Opetus, ohjaus ja arviointi
Henkilökohtaisena oppimistavoitteenani oli ymmärtää laajemmin oppimisen ja osaamisen arviointia. Ammattikorkeakoulun arvioinnin kohdalla tavoitteenani on myös kyetä soveltamaan oppimaani. Alla käyn läpi teeman arviointikriteerit suhteessa omaan oppimistavoitteesiin.
Suunnittelee opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen monipuolisen arvioinnin
Opin ymmärtämään arvioinnin prosessimaisuuden tärkeyden. Arviointi ei ole pelkästään kytköksissä oppimistuloksiin vaan se on laaja-alainen käsite, joka kulkee parhaimmillaan oppimisprosessin, oppimistuloksen ja tavoitteiden kanssa käsi kädessä. Jotta osaamista ja oppimista voitaisiin arvioida monipuolisesti, täytyy opettajan ymmärtää arvioinnin prosessimainen luonne ja sen kytkökset muuhun oppimiseen.
Bloomin taksonomia on erinomainen työkalu osaamisen tasojen määrittelyyn. Osaamisen tasoihin voidaan kytkeä helposti erilaisia mittareita arvioinnin tueksi. Pelkkä tentti ei mittaa osaamista vaan mittaristo voi ja tulee muodostua oppimistehtävistä, case-tehtävästä, itsearvionnista, aktiivisuudesta, esityksistä ja niin edelleen. Arviointikriteereiden tulee mitata suoriutumista suhteessa osaamistavoitteeseen, oppimistulokseen ja oppimisprosessiin. Muulloin arviointi on vain irrallinen osa, jolla ei ole oppimista tukevaa merkitystä.
Suunnittelee palautteenannon
Palautteen saaminen on tärkeä osa oppimisen prosessia. Rakentavalla ja positiivisella palautteella arvioinnin yhteydessä voidaan vahvistaa oppimista. Palaute voidaan antaa monella eri tavalla kirjallisesti, suullisesti, ryhmässä tai henkilökohtaisesti. Opettajan lisäksi palautetta voivat antaa muut opiskelijat tai vertaisryhmät. Työharjoittelu tai näyttötutkintojen osalta palautteenanto järjestetään kolmikantaneuvottelun avulla, jossa opiskelija, opettaja (näyttömestari) ja työnantaja osapuoli keskustelevat suorituksesta. Alla oleva kuva kertoo palautteenantamisen vaikeudesta.
Toteuttaa oman koulutusasteensa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita
Aiemmin hankitun osaamisen (ahot) tunnistaminen vaatii aitoa niin opettajilta kuin opiskelijoilta. Osaaminen saattaa ilmetä Hops-keskustelun aikana tai sitten opintojen edetessä. Osaaminen voi olla joko edeltävistä opinnoista hankittua tai sitten muulla tavalla hankittua, useimmiten työelämän osaamista.
Hyväksiluku voidaan tarkastella opiskelijan tai korkeakoulun näkökulmalta. Opiskelija pyrkii jäsentämään osaamisen suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan sen. Korkeakoulu puolestaan arvioi opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen näytön suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin. Eri korkeakouluilla on erilaiset prosessit ahotoimiseen, mutta pääsääntöisesti käynnistyvät opiskelijan itsearvioinnista.
Tukee oppijoidensa itsearviointitaitojen kehittymistä
Oppijoiden itsearvointi kehittää metakognitiivisia taitoja. Ilman niitä oppilas ei kykene onnistuneesti arvioimaan omaa toimintaansa. Oppimisen reflektointia tulisikin suorittaa säännöllisesti, jotta itsearviointi voisi kehittyä osana oppimista. Kun oppilas saa itse ehdottaa itselleen arvosanaa tai antamaan suullisen palautteen itselleen suorituksestaan, joutuu hän tekemään omia johtopäätöksiä suoriutumisestaan ja suhteuttamaan toiminnan annettuihin tavoitteisiin.
Itse suoriuduin Oppimisen ja osaamisen arviointiosaamisen teemasta kiitettävästi. Osallistuin aktiivisesti ryhmätyön tekemiseen, mikä oli mielekästä ja sain siitä itse paljon uutta irti. Toin ryhmään kokemusta opettajana olemisesta, käytännön tietoa amk-arvioinnista sekä paljon materiaalia aiheesta. Mielestäni osallistuin ryhmän tekemiseen niin hyvin kuin vain kykenin. Kokonaisuudessaan ryhmämme työskenteli erittäin tehokkaasti ja ryhmän jäsenet olivat ammattitaitoisia ja motivoituneita, mikä mahdollisti ryhmän aktiivisen otteen ja hyvän lopputuloksen. Jos jatkaisimme ryhmänä, olisi ryhmältä odotettavissa kokoajan parantuvia suorituksia. Oppimistuokioon haluan jatkossa tuoda enemmän dialogia ja tekemistä ja haluan kehittyä sillä saralla.
