Shpetimin blogi

[shpetim96-blog]

Mobiilisovellukset ja some - Pelillistäminen

Nykypäivänä peliteollisuus on todellakin kasvanut ja voidaan jopa sanoa, että se on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista tällä hetkellä. On ihmeellistä nähdä, miten pelejä voidaan pelata nykyään missä ja milloin vain esim. puhelimen tai tabletin kautta. Tämän lisäksi myös erilaiset pelitekniikat ja sovellukset ovat levinneet pelien ulkopuolelle, jopa niinkin paljon, että sitä voidaan hyödyntää erilaisissa yrityksissä.

Pelillistämisellä tarkoitetaan siis pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten kouluun, työelämään tai jopa erilaisille websivuille. Terminä pelillistäminen on hyvin nuori, joten monelle tämän termin ymmärtäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Pelillistäminen on hiljattain saanut myös paljon hehkutusta, mutta se on toisaalta sellainen aihe, joka usein ymmärretään aivan väärällä tavalla (Tallberg, 2013). Kun henkilö kuulee ensimmäistä kertaa termiä pelillistäminen, henkilö saattaa automaattisesti yhdistää sitä peleihin ja saada sellaisen mielikuvan, että pelillistämisellä tarkoitetaan selvästi pelin tuomista johonkin ympäristöön. Todellisuudessa termillä ei kuitenkaan tarkoiteta pelaamista, vaan sen sijaan peleistä tuttujen mekaanikkojen tuomista muihin ympäristöihin.

Yritykset voivat hyödyntää pelillistämistä monella tavalla, mutta parhaiten se kuitenkin soveltuu verkkopalveluihin. Lisäksi pelillistäminen voi toimia markkinointivälineenä, mutta myös myynnin tehostajana. Yritys voisi esimerkiksi verkkokaupan kautta avata uusia mahdollisuuksia ohjata omia käyttäjiä tiettyyn käyttäytymiseen (Tallberg, 2013). Tällä tavalla yritykselle avautuu mahdollisuus palvella omia käyttäjiä paremmin ja sitouttaa heitä tiettyyn palveluun, eli tätä voisi kutsua ns. lojaliteettiohjelmana. Lisäksi pelillistäminen voi antaa yritykselle edellytyksen ohjata käyttäjiä sellaisella tavalla, joka hyödyntää jokaista. Hyvä esimerkiksi tähän on se, että kun henkilö tutustuu tiettyyn verkkokauppaan ja luo tunnukset niin heille annetaan 20% alennusta ensimmäisestä tilauksesta. Pelillistäminen siis antaa yritykselle mahdollisuuksia tavoittaa sekä palkita omia käyttäjiä, joita ei välttämättä muilla tavoilla pystytä tunnistamaan.

Tallberg, M. (2013). Pelillistäminen - pisteiden ja palkintojen tuolla puolen - Digitalist Global. [online] Digitalist Global. Luettavissa: https://digitalist.global/talks/pelillistaminen-pisteiden-ja-palkintojen-tuolla-puolen/ [Luettu 10 toukokuu 2019].

Puolakka, L. (2019). MITÄ PELILLISTÄMINEN VOI TARJOTA YRITYKSILLE?. [online] NordicEdu. Luettavissa: https://nordicedu.com/blogi/mita-pelillistaminen-voi-tarjota-yrityksille [Luettu 10 toukokuu 2019].

[shpetim96-blog]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Digitaalisen liiketoiminnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Moduulin aikana olemme oppineet, että digitaalisen liiketoiminnan tavoitteena on tarjota sellainen ratkaisu asiakkaalle, joka on mahdollisimman vaivaton asiakkaan näkökulmasta.

Osana innovaatioprosessia jokainen ryhmästämme fasilitoi vuorollaan. Fasilitoinnin tarkoituksena on erottaa prosessi sekä sisältö ja fasilitointia ohjaa fasilitaattori. Huomasimme, että fasilitoinnin onnistumisen kannalta oli tärkeää, että jokainen fasilitaattori perehtyi omaan aiheeseen etukäteen. Näin varmistettiin, että työskentely oli tehokasta, eikä ylimääräistä aikaa kulunut muuhun kuin ideointiin. Fasilitaattorin tärkeimmät tehtävät ovat kysymysten esittäminen, osallistaminen ja dokumentointi. Fasilitaattorille tärkeitä taitoja ovat puolestaan kuuntelu ja ryhmän toiminnan edistäminen. Huomasimme ryhmätyötunneilla, että tärkeää fasilitoinnissa ja innovoinnissa on muistaa toimeksiantajan ongelma ja keskittyä tähän. Fasilitointitunneilla huomasimme, kuinka tärkeää jokaisen työpanos merkitsee lopullisen idean syntymisen kannalta ja että kaikkien mielipiteitä ja ideoita kannattaa kuunnella ja kirjata ylös.  

Opimme myös, että innovointiprosessi koostuu neljästä vaiheesta ja on tärkeää noudattaa jokaista vaihetta, jotta innovointiprosessi onnistuu. Innovointiprosessin alkuvaiheessa on tärkeää, että ryhmässä syntyy mahdollisimman paljon erilaisia ideoita. Myöhemmin näitä ideoita aletaan rajata niin, että lopulta päädytään yhteen ideaan, jota lähdetään innovoimaan. Opimme että tässä vaiheessa luovuudella ei ole rajoja ja kaikki mahdolliset ideat tuli kirjata ylös. Jokaisessa vaiheessa tulee pitää mielessä toimeksiantajan tavoitteet ja samalla pitää huolta siitä, että myös asiakkaitten tarpeet täyttyvät.

Digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyy monta eri vaihetta. Esimerkiksi kun ryhmässä työstettiin ideaamme, siinä piti suorittaa monta eri vaihetta, ennen kun konkreettinen tulos ideastamme syntyi. Projektin edetessä olemme oppineet erilaisia malleja, kuten Lean Canvas, Value Proposition Canvas, Lotus Blossom ja Six Thinking Hats. Näillä malleilla on ollut merkittävää vaikutusta lopullisen idean syntymiseen. Kukaan meistä eivät ole aikaisemmin luoneet kyselyä, joiden avulla on helppo analysoida, miten mahdolliset asiakkaat/käyttäjät voisivat reagoida kehittämisideaan. Kyselyä loimme Webropolin kautta ja tulevaisuudessa kyseinen ohjelma voisi olla hyödyksi myöhemmin työelämässä. Digitaalisen liiketoiminnan –kurssilla olemme oppineet digitaalisista palvelukanavistam työkaluista ja digitaalisen markkinoinnin pääperiaatteista.

[shpetim96-blog]

Verkkokauppa ja ostaminen - Ostopoluista ostoavaruuksiin

Digitalisoituva ostopolku on vaikuttanut valtavasti yritysten toimintaan. Seuraamme joka päivä vierestä ja olemme jopa itsekin siihen vaikuttamassa, kuinka ostopolku on muuttanut ja muuttaa edelleen sekä asiakkaan että myyjän ajattelua. Digitalisoituva ostopolku on helpottanut monia ostopäätöksissä, jopa yrityksiä. Nykypäivänä voimme sanoa, että löydämme kaiken tiedon verkossa ja tämän myötä myös vaihtoehdot ovat kasvaneet. Jo 1900-luvun alusta vallalla ollut ajattelumalli ei tänä päivänä enää toimi digitaalisessa ympäristössä. Tässä ajattelumallissa ostajat siirtyivät järjestelmällisesti vaiheesta toiseen, eli ostopolkua nähtiin ns. lineaarisena prosessina. Perinteisessä ostopolun mallissa oli 5 vaihetta, joista ensimmäinen alkoi tarpeiden tunnistamisesta, sen jälkeen hankittiin tietoa, vertailtiin vaihtoehtoja ja lopuksi päädyttiin ostopäätökseen sekä punnittiin odotusten täyttymistä. Tänä päivänä ostopolku on miltei täysin erilainen, sellainen, joka sopii täydellisesti meidän ympäristöön. Se ei siis enää ole yksioikoinen, vaan monivaiheinen prosessi, joka sekä muuttuu että kehittyy jatkuvasti.

Voidaan siis sanoa, että digitalisoituva ostopolku vaikuttaa yritysten toimintaan positiivisella tavalla, helpottaen ja samalla vahvistaen heidän prosesseja. Nykyisin yritykset voivat yhdessä asiakkaan kanssa dialogin ja kuuntelun avulla kehittää oman toimintansa, esimerkiksi palautteilla, asiakastapaamisilla eri kanavissa, keräämällä asiakasdataa tai jopa testipilotilla. Lisäksi, asiakasdatan tutkiminen ja oppiminen on yritykselle suureksi eduksi. Asiakasdatan avulla yritys voi seurata millaisia laitteita asiakkaat mieluiten käyttävät ja tarpeen mukaan laitteita voidaan kehittää ja parantaa entisestään. Myös erilaiset verkkolähteet on tärkeä muistaa, sillä ne vaikuttavat eniten ostajan ostopääkseen, ja tänä päivänä jokaisella meistä on pääsy digitaaliseen maailmaan. Digitaalisissa kanavissa yritykselle on myös välttämätöntä, että asiakasta ei jätetä yksin. Erilaiset chatit ja virtuaaliset asiakaspalvelijat parantavat asiakkaan kokemuksen sekä helpottavat sitä runsaasti. Näiden kautta tiedon saaminen on asiakkaalle helppoa ja vaivatonta. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja että he palaavat takaisin yrityksen kanaviin. Tullaan siis siihen tulokseen, että digitalisoituvan ostopolun myötä hyötyvät sekä asiakkaat että yritykset.

[shpetim96-blog]

Lean Canvas blogikirjoitus

Tehtävänämme oli keksiä mResellille uusi digitaalinen innovaatio. Olemme ryhmässä innovoineet mReselille idean, joka lisäisi puhelinten kierrätystä antamalla asiakkaille nopean ja helpon toimitusvaihtoehdon. Ideanamme on Drone-laite, joka toimittaa ja noutaa tuotteen asiakkaan valitsemasta paikasta. Drone-toimitus on tällä alalla uusi ja uskomme sen herättävän mielenkiintoa. Tässä blogikirjoituksessa avaamme tekemäämme Lean Canvasta.

Asiakasryhmäämme kuuluvat 18-40 vuotiaat miehet ja naiset. Tämän ryhmän sisällä kohderyhmään kuuluu erityisesti teknologiasta ja kierrättämisestä kiinnostuneet ihmiset. Päädyimme kyseiseen asiakasryhmään koska tässä ikäluokassa ollaan eniten kiinnostuneita nykyajan trendeistä, kierrätyksestä sekä teknologiasta. Kuulumme myös itse tähän ikäluokkaan ja koemme olevamme osa kohderyhmää.

Asiakkaan ongelma on helpon lisätienestin ansaitseminen. Lisäksi asiakas miettii, että miten myydä vanhat Apple-tuotteet mahdollisimman helposti. Aiemmin asiakas on lähettänyt tuotteita postitse mutta hän ei koe tätä mukavana vaihtoehtona. Asiakkaan ongelmaa olemme miettineet omasta näkökulmasta. Mikä saisi meidät kierrättämään vanhat käyttämättömät tuotteet pois?

Ratkaisumme asiakkaan ongelmaan on tarjota asiakkaalle mahdollisuus ostaa ja myydä tuotteita kotoa käsin. Asiakkaan ei tarvitse paketoida tuotetta tai lähteä postiin, myydäkseen tuotteen. Asiakas voi valita laitteen hakuajankohdan, kun asiakkaalle parhaiten sopii.

Arvolupauksemme on lyhyt ja ytimekäs, joka kuvaa innovaatiotamme ja ratkaisua asiakkaan ongelmaan. ”Lähetä Apple-tuotteesi helposti ja vaivattomasti meille!”. Koemme että suurin ongelma vanhojen laitteiden kierrätyksessä on vaivannäkö, joten haluamme tarjota vastauksen tähän ongelmaan.

Tavoitamme asiakkaat esimerkiksi Instagramin, Facebookin ja Google- mainonnan kautta. Käytössä on myös omat nettisivut, joita voimme hyödyntää. Lisäksi voimme tehdä Youtubeen videoita, jossa esitellään miten toimitus käytännössä toimii.

Yritys saa tuloja, kun innovaation ansiosta myyntitulot lisääntyvät, koska yritys voi saada lisää laitteita varastoon sekä myyntiin. Kustannuksia syntyy Drone-laitteiden suunnittelusta sekä niiden ylläpidosta. Lisäksi laitteisiin täytyy hankkia vakuutus. Ylläpidon myötä myös sähkökulut nousevat.

Avaintoimintoina, jotka mittaavat yrityksen taloudellista menestymistä, käytämme esimerkiksi myyntituloja ja varaston kiertoaikaa. Mittaamme myös kuinka moni asiakas valitsee Drone-toimituksen postituksen sijaan. Myös Drone-toimituksen asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata esimerkiksi lähetyksen jälkeisellä kyselyllä.

[shpetim96-blog]

Verkkopalvelut ja SEO - Avoin data

Tänä päivänä suurin osa ihmisistä ymmärtää datan tarkoituksen, mutta monelle tämä kyseinen termi saattaa olla jotain aivan uutta. Uusia termejä kehitetään nykypäivänä jatkuvasti, ja tämän seurauksena myös termi Big Data on syntynyt. Big Datalla tarkoitetaan siis valtavien, järjestelemättömien ja jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, etsimistä, jakamista, analysointia sekä esittämistä joko tilastotiedettä tai tietotekniikkaa hyväksikäyttäen (Wiki, 2019). Tästä huolimatta, Big Datan määritelmä ei ole täysin selkeä tai vakiintunut, mutta olemassa on kuitenkin erityisiä piirteitä, joita siihen usein liitetään. Useimmiten Big Dataan liitetään kolme määrettä, joita voitaisiin luokitella tärkeimmiksi. Ensimmäinen on määrä (volume), joka tarkoittaa luodun datan määrää ja varastoidun datan määrää. Toinen on nopeus (velocity), joka taas tarkoittaa sitä, että dataa tulee pystyä tuottamaan sekä käsittelemään nopeasti. Viimeiseksi on monimuotoisuus (variety), joka tarkoittaa sitä, että datalla ei välttämättä ole lainkaan ns. rakennetta tai se on vain löysästi määritelty, minkä johdosta myös sen analysointi voi tuottaa hankaluuksia (Sovelto, 2019).

 Avoimella datalla taas puolestaan tarkoitetaan julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, jota kuka tahansa voi käyttää ilmaiseksi. Se on siis ns. digitaalista raaka-ainetta, johon kuuluu tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D-malleja (Hri.fi, 2019). Lisäksi kansalaiset ja yritykset voivat käyttää avoimen datan tietoja omiin tarkoituksiinsa julkisen hallinnon kanssa.

 Selailtuani Sovellukset-sivun alta avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia, löysin Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen tuottaman palvelun nimeltään Kattohukka sekä Helsingin kaupungin asukaspalautteita. Kattohukan avulla voidaan tarkastella helsinkiläisten rakennusten katon kautta poistuvaa hukkalämpöä ja asukaspalautteilla taas kuntalaiset voivat antaa Helsingin kaupungille erilaisia palautteita, kuten kiitoksia ja moitteita, ehdottaa parannuksia ja ilmoittaa havaitsevista epäkohdista ja korjaustarpeista.

 Yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa uusien sovellusten ja palvelujen kehittämiseen, olemassa olevien sovellusten ja palvelujen laajentamiseen, uusiin markkina-avauksiin tai jopa oman datansa parantamiseen (6aika, 2019).

Wiki, I. (2019). Big data | Digitalisoinnin opas. [online] Itewiki.fi. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/opas/big-data/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

Sovelto. (2019). Big Data – Sovelto. [online] Luettavissa: https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

Hri.fi. (2019). Avoimen datan palvelu – Pääkaupunkiseudun julkinen tieto hyötykäyttöön. [online] Luettavissa: https://hri.fi/fi/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

6aika. (2019). Yrityksille - 6aika. [online] Luettavissa: https://6aika.fi/yrityksille/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

[shpetim96-blog]

Digitaalinen markkinointi ja sisällöt - Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Fonectan mielestä markkinointi on lähiaikoina muuttunut huomattavasti ja se on siirtynyt täysin uusiin kanaviin kuten sosiaaliseen mediaan. Markkinointia tapahtuu nykyään enimmäkseen verkossa, ja tästä syystä onkin huomioitava, että paras tapa saada asiakkaita itselleen on verkossa mainostamalla tai sosiaalisen median kanavien kautta. Joka päivä älypuhelimien ja sosiaalisen median käyttäminen kasvaa ja se on muuttanut sekä asiakkaiden että yrittäjien käyttäytymistä.

 Enemmistö suomalaisista (77 %) jo omistaa älypuhelimen ja heistä huomattava määrä (92 %) on etsinyt paikallisia yritystietoja puhelimellaan. Suomalaisista 15-55 -vuotiaista huikeat 92 % käyttää tällä hetkellä päivittäin sosiaalista mediaa, mutta silti yrityksistä vaivaiset 28 % aikoo tulevaisuudessa panostaa siihen. Mikäli yritykset haluavat tulevaisuudessa menestyä enemmän ja saada lisää nähtävyyttä ja huomiota, heidän tulee ottaa tähän asiaan kantaa ja ryhtyä käyttämään sosiaalista mediaa innokkaammin.

 Näiden muuttuneiden kanavien seurauksena voidaan myös sanoa, että sekä kuluttajien että yrityspäättäjien ostokäyttäytyminen on lähiaikoina muuttunut. Tänä päivänä suurin osa (70 %) kaupoista tapahtuu ennen ostajan ja myyjän kohtaamista. Tämä tosiaan tarkoittaa sitä, että nykypäivänä ostaja etsii itse tietoa verkosta liittyen haluamaansa tuotteeseen tai palveluun, ennen kuin hän pääsee lopulliseen tulokseen. Samoin myös yrittäjä ei voi luottaa siihen, että asiakkaat automaattisesti tuntevat hänet. Ostopäätös perustuu tänä päivänä entistä enemmän siihen tietoon, mitä yrityksestä ja tuotteesta löytyy, sekä ennen kaikkea tiedon luotettavuuteen.

 Fonectan mielestä viisi tärkeintä asiaa, jotka yrityksen tulee huomioida omassa digitaalisessa markkinoinnissa on varmistaa, että oma yritys löytyy verkosta helposti, sillä asiakkaat käyttävät suurimmaksi osaksi verkkoa etsiessään yrityksiä. Toiseksi on etsiä oman yrityksen tarjoamia palveluita esimerkiksi hakukoneilla. Yrityksen täytyy varmistaa, että asiakas löytää yrityksen helposti ja nopeasti. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, yrityksen on korjattava ongelma asiakkaan kokemuksen parantamiseksi. Kolmanneksi, yrityksen on palveltava asiakkaita erilaisissa palveluissa, kuten omilla verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai chatissa, saadakseen kaiken mahdollisen hyödyn irti saatavilla olevasta teknologiasta. Neljänneksi on huomioitava tarkkaan, mitä yritys tekee markkinoinnissa itse. On olemassa asioita, joita yrityksen on itse helpompi markkinoida, mutta myös sellaisia, joita ei itse kannata tehdä. Välillä yritykselle on kannattavampaa kääntyä ammattilaisen puoleen ja kysyä heiltä tarkempaa neuvoa. Viimeiseksi, yrityksen on keskityttävä kannattavimpaan markkinointiin eli sen täytyy mitata kaikkia toimenpiteitä ja niiden tuloksia. Näiden kautta yritys näkee oman investoinnin tehon ja tarvittaessa pystyy välittömästi reagoimaan siihen.

[shpetim96-blog]

Digitalisaatio ja digitalous - Jakamistalous

Digitalisaatiolla tarkoitetaan informaatiota käsittelevien digitaalisten laitteiden käytön yleistymistä ihmisten arkielämässä. Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan laitteita ja tekniikkaa vaan sen sijaan ihmisten kykyä ja halua olla vuorovaikutuksessa tekniikan avulla toistensa ja ympäristön kanssa. Lisäksi myös tiedon jakaminen liittyy digitalisaatioon ja on yksi digitalisaation tärkeimpiä aatteita. Tiedon jakamisella tavallisesti tarkoitetaan sitä, että jaettua tietoa ei vain käytetä erillään, vaan että tietoa myös kerätään ja hyödynnetään yhteystyössä.

Jakamistalouden aatteellisena moottorina yhteisöllisyyden lisäksi kuluttajien rooliin liittyy niin kutsuttu ekologinen etiikka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jakamistalouden tarjoama tehokkaampi käyttö merkitsee usein ekotehokkuutta eli ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kannalta resurssiviisaampaa toimintaa. Monelle ihmiselle ekologisesti kestävä elämäntapa on tärkeä sekä ensisijainen syy kiinnostua ja lähteä jakamistalouteen mukaan. Tämä koskee lisäksi useita alan yrityksiä, erityisesti startupeja. Resurssiviisaus näkyy kirkkaasti myös monissa eteläeurooppalaisissa maissa, sillä monen tekijän seurauksena kuten massatyöttömyyden ja julkisen talouden kriisiytymisen takia monet kansalaiset ovat joutuneet keksimään uusia kuluttamisen ja toimeentulon tapoja.

Jakamistaloutta voimme yhdistää siis moneen asiaan, kuten kaupankäyntiin. Hyvä esimerkki on maksun tapahtuessa verkkopalvelun välityksellä, mikä saattaa tuntua monelle ihmiselle miellyttävämmältä kuin käteisellä maksaminen. Silloin raha ei tule konkreettisesti ihmisten väliin ja maksu tapahtuu nopeasti ja helposti yhdellä painalluksella oli ostaja/myyjä missä tahansa. Ottaen huomioon myös ihmisten erilaiset persoonallisuudet, monelle tämä saattaa olla suuri helpotus sillä he voivat välttyä sosiaalisista tilanteista.

Avoin innovaatio ja innovaatioiden ekosysteemi ovat termejä, joita kuulee liiketoiminnan puolella todella usein. Tässä on kyse tiedon jakamisesta ja sille rakentuvasta yhteistoiminnasta organisaatioiden rajojen yli. Digitalisaatiosta johtuva palvelullistuminen eli toisin sanoen palveluliiketoiminta on kykenevä johtamaan liiketoimintaa nopeaan kasvuun ja se myöskin ulottuu jakamistalouden kentälle. Kuten maailmassa nähdään tänäkin päivänä, niin voimme sanoa, että digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa tälläkin hetkellä yhteiskuntaa todella merkityksellisellä tavalla. Ottamalla myös markkinoiden jakamistalouden toimintamallit huomioon, voimme todeta, että ne ovat yleensä häirikköjä ja niiden pelätään jopa pahimmassa tapauksessa tuhoavan monia liiketoiminnan aloja, kuten liikenne- ja majoitusalaa. Tässä hyvänä esimerkkinä on yritys nimeltään Airbnb, joka on kalifornialainen yhteisöllinen markkinapaikka. Airbnb:n kautta voi sekä löytää, varata tai jopa ilmoittaa majoituspaikkoja ympäri maailmaa matkapuhelimen tai internetin välityksellä. Kaiken tämän lisäksi yritys on levinnyt maailmanlaajuisesti ja se toimii jo yli 191 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Voimme siis hyvinkin sanoa, että meistä jokainen törmää päivittäin tähän suureen ilmiöön.

 Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. and Nylund, M. (2017). Jakamistalous. 1st ed. Alma Talent Oy ja tekijät, pp.20-23.

[shpetim96-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Yleensä kun puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta, sillä tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa käytetään erilaisia digitaalisia palveluja ja kanavia (Levoranta, 2018). Tästä hyvä esimerkki on verkkokauppa, jossa asiakas pystyy halutessaan tutkimaan ja vertailemaan tavaroita tai palveluita ennen ostopäätöksen tekemistä. Asiakkaalle kaupankäynti on verkossa vaivatonta, helppoa ja nopeaa. Tämän lisäksi asiakkaan ei itse tarvitse käydä kaupassa, vaan hän voi kätevästi itse etsiä haluamansa tuotteen tai palvelun ja suorittaa ostoksen vaikkapa kotona käsin ja samalla säästää matkakuluissa.

Digitaalisella liiketoiminnalla pyritään toteuttamaan asiakkaiden erilaisia tarpeita. Tänä päivänä kuluttajat etsivät jatkuvasti uutta tietoa netin välityksellä ja tekevät erilaisia hankintoja verkossa. Täytyy ottaa huomioon, että samalla kun kaikki tämä käy toteen, verkossa vaihtoehtojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. Tämän seurauksena myös asiakkaiden odotukset kasvavat jatkuvasti, eikä asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia ole enää yhtä helppo toteuttaa kuin ennen.

Tänä päivänä on lähes mahdotonta löytää liiketoimintaa, josta ei löytyisi jotain digitaalista. Digitaalisuus näkyy kaikkialla, jopa ruokakaupoissa ja terveysasemilla, jossa kassakoneet ja ajanvaraussysteemit ovat digitaalisia. Nykyisin esiintyy entistä enemmän myös itsepalvelukassoja, jossa asiakas itse kuittaa omat tuotteensa ja tekee maksun pankkikortin välityksellä. Tämä on tietenkin positiivinen asia asiakkaalle, sillä se nopeuttaa kaupankäyntiä eikä heidän tarvitse jonottaa pitkiä aikoja kun on ruuhkaa tai jos heillä on vain muutama tuote ostettavana. Toisaalta, tähän sisältyy myös negatiivisia seikkoja työntekijöiden osalta, sillä tänä päivänä työntekijöille ei ole yhtä paljon tarvetta kuin esimerkiksi muutama vuosi sitten.

Nykypäivänä työntekijöitä voidaan korvata automatisoiduilla välineillä, jotka nostavat yrityksen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Prosessien automatisointia ja robotiikkaa nähdään tänä päivänä runsaasti myös tilitoimistoissa ja pankeissa, jossa pitkälle kehittynyt teknologia pystyy laskemaan yritykselle monimutkaiset ja suuret rahamäärät. Siitä huolimatta, robotiikka ja automatisointi eivät kokonaan pysty korvaamaan työntekijöitä. Mitä enemmän yritykset käyttävät digitaalisia välineitä liiketoiminnoissaan, sitä enemmän tarvitaan myös ammattitaitoisia ihmisiä niiden ylläpitämiseen. Vaikka robotiikka onkin luotettava, on kuitenkin otettava huomioon, että virheiden sattuessa ammattitaitoisen työntekijän on pystyttävä löytämään kyseiset virheet ja lopulta osattava ne korjata.

 Levoranta, T. (2018). Mitä on digitaalinen liiketoiminta?. [online] Resources.digia.com. Luettavissa: https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta [Luettu 28 maaliskuu 2019].