Digitalisaatio ja digitalous
Jatketaan digistä elämää aiheella digitalisaatio ja digitalous. Myönnetään, ei aihe josta osaisin suoraan jutella tai kirjoittaa tyhjentävästi. Hieman epävarma olo tiedänkö edes tarkkaan mitä kyseiset termit oikeasti tarkoittavat. Olenkohan ainoa opintoryhmästäni joka tuntee näin. Terminä digi kun on melkoisen laaja käsite.
Digitalisaation määritelmä
Onneksi ei tarvitse enää lähteä kirjastoon hakemaan tietoa isoista opuksista vaan voi suoraan syöksyä internetin ihanaan maailmaan jossa tietoa on ulottuvilla enemmän kuin tarpeeksi. Tutkitaan siis verkosta mitä aiheena olevista termeistä sanotaan.
Yksiselitteistä määritelmää tai selitystä digitalisaatiolle ei löydy, mutta Ville Tenhunen on vuonna 2015 blogissaan Digit (entinen Sähköistä asiointia) https://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/ maininnut muutamia hyviä määritelmiä eri lähteistä (ETLA, Valtiovarainministeriö, BusinessDictionary.com). Yhteenvetona näistä voidaan sanoa että digitaalisaatio on sitä kun kaikki mahdollinen digitalisoidaan digiteknologian avulla ja integroidaan jokapäiväiseen elämään. Tenhunen itse toteaa blogissaan ym. määritelmien jälkeen:
Kuten jo tästä voidaan havaita, digitalisaatiota ei saa kaupasta hyllyltä eikä sitä voi asentaa mihinkään. Kyse on toiminnan muuttamisesta ja digitaalisten välineiden tuomista jotakuinkin kaikkeen tekemiseen ja sitä kautta uuden arvon tuottamista tai tuottavuuden parantamista. (Tenhunen 2015)
Tenhunen toteaa blogissaan myös sen että esimerkiksi pelkästään lomakkeen siirtäminen verkkoon tai jonkun it-ratkaisun siirtäminen pilvipalveluksi ei tarkoita digitalisaatiota. Jotta voidaan puhua digitalisaatiosta pitää olla kyse toimintatapojen tai prosessien muuttamisesta ja hyödyntämällä siinä digitaalisia välineitä. Myös prosessien tai sen osien poistaminen voi olla osa digitalisaatiota. Eli tällä perusteella pelkkä prosessien sähköistäminen ei ole digitalisaatiota. Tästä on luultavasti erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja, kukakohan päättää mikä on oikea.
Varsinaiseen digitalisaatioon päästään silloin kun suunnitellaan prosessi uusiksi niillä ehdoilla, joita digitaaliset välineet ja niiden käyttämä data antavat. Ei muokata vanhaa prosessia digitaaliseksi sellaisenaan, vaan tehdään kokonaan uusi tai muutetaan prosessia merkittävästi. (Tenhunen 2015)
Koska olen käytännön ihminen, haluan konkreettisia esimerkkejä jotka tavallinen ihminen ymmärtää. Eli esimerkiksi se, kun yrityksissä aikoinaan otettiin käyttöön laskujen tallentaminen sähköisessä muodossa niin ettei niitä enää kierrätetty henkilöltä toiselle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi, on digitalisaatiota. Tässähän muutettiin toimintatapaa ja prosessia. Sähköiset hintamerkinnät kaupoissa, veroilmoituksen tai veroehdotuksen tekeminen verkossa ja e-kirjat, kyllä ne kaikki on osa digitalisaatiota, vaikka se koskeekin vain osaa koko toiminnasta.
Digitalisaatio on varmasti tuonut mukanaan paljon uusia haasteita, eikä kaikkien palveluiden siirto digitaaliseksi ole onnistunut aina ongelmitta, tuskin kukaan haluaisi palata enää aikaan ennen, en minä ainakaan. Asioinnit viranomaisten tai muiden virallisten tahojen kanssa hoituvat verkossa, ei tarvitse lähteä toiselle puolelle kaupunkia tai jopa toiseen kaupunkiin hakemaan leimaa paperiin, jonka jälkeen kiikuttamaan sitä toiseen virastoon ja mahdollisesti taas kolmanteen. Ja kirjasto, muutamalla klikkauksella saan jatkettua laina-aikaa ja luettua kirjat loppuun, koska kirjoja on kiva lukea ihan perinteisesti. On helpompaa ajatella vain hyviä puolia.
Digitalous
Seuraavana käydään kiinni termiin digitalous. Jälleen termi jota käytetään hyvin monenlaisissa yhteyksissä.Todettakoon että melko usea taho käyttää termiä digitalous sivuillaan, käsitellessään talousasioita digitaalisessa muodossa. Myös viittauksia digtitaaliseen taloushallintoon löytyy runsaasti. Osa kirjoituksista liittyy digitaalisen teknologian talousaiheisiin.
Digitalous kirjassa määritellään digitalous esipuheessa näin:
Digitalous on teknologian integroitumista arkeen ulottuen kaikille toimialoille ja yhteiskunnan rakenteisiin. Maantieteellisen sijainnin merkitys häviää ja markkinat globalisoituvat.(Pirjo Varanka, Petri Mäkikangas, Mervi Hyypiä, Sonja Jalonen, Anne Samppala 2017)
Eli melkein sama määritelmä kuin digitalisaatiolla. Ehkä ne ovatkin lähes sama asia.
Käytin edellä esimerkkinä virastoja joista piti hakea leima paperiin joka sitten viedään toiseen ja edelleen kolmanteen paikkaan. Eipä viedä enää. Miten kävi ”Maijan”, ”Kirstin” ja ”Veijon” jotka aiemmin niitä leimoja siellä virastossa löivät ihmisten lomakkeisiin? Toisena esimerkkinä oli kirjasto. Mihin ”kirjastotädit” joutuivat jotka ennen lukivat viivakoodit kirjoista (tai aikanaan leimasivat lainauskortit)? Digitalisaatio on ilmeisesti siis vienyt työpaikkoja tai ainakin monen työtehtävät ovat muuttuneet osittain. Maija, Kirsti ja Veijo toivottavasti saivat jatkaa virastoissa hieman erilaisissa tehtävissä ja kirjastotädeillekin riitti hommia kirjojen ja muiden palveluiden parissa.
Digitaalisuus ja/tai digitalisointi tuo uusia palveluita ja vaatii uutta osaamista, teknologia kehittyy, ihmisiä pitää kouluttaa, uutta bisnestä ja uusia työpaikkoja syntyy. Samalla aiempi tarve tiettyjen tehtävien hoitamiseen poistuu kun digitalisaation avulla automatisoidaan toimintoja. Etätöitä voi tehdä helpommin, matkustamisen tarve vähenee kun kokouksia ja koulutuksia voidaan pitää verkossa. Tuotteita voi tilata mistä vaan ja milloin vaan, toimitukset ei onnistu diginä, mutta pikana usein kylläkin. Ihmisten elämä on helpompaa, vaikka samalla kiire ja stressi kasvaa kun kaikki on käden ulottuvilla heti. Digi on hyvä renki mutta huono isäntä.
Lähteet:
Digitalous. Opas sähköisen taloushallinnon käyttöönottajille. Pirjo Varanka / Petri Mäkikangas / Mervi Hyypiä / Sonja Jalonen / Anne Samppala 2017. Luettavissa: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166128.pdf. Luettu 13.9.2020.
Digit. Digitalisaatio. Ville Tenhunen 2015. Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/avtenhun/2015/07/30/digitalisaatio/. Luettu 12.9.2020.
