolelta. Microsoft ja Gigantti halusivat tavoittaa 13-25-vuotiaat, erityisesti peleistä kiinnostuneet nuoret sekä heidän vanhempansa uskottavalla kampanjalla. Ratkaisuna oli 7-osainen Faija Haluu Pelaa Boksii -niminen Youtube -pelisarja, jonka toteuttivat Suomen suosituin pelitubettaja Eric ”Lakko” Savolainen ja Jaakko Saariluoma. Sarjassa miehet pelasivat ja kommentoivat uusimpia ja suosituimpia Xbox-pelejä. Videon loppuun oli sijoitettu ohjaus Gigantin verkkokaupan viikoittaisiin tarjouksiin. Sisältöjä katsottiin lopulta kolmessa kuukaudessa yli kaksi miljoonaa kertaa ja ne keräsivät yli 10 000 kommenttia, 70 000 tykkäystä ja noin 1000 jakoa. Noin 35 000 katsojaa tutustui lisäksi tarjouksiin Gigantin verkkosivuilla.
... ja vähän vähemmän onnistuneesta sisältömainonnasta
Sen sijaan Vaasan Iltahetki -kampanjaa ei mielestäni voi pitää ainakaan ihan yhtä onnistuneena sisältömarkkinointina. Kampanjan sivuilta löytyy artikkelien muodossa erilaisia tarinoita suomalaisista perheistä ja heidän iltapalareseptejään, joissa pääosaa näyttelee yleensä Vaasan ruisleipä. Tuloksellisena sisältömainontana kampanjaa ei mielestäni varsinaisesti voi pitää, sillä kyseessä on ennemminkin tuotesijoittelua, ja kuten aiemmin mainitsin, sisältömarkkinointi on eri asia.
Sisältömarkkinointi on tullut jäädäkseen, halusimme me sitä tai emme. Ja onhan se nyt mukavampaa seurata mainoksia joita ei edes tajua mainoksiksi, sen sijaan että ärsyyntyisi jatkuvasta mainostulvasta, joka verkkokalvoillemme syöksyy joka kerta nettiselaimen avatessamme.
Minä en oikein näiden telkkujen päälle ole ymmärtänyt vuoden 2010 jälkeen. Mut onhan tää edukas?! Eli jos isoa töllöä kaipaa niin huomenna suunnaksi: #gigantti https://www.instagram.com/p/CBcq4j7AR-A/?igshid=1d00xofw19ojm
Reposted from @omnicesports (@get_regrann) - The near 6 month gap between the seasons and the low viewership makes it hard for the teams to make any money. #overwatch #overwatchleague #gigantti #teams #contenders #season2020 #esports #carreer .......... Get your Overwatch POP! Figures, toys, T-shirt and more http://bit.ly/OmnicShop .......... by @AtomiixTV .......... Follow out our other Overwatch accounts! @OmnicWeekly - Our weekly podcast @omnicpost- Overwatch news @omnicart - Overwatch fanart @omniccosplay - Overwatch cosplay ........... Check out our other brands! @nexuspost - Heroes of the Storm news @azerothpost - World of Warcraft news @thetavernpost - Hearthstone news @thesanctuarypost - Diablo news @theapexpost - Apex news - #regrann https://www.instagram.com/p/B6eRJ3El0IN/?igshid=13oyqbfwgqvi6