#digitalisaatio robotiikka

[thejoannass-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

Tänä päivänä suomalaiset palvelualan yritykset ovat vasta-alkajia digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäjinä. Näillä yrityksillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet yritystoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Suomen erinomaiset tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkojen määrä onkin maailman kärkeä.

Eri palvelualat ovat hyvin eri vaiheissa digitalisaation suhteen. Informaatio- ja viestintäpalvelut ovat televiestinnänalan kanssa nopeimmin muuttuvia aloja. Jakelukanavien määrän räjähdysmäinen kasvu on pakottanut media-alan muuttamaan toimintaansa mahdollisimman digitaaliseksi. Asiakas on nykyään vaikeammin tavoitettavissa jakelukanavien määrän vuoksi. Viestintäpalvelut, kuten WhatsApp on heikentänyt operaattoreiden perinteisen liiketoiminnan kannattavuutta ja lisännyt hintakilpailua. Muun muassa Elisa Oyj onkin pyrkinyt erottautumaan luomalla erilaisia digitaalisia sisältöpalveluita, kuten Elisa viihde ja Elisa kirja. Asiakassuhteita pyritään luomaan personoiduilla palveluilla.

Kunnossapidon-, huollon ja logistiikanala ovat hitaimmin kehittyviä aloja digitalisaation suhteen. Näiltä aloilta voimme kuitenkin odottaa tulevaisuudessa suuria muutoksia, kun robotiikka ja itseohjautuvat kulkuneuvot astuvat mukaan toimintaan. Logistiikanalalla on otettu viimeisinä vuosina käyttöön postiautomaatteja muun muassa Posti Oyj:n toimesta. Nämä postiautomaatit vastaavat verkkokauppojen suosion lisääntymiseen, mahdollisimman helposti ja halvalla. Nykyään postiautomaatteja voi löytää myös taloyhtiöistä.

Fyysinen työvoima vähenee palvelualoilla vääjäämättä, kun robotiikka kehittyy entisestään. Ihmistä kaivataan tehtävissä, jotka vaativat luovuutta ja sosiaalista älykkyyttä. Robotilta ei löydy tunneälyä vielä tänä päivänä. Asiakaskokemus syntyy palvelun ripeydestä ja huolettomuudesta, mutta apua ja ymmärrystä on saatava ihmiseltä. Jään mielenkiinnolla odottamaan aikaa, kun robotti pystyy ilmaisemaan tunteita. Mitä tapahtuu, kun robotti kykenee kaikkeen ja ehkä enempäänkin kuin ihminen?

Jotta Suomesta kasvaisi menestyksekäs digitalisaation saralla, on muutettava työskentelykulttuuria ja toimintatapoja. Moniosaajia tarvitaan kaikilla aloilla. Tavoitteessa onnistumiseen tarvitaan julkiselta sektorilta tukea, niin sanottua ”digi-first” ajattelua ja lainsäädännöltä joustavia ratkaisuja. Pelkästään tämä ei kuitenkaan nosta Suomea digitalisaation edelläkävijäksi, tarvitaan uusia ideoita ja innovaatioita.

Minkälainen innovaatio tarvitaan, jotta Suomesta tehdään digitalisaation uusi edelläkävijä?

Lähde:

Palta. Digitalisaatio palvelualoilla. URL: https://www.palta.fi/download/6552/. Luettu: 8.4.2019.

[roopesaarinen-blog]

Yrityksen täytyy olla valmis digimurrokseen

Tekniikan ja digitalisaation kehityksen myötä yritysten vaatima osaaminen työntekijöiltään on kasvanut. Tämän päivän työnantajalle ei riitä, että työnhakija listaa ansioluettelossaan osaamisalueekseen vain “internetin sekä sähköpostin”. Eri ohjelmistojen yleistynyt käyttö vaatii työntekijöiltä laajempaa ymmärrystä ja osaamista. Samalla jatkuva koulutuksen tarjonta on välttämätöntä yrityksille, mikäli yritykset haluavat vastata asiakkaidensa luomiin digitaalisiin tarpeisiin. Yritysten täytyy myös uudelleenarvioida työn organisointi sekä työskentelytavat, sillä digimurroksessa työ immaterialisoituu.  

Markkinointi on kaiken A ja O

Yritysten markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on kuitenkin ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi. Esimerkiksi verkkokauppojen yleistyessä tulee erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tehdä muutoksia strategioihinsa. Niiden tulee levittäytyä verkkoon ja palvella asiakkaitansa myös siellä, jos asiakkaat halutaan tavoittaa mahdollisimman laajasti.

Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat

Digitalisoituva maailma vähentää työvoiman tarvetta. Toimintamallien automatisoituessa yritysten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijöiden osaaminen ja muuttunut työnkuva kohtaavat. Yritysten haasteena on saada työntekijöiden koulutus vastaamaan muuttunutta työnkuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä työvälineet ja työnteon tavat ovat teknologian kehityksen myötä muuttuneet historiassa aikaisemminkin.

Työntekijöitä tarvitaan toki jatkossakin. Esimerkiksi autotehtaalle hankittujen 300 uuden robotin yhteydessä tarvittiin tuhat uutta työntekijää. Automaation ja robotiikan ansiosta syntyy myös täysin uusia ammattinimikkeitä, kuten robotiikkajohtajia.

Robotiikka tuhoaa ja luo

Robotiikan yleistyessä on mietittävä, millaisia osaajia tarvitaan. Robotiikka edellyttää monenlaisia osaajia, sillä niiden taustalla toimii laaja verkosto. Robotit hoitavat tulevaisuudessa likaiset, tylsät ja vaaralliset työt. Tulevaisuudessa uudenlaiset robotit alkavat hoitamaan myös kybertöitä, jolloin työntekijä alkaa ohjaamaan robotteja. Näin ollen työntekijöiden työnkuva muuttuu korkean tason tehtäviksi, kun he luovat konsepteja robottien toteutettavaksi.

Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät, kuinka robottien tekoäly toimii ja millainen logiikka sen taustalla on. Koneita täytyy huoltaa ja hoitaa. Osaajia tarvitaan jokaiselle toimialalle, koska ei ole olemassa alaa, jonne robotit eivät tulisi. Voidaan siis todeta, että digitalisaatio ja robotiikka vähentävät työtehtäviä, mutta samalla synnyttävät niitä.