Innovaatio: Fasilitoinnista ja sen hallitsemisesta
Sana fasilitointi juontaa latinankielisestä sanasta facil, mikä tarkoittaa helppoa. Tämä hiukan antaa osviittaa siihen, mistä fasilitoinnissa on pohjimmiltaan kyse. Elevator:in mukaan fasilitointi on prosessien suunnittelua ja toteuttamista erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla. Tarkoituksena on organisoida ja kannustaa ihmisiä osallistumaan yhteisiin, haluttuihin tavoitteisiin. Fasilitoinnilla autetaan ryhmää löytämään ratkaisut ja luodaan rikastavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta. Ryhmää ohjaa fasilitaattori. Fasilitaattorin työkirjassa Terhi Summan ja Kaisu Tuomisen mukaan fasilitaattori on puolueeton ryhmän jäsen, joka ei osallistu sisällön muovaamiseen lainkaan. Fasilitaattori pitää huolen, että kaikkien ideat otetaan tasapuolisesti käsittelyyn ja jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen. Lyhyesti fasilitaattori sujuvoittaa ryhmän työskentelyä.
Fasilitaattorin työkirjassa muistutetaan, että fasilitaattorilla on oltava hyvät ihmissuhdetaidot, taito esittää ryhmälle rakentavia kysymyksiä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi sekä kaikkein tärkeimpänä, oma asenne. Fasilitaattorin on uskottava, että kyseinen työryhmä on kyvykkäin suoriutumaan halutusta aiheesta.
Marjatta Jaben mukaan fasilitoinnin voi jakaa viiteen eri päävaiheeseen, mitkä ovat ideointi, yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen, ratkaisujen löytäminen, toimenpiteiden konkretisointi sekä ylläpito ja seuranta. Ideointivaiheessa fasilitoinnista on merkittävää hyötyä, sillä ihmisillä on yleensä paljon ideoita. Nämä fasilitoinnilla tuodaan esiin, löydetään parhaimmat ja kehitetään ne edelleen ratkaisuiksi. Toisessa vaiheessa, eli yhteisen ymmärryksen aikaansaamisessa on erittäin tärkeää saada koko ryhmältä yhteinen päätös, ei esimerkiksi pelkästään esimiehiltä. Tällä tavoin sitoutetaan koko ryhmä yhteiseen asiaan. Prosessin edetessä ratkaisujen löytämiseen ja toimenpide-ehdotuksiin siirrytään melko luonnollisesti eteenpäin. Tässä kohtaa voi käyttää monenlaisia eri työkaluja ja menetelmiä ratkaisujen löytämiseen. Yrityksen eri osastojen/yksiköiden henkilöstöä on hyvä laittaa keskenään työskentelemään, sillä silloin syntyy parhaimmat innovaatiot.
Virtuaalifasilitointi on digitalisaation myötä yritysmaailmassa yhä arkipäiväisempää. Grape People:n mukaan tarve etäkokouksille on kasvanut merkittävästi. Onnistunut etäkokous vaatii jonkin verran teknologista osaamista ja sosiaalisia taitoja. Virtuaalifasilitoinnissa tavoitellaan täysin samoja asioita, kuin perinteisessä fasilitoinnissa. Helposti kuitenkin keskittyminen etäkokouksessa herpaantuu ja senpä vuoksi virtuaalifasilitoijan on osattava taitavasti pitää kokouksen hallussa, edetä aikataulussa ja osallistaa kaikkia osapuolia. Mielestäni haasteena virtuaalifasilitoinnissa on se, että ensinnäkin fasilitoijan rooli pitää etukäteen ja selkeästi jakaa yhdelle ryhmän jäsenelle. Ryhmätyöskentelyssämme huomasin, että kun fyysinen läsnäolo puuttuu, on vaikeampi jakaa rooleja ns. lennossa täysin virtuaalisessa vuorovaikutuksessa. Kaikkien ollessa fyysisesti samassa paikassa ja ryhmätyöskentely on jokseenkin rentoa, on helpompi lukea ihmisiä, minkälaiseen rooliin he ryhmässä asettuvat. Tämä on toki sellanen tilanne, mikä ei pitäisi fasilitoijan läsnäollessa syntyä.
Lähteet
http://www.elevator.fi/fasilitointi/
http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf
http://www.talouselama.fi/tyoelama/tunnetaanko-teilla-fasilitointi-3381025
https://grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet/