Monikulttuurisuus haastattelut
Haastattelin Puolasta Suomeen muuttanutta opiskelijaa, kutsutaan häntä vaikka nimellä Zuzanna, joka opiskelee tällä hetkellä visuaalista viestintää ammattikorkeakoulussa. Zuzanna on asunut Suomessa noin neljä vuotta, ja ennen Suomeen pysyvästi muuttoaan hän oli opintojensa aikana käynyt Suomessa vaihto-oppilaana useampaan kertaan. Ennen nykyisiä opintojaan hän on suorittanut Puolassa suomen kielen maisterin tutkinnon.
Osana aikaisempia opintojaan Zuzanna oli tutustunut suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin, joten uuden kotimaan tavat ja arvot eivät tulleet täytenä yllätyksenä. Puolalaisessa yliopistossa monet opettajista olivat suomalaisia tai ”suomettuneita” puolalaisia, joiden käytös ja suhtautuminen opiskelijoihin poikkesi selvästi muista opettajista. Puolalainen yliopistomaailma on hyvin hierarkkinen, jossa pahnan pohjimmaisena on opiskelija ja ylimpänä professorit. Suomalaiset opettajat eivät tähän muottiin istuneet ja suhtautuivat opiskelijoihin suomalaisemmin.
Tämä ei sinänsä yllätä, ovathan Puola ja Suomi Hofsteden valtaetäisyys-indeksillä (Hofstede, Hofstede & Minkov 2010, 58–59) kaukana toisistaan. Suomessa valtaetäisyydet ovat pienempiä kuin Puolassa, joten myös opettajatkin ovat lähempänä oppilaitaan. Koulumaailma on kaikin puolin vähemmän hierarkkinen.
Nyt Suomessa opiskellessaan Zuzanna ei koe ulkomaalaisuuttaan mainittavana haasteena. Hänen luokallaan on myös muutama muu ulkomaalaistaustainen, eikä kehenkään heistä hänen mielestään suhtauduta mitenkään erityisesti muiden opiskelijoiden tai opettajien toimesta. Muista opiskelijoista hänen mielestään hänet erottaa enemminkin oma hieman korkeampi ikä, kuin kulttuuriset tekijät.
Puolassa käydessään Zuzanna huomaa itsekin hieman suomalaistuneensa: Varsovan ihmisvilinän jälkeen Suomi tuntui pitkään tyhjältä ja hiljaiselta, mutta nykyään tilanne on toisinpäin. Hiljaisempi Suomi tuntuu tutulta ja Varsovan ihmismassat ahdistavat. Suomessa edelleen kuitenkin häiritsee erilaiset säännöt ja niiden tiukka noudattaminen – Zuzanna kaipaisikin välillä Suomeen löysempää otetta niiden suhteen. Tässä kohdassa Hofsteden epävarmuuden indeksi (Hofstede ym. 2010, 192–193) ei täysin selitä Zuzannan kokemuksia, sillä Puola sijoittuu indeksissä korkeammalle kuin Suomi. Toisaalta on hyvä muistaa, että tämä on vain yksi kyseisen kulttuurisen dimension juonteista, ja Zuzanna kokee toisaalta esimerkiksi Puolan selvästi konservatiivisemmaksi kuin Suomen.
Haastattelin myös lehtoria samasta tutkinto-ohjelmasta, jossa Zuzanna opiskelee. Lehtoria kutsutaan vaikkapa nimellä Elias. Kyseisessä viestinnän tutkinto-ohjelmassa aloittaa joka vuosi muutama ulkomaalaistaustainen opiskelija, eikä Elias koe näiden olevan sen ihmeellisempiä opiskelijoita kuin suomalaisetkaan. Koska koulutus on suomenkielistä, ovat ulkomaalaistaustaiset opiskelijat yleensä jo hyvin suomalaiseen kulttuurin perehtyneitä ja tottuneita. Harva opiskelija tulee heille opiskelemaan ”suoraan lentokoneesta”. Elias ei opeta opiskelijoita heidän ensimmäisenä opiskeluvuonnaan, joten jos koulukulttuurien välisiä eroavaisuuksia on, ovat ne tasaantuneet siiheksi kun hän pääsee työskentelemään opiskelijoiden kanssa.
Eliaksen mielestä heidän ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yleensä aktiivisia, analyyttisiä ja fiksuja, mutta näillä tekijöillä ei välttämättä ole mitään tekemistä heidän ulkomaalaisuutensa kanssa. Hän tunnistaa kuitenkin, että ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita on helppo ajatella ensisijaisesti heidän lähtökulttuurinsa edustajina, eikä yksilöinä. Eli esimerkiksi ranskalaistaustainen opiskelija olisi sivistynyt ja hillitty ranskalaisuutensa takia, eikä koulutuksensa ja persoonansa takia. Kulttuurisiin stereotypioihin olisi helppo tukeutua jos niin haluaisi, mutta Elias tunnistaa tämän itsessään ja pyrkii välttämään sitä.
Haastateltavien nimet muutettu.
Alla käyttämäni haastattelurungot. Itse haastattelut olivat enemmänkin keskusteluita näiden teemojen ympäriltä, sillä en halunnut ohjata liikaa haastateltavien ajattelua. Kysyin tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä, ja välillä saatoin kertoa omista kokemuksistani keskustelun ohjaamiseksi.
Taustoittavat kysymykset: Kauanko asunut Suomessa? Mitä tehnyt ennen nykyisiä opiskeluja? Opiskeluhistoria Suomen ulkopuolella?
Kokemukset kulttuurien eroista Suomeen muuttaessa?
Suomalaisen ja “oman” kulttuurin koulun ja opettajien erot? Miten suomalaiset opettajat eroaa puolalaisista? Opiskelijoiden käytös?
Suomalaisuuden kokemukset?
Minkälaisia kokemuksia muista kulttuureista tulevista opiskelijoista?
Erot suhtautumisessa ja odotuksissa opettajaa kohtaan?
Huomioita puolalaisen opiskelijan opettamisesta? Näkyykö “ulkomaalaisuus”?
Lähteet
Hofstede, G., Hofstede, G. & Minkov, M. (2010). Cultures and Organizations. 3. painos. New York: McGraw-Hill.