sekavaa
Laihis lähtenyt hyvin käyntiin ja paino tippuu. Asiat tuntuu muutenkin rullaavan nyt ihan hyvin. En tajua miten tammikuu on jo kohta ohitse?? Miten tääkin kuukausi meni niin nopeasti. Tällä menolla kohta on jo kevät ja kesä ja taas syksy. Tänään vietin koko päivän naama tenttikirjassa kiinni. Vielä olisi jotain parikymmentä sivua jäljellä, mutta ei onnistu. Aivot käy liian hitaalla tähän aikaan. On ollut hankala keskittyä kun J on pyörinyt mielessä koko ajan. Ikävä on niin kova ja kaikki sen kohdalla on niin toivotonta. Oon vaan muistellut kaikkia hyviä hetkiä ja pohtinut, miettiikö se mua ikinä, onko sillä ikävä? Meidän suhteesta on jo pitkä aika, mutta en silti osaa päästää irti. Jos saisin lopetettua sen miettimisen niin kaikki olisi elämässä nyt hyvin.