Digihälyä

Liiketalouden opiskelijan turinoita digitaalisesta liiketoiminnasta ja sen osa-alueista. Blogi on perustettu kouluprojektia varten.

[digihalya-blog]

Digi 3.6 Avoin ja Big Data

Sovelton mukaan Big Datalle ei ole yksiselitteistä tai täysin vakiintunutta määritelmää. Digitalisaatio on mahdollistanut suurien tietomäärien keräämisen monia eri kanavia käyttäen ja erilaiset asiakasprosessit ovat tuottaneet yhtä lailla suuria määriä tietoa asiakkaista. Big Dataan kuitenkin liitetään kolme seuraavaa tunnusomaista piirrettä; määrä, nopeus ja monimuotoisuus. SAS muistuttaa, että aikaisemmin kyseistä määrä dataa olisi ollut mahdotonta tallettaa, mikä on kuitenkin nykyään täysin toteutettavissa. Datavirtaukset kulkevat ennennäkemättömillä nopeuksilla ja niitä pitää osata käsitellä sopivasti ajoittaen ja lähes reaaliaikaisesti. Kerätty data ilmenee hyvin erilaisissa muodoissa, mm. strukturoituna, numeerisena, sähköpostina, videona, äänitiedostona ja rahansiirtona.

Datan määrä ei itsessään vielä luo arvoa, vaan kyse on siitä, kuinka sitä käsittelee. Analysoidessa saatua dataa tehokkaasti, voidaan päästä asioiden ytimeen käsitellä seuraavia ydinaiheita, kuten kustannusten ja ajankäytön tehostaminen, uusien tuotteiden kehittäminen ja fiksut päätöksenteot. Matti Vakkurin muistuttaa, että Big Data-teknologian käyttöönotossa Eurooppa on noin 3 vuotta USA:a jäljellä. Big Data kuitenkin mahdollistaa yrityksiä täysin uudenlaiseen liiketoimintajohtamiseen.

Avoin data on nimensä mukaisesti sellaista dataa, jota kuka tahansa voi käyttää täysin ilmaiseksi ja mihin käyttötarkoitukseen tahansa. Avoin data on lisensoitu niin, että sitä voidaan käyttää uudelleen, johon toki liittyy erilaisia käyttöehtoja. Monet julkiset tahot, yritykset ja muut organisaatiot ovat avanneet datansa muiden käyttöön. Muutamia esimerkkejä Suomessa ovat Ilmatieteenlaitos, Tilastokeskus, Liikennevirasto ja Tukes. HRI muistuttaa, että vointa dataa ei kuitenkaan pidä sekoittaa julkiseen tietoon. Julkinen tieto on yhtä lailla ilmaista, mutta tätä pääsee ainoastaan lukemaan. Avointa dataa on mahdollista käyttää omiin tarkoituksiin tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Muutamia mielenkiintoisia avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia ovat Helsingin Kaupungin Tapahtumakalenteri ja Kaupunkifillarit. Tapahtumakalenteriin on koottu Helsingissä tapahtuvia erilaisia tilaisuuksia, mitkä ovat kaupungin omia tai matkailuun liittyviä. Toisena mielestäni hyödyllisenä on Kaupunkifillarit. Melko uutena ilmiönä ovat Helsingin ydinkeskustaan ilmestyneet polkupyörät, mitkä ovat olleet erittäin suosittuja ja pyörien saatavuudessa on ollut haasteita. Kaupunkifillarit-sivustosta saa kätevästi tietoa siitä, kuinka monta pyörää missäkin palautus/hakupisteessä on. Suosittelisin asiakasyritystämme huomioimaan avoimen datan mahdollisuudet ja mahdollisesti käyttämään niitä tukena liiketoimintallisissa päätöksissä.

Lähteet

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/teknologiat/big-data

https://www.sas.com/en_us/insights/big-data/what-is-big-data.html#

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/tieto/big-data-muuttaa-maailmaa-3440603

https://www.hel.fi/helsinki/fi/tapahtumakalenteri

https://www.databusiness.fi/fi/avoindata/

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/kaupunkifillarit/

[digihalya-blog]

Digi 3.5 Mobiiliapplikaatiot

Grand One-kilpailu on tarkoitettu suomalaisille digitaalisen median töille, jotka levitetään verkon ylitse ja niitä voidaan käyttää desktopilla, tabletilla tai älypuhelimella. Töiden on oltava suunniteltu pääosin Suomessa, hiukan riippuen kategoriasta jossa kilpailet. Yhtenä kilpailun kategoriana vuonna 2017 on Paras Mobiilipalvelu ja tästä yksi kilpaileva applikaatio on Queless Mass Events.

Queless Mass Events on puhelinapplikaatio, minkä avulla vältetään massatapahtumissa syntyviä ruoka- ja juomajonoja taukojen aikana. Myynnin aika voi olla vain 10% tapahtuman kokonaisajasta, mikä tietysti vaikuttaa myyntilukuihin laskevasti. Myös asiakaspalvelu kärsii, kun kaikki osallistujat haluavat palvelua samaan aikaan. Tämä on hyvin yleisesti tunnettu ongelma maailmalla. Kyseinen applikaatio ratkaisee kyseisen ongelman, sillä sen avulla asiakas voi tilaa ja maksaa tuotteestaan läpi tilaisuuden. Applikaatio myös nostaa myyntiä jopa 55% ja lisää viihtyvyyttä erilaisilla tekijöillä. Queless Mass Events applikaatio on helppokäyttöinen ja saavuttanut 4,6 tähteä Google Play Storessa.

Miettiessäni jo olemassa olevaa applikaatiota mistä asiakasyrityksemme voisi hyötyä, ei tule kovin montaa vaihtoehtoa mieleen. Wolt ja Foodora ovat Helsingin alueella toimivia ruokakuljetusyrityksiä, jotka kuljettavat eri ravintoloiden annoksia suoraan kotiovellesi. Asiakasta veloitetaan etukäteen applikaatioon ilmoitetulta luottokortilta. Kuljetuslisä on noin 3-5 €. Käsittääkseni asiakasyrityksemme jo käyttää Wolt kuljetuspalvelua. Toinen applikaatio, mikä tuli mieleeni, on Instagram. Instagram on erittäin suosittu, ilmainen kuvienjakokanava. Ideana on jakaa kuvia ja videoita kavereidesi kesken ja tutustua eri puolilla maailmaa oleviin ihmisiin ja heidän hetkiin. Tätäkin kanavaa asiakasyrityksemme käyttää aktiivisesti.

Ideoimme ryhmämme kesken asiakasyrityksellemme digitaalista kanta-asiakaskorttia, mikä korvaisi tämänhetkisen pahvisen kortin. Digitaalinen kanta-asiakaskortti on moderni ja asiakkaalle helppo tapa seurata, kuinka usein on ravintolassa käynyt ja ei ole huolta siitä, että tämä kortti hukkuisi, sillä se on aina puhelimessa mukana. Kanta-asiakaskortilla yritys voi paremmin kohdistaa mainontaa ja kerätä tarkempaa tietoa asiakkaistaan. Tällä myöskin vahvistetaan kilpailuasemaa ravintola-alalla ja pysytään trendien aallon harjalla.

 Lähteet

http://competitionentri.es/grandone2017/yonoton/

http://www.grandone.fi/tyo/queueless-mass-events 

[digihalya-blog]

Digi 3.3. Vuoden 2017 Social Media Map

Social Media Mapiin on koottu kaikki vuoden 2017 sosiaalisen median kanavat ja ryhmitelty ne tietyn teeman mukaan, kuten esim. matkustaminen, kuuntelu, terveys & urheilu. Karttaan on tehty pikalinkit jokaiselle kanavalle. Ensivilkaisulla olen yllättänyt, kuinka monta eri kanavaa sosiaalisessa mediassa onkaan enkä tosissaan ajatellut niitä olevan näin tuhottoman paljon. Kartta kertoo minusta varsin hyvin tämänhetkisestä digitalisaation aallosta ja nopeasta muutostahdista. Yritysten on oltava vieläkin aggressiivisempia löytämään ne kanavat, joita heidän potentiaaliset asiakkaat käyttävät ja missä yrityksen on hyvä olla näkyvillä. Digitalisaation myötä uusia kanavia syntyy jatkuvasti, mikä myös tuo lisähaastetta yrityksille. Tutustuin hiukan tarkemmin kolmeen minulle täysin tuntemattomaan sosiaalisen median kanavaan ja pohdin, miten ja voiko niitä ylipäätään hyödyntää asiakasyrityksessämme.

Vimeo

Vimeo on vuonna 2004 perustettu sivusto, jossa voi helposti jakaa videoita ystävien kesken. Vimeossa on yli 50 000 000 jäsentä ympäri maailmaa, niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. Vimeo myy eritasoisia jäsenyyksiä, riippuen käyttötarkoituksestasi. Esimeriksi Basic-taso on maksuton, kun taas ammattilaisille tarkoitettu PRO maksaa 14 € kuukaudessa. Saat mm. enemmän tallennustilaa itsellesi, mitä edistyneempi taso sinulla on. Vimeo myy itseään ad-freenä, eli et joudu katselemaan mainoksia videoiden välissä. Se on myös integroitu kaikenlaisiin päätelaitteisiin, ja Vimeossa on vahva tekijöiden ja ammattilaisten yhteisö. Mikäli videoiden toteutus asiakasyrityksessämme olisi kiinnostuksen kohteena, harkitsisin kyllä Vimeota alustana. Vimeo Business-paketti on tarkoitettu juurikin yrityksille, ketkä haluavat sitouttaa asiakkaita vahvoilla videoilla ja säästää siinä yrityksen omaa aikaa.

Periscope

Periscope on melko uusi, vasta vuoden ikäinen sivusto, missä ideana on jakaa livelähetyksiä toisten käyttäjien kesken. Perustajat ovat halunneet luoda mahdollisuuden katsoa maailmaa toisen henkilön silmin riippumatta siitä, missä itse fyysisesti sijaitset. Periscopesta löytyy myös mobiiliapplikaatio perinteisen nettisivun lisäksi. Nopealla vilkaisulla sanoisin, että Periscopessa ei ole niinkään kyse laadusta, vaan erilaisista livevideoista ja yhteisöllisyydestä. Sivusto on melko suoraviivainen, eikä siihen olla laitettu liikaa materiaalia. Jo etusivulla näkee, että livelähetykset ovat ehdottomasti etusijalla kaikesta muusta ja selailu on saumatonta. En näe, että asiakasyrityksellemme tämä kanava olisi paras mahdollinen, mutta toki satunnaisessa käytössä, miksi ei? Periscope tuntuu olevan enemmän yksityishenkilölähtöinen, eikä niinkään yrityksille tarkoitettu.

Flickr

Flickr on sivusto, johon voi tallentaa ja hallinnoida erilaista kuvamateriaalia ja jakaa niitä haluamiesi ihmisten kesken. Flickr ymmärtää, että kuvamateriaalia on nykyään jokaisella meistä tallennettuna moneen eri paikkaan ja sitä on paljon. Flickr mahdollistaa helpon, yhteisen tallennuspaikan näille kaikille kuville. Se, mikä tekee Flickristä ainutlaatuisen, on keino hallinnoida kuvia. Voit antaa haluamillesi henkilöille oikeudet organisoida kuvamateriaalisia. Kuvia voi kommentoida, laittaa noteja ja tägejä. Flickristä on myös helppo etsiä kuvia hakusanoin myöhemmin. Tämäkin kanava vaikuttaa olevan enemmänkin yksityishenkilöille sopiva, kuin yrityksille sillä oikeuksien antaminen asiakkaille on työlästä ja siihen liittyisi jonkin verran riskejä.

 Lähteet

www.ovrdrv.com/social-media-map

https://vimeo.com/

https://www.periscope.tv/

https://www.flickr.com/

[digihalya-blog]

Digi 3.4 Facebookin News Feed

Tavat, joilla me vastaanotamme uutisia, on muuttunut dramaattisesti muutaman vuosikymmenen sisällä. TV, minkä tunsimme 80-luvulla ei ole enää samanlainen. Myös elokuvat, kirjat, musiikki ja uutiset ovat käyneet perustavanlaatuisia muutoksia tämän ajan sisällä. Uutisia, joita kirjoitettiin oman asuinkaupunkinsa ulkopuolella, oli lähes mahdotonta lukea vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tilanne on kääntynyt lähes päälaelleen, sillä suurin osa ihmisistä tämä päivänä lukee myös niitä uutisia, joita on kirjoitettu muualla, kuin omassa kotikaupungissaan. Mikä on mahdollistanut kaiken tämän? Merkittävin vaikutus on älypuhelinten tulolla jokapäiväiseen elämäämme.

 Facebook onkin menestyksekkäästi onnistunut poimimaan ne muutamat uutiset, jotka kiinnostavat juuri sinua ja joista mahdollisesti puhuisit tai postaisit uutisen eteenpäin jollekin ystävällesi tai tutulle. Tästä on News Feedissä pohjimmiltaan kyse. Mikä on sitten tämä algoritmi, mitä Facebook käyttää asian onnistumiseksi? Algoritmi on vakiomuotoinen kaava tai kokoelma toimintoja, joilla ratkaistaan tietty ongelma. Ensimmäisenä tutustutaan valikoimaan ja tätä vaihetta Facebook kutsuu inventaatioksi (=inventory). Toisessa vaiheessa katsotaan taustatietoja, eli signaaleja (=signals). Kolmannessa tehdään ennustuksia näiden kahden aikaisemman pohjalta, minkä jälkeen tehdään päätös (=predictions ja score). Facebook valikoi kymmenien tuhansien signaalien joukosta sinulle sopivimmat erilaisten todennäköisyyslaskentojen avulla. Jokaisen mahdollisen uutisen kohdalla Facebook tekee saman prosessin laskien myös todennäköisyyttä sille, kuinka tyytyväinen olet lukijana sinulle valikoituun uutiseen. On siis kyse melko perinpohjaisesta prosessista, mikä tehdään jokaisen signaalin kohdalla. News Feedin on tarkoitus helpottaa käyttäjän arkea, sillä se valikoi sinulle sopivat uutiset sen sijaan, että joudut skrollaamaan kaiken mahdollisen läpi.

Yksi Facebookin mahdollisista tulevaisuudennäkymistä on Explore-ominaisuus, missä Facebook tutustuttaa lukijaa aiheisiin, joita hän ei vielä tunne ja mitkä mahdollisesti kiinnostaisivat. Muita aiheita joihin Facebook keskittyy tulevaisuudessa, on mm. käyttäjien parannettu ongelmallisten uutisten tiedottaminen ja valheellisten uutisten tehokkaampi havaitseminen.

[digihalya-blog]

Innovoinnin työkalut asiakasprojektissa - reflektointitehtävä

Ryhmämme asiakasprojektin ideointivaiheessa käytimme useampaa erilaista innovoinnin työkalua hyödyksi. Työkalujen käyttämisen yhteinen tarkoitus on saada aikaan mahdollisimman paljon ideoita ja työkalut toimivat ryhmälle tukena ja alustoina läpi ideointiprosessin. Työkalut myös mahdollistavat kaikkien ryhmän osapuolien aktiivisen työskentelyn yhteisen asian puolesta. Yhteensä käytimme kolmea eri innovoinnin työkalua; aivoriiheä, ajatuskarttaa ja lootuksenkukka-menetelmää. Tämän lisäksi voi käyttää ideointiin esimerkiksi 6-3-5 -menetelmää tai Six Things Hats-menetelmää. Koimme, että kolme menetelmää on varsin riittävä määrä, sillä liian suurella määrällä ideointimateriaali per menetelmä olisi voinut jäädä suppeaksi ja itse ideoinnin merkitys olisi heikentynyt.

 Aivoriihi (Brainstorming) – Padletia käyttäen

Aivoriihi, englanninkieliseltä nimeltään Brainstorming on yli 60 vuotta vanha ideoinnin ja innovoinnin työkalu. Se on rento ja vapaamuotoinen lähestymistapa ongelmanratkomiseen, jossa on tärkeää käyttää luovuuttaan hyväksi. Aivoriihessä on tarkoituksena kehittää erilaisia ajatuksia ja ideoita, mitkä saattavat tuntua aluksi hiukan järjettömiltä. Osa ideoista otetaan jatkokäsittelyyn ongelmanratkomiseen, kun taas osa ideoista sopivat paremmin muuhun tarkoitukseen. Aivoriihessä on tärkeää olla kritisoimatta muiden ideoita. Koin, että Padlet sivusto sopi erinomaisesti tämän tyyppiseen työskentelyyn. Padlet oli helppokäyttöinen ja alusta tuki post-it ajattelua. Mielestäni saimme ryhmänä hyvin ideoita esille tätä käyttäen. Aivoriihimenetelmää voisin kuvitella hyödyntäväni samankaltaisissa ongelmanratkomistilanteissa myös työelämässä. Menetelmä sopii mielestäni enimmillään noin 8-10 hengelle (mieluiten jopa vähemmän), joten kuvittelisin tämän olevan sopiva jonkinlaiseen tiimityöskentelytilanteeseen. Erityisesti, jos tiimissä on hyvin äänekästä ja puhutaan päälle, aivoriihi post-it lapuilla saattaa rauhoittaa tilannetta ja tuoda järjestystä tilanteeseen.  

 Ajatuskartta (mind mapping) – Mindmup-sivustoa käyttäen

Ajatuskartta, eli Mind Map on helppo keino kerätä ajatuksiaan tietyn aiheen ympäriltä. Ajatuskartta on visuaalinen keino saada ideat yhteen ja kehittää valitsemaasi ongelmaa/ideaa eteenpäin ajatuskartan avulla. Ajatuskarttaan on tarkoituksena järjestää tehtäviä, sanoja, konsepteja ja yhdistää toisiinsa liittyvät asiat verkkomaisesti. Ajatuskarttaa kannattaa lähteä luomaan niin, että päättää käsiteltävän asian pääteeman ja sen jälkeen siihen liittyvät alateemat. Tarkoituksena on muodostaa hyvin lyhyitä lauseita, jopa yksi sana voi olla toimivin ratkaisu. Jotta ajatuskartta on monipuolinen, pitäisi pyrkiä noin kahteen haaraan jokaiselle alateemalle.

Kyseinen työkalu sopi innovoinnin työvaiheeseemme melko hyvin, sillä se auttoi keräämään ongelman pääkohdat yhteen. Syvällistä käsittelyä varten työkalu ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen ja tämä vaati ehdottomasti ainakin toisen työkalun käytön viereen. MindMup sivusto oli helppokäyttöinen ja ilmainen. Mind Mapia voi käyttää niin ryhmässä, kuin yksin.

 Lootuksenkukka (Lotus blossom)

Lootuksenkukka-työkalu, englanniksi nimeltään Lotus Blossom, on Japanissa keksitty innovoinnin työkalu, mikä tehostaa perinteistä aivoriihi-menetelmää fokusoimalla ideoita ja ajatuksia hiukan tarkemmin. Lootuksenkukassa ideat jaetaan eri kiinnostuksen kohteisiin ja näin edelleen tämä idean ympärille rakennetaan ala-ideoita. Koska Lootuksenkukka-menetelmässä myös painotetaan visuaalisuutta, alla oleva kuva auttaa asian hahmottamisessa. Lootuksenkukan sijoittelu on jokseenkin vakiintunut.

Lootuksenkukka-menetelmä yllätti minut sen laajuudella ja mielestäni ongelma, minkä ympärille rakensimme tätä, oli liian suppea. Asiakasyrityksemme mielestäni hyödyntää digitaalisia elementtejä liiketoiminnassa jo nyt varsin hyvin, niin siksi koin ideointivaiheen tällä menetelmällä työlääksi. Täytyy kuitenkin kehua sen jopa kurinalaista rakennelmaa, mikä pakottaa tekijää tosissaan ideoimaan hyvin laajalla skaalalla. Pohdin, onko esimerkiksi netissä ollut valmista pohjaa lootuksenkukka-menetelmästä, sillä hyvin paljon aikaa meni luodessa itse alustaa tälle. Kurssimateriaaleissa tarjottu pohja ei palvellut, sillä yhteen ruutuun sai suurin piirtein kolme sanaa kirjoitettua. Voisin kuvitella käyttäväni työkalua työelämässäni niin tiimin kesken, kuin yksin. Ehtona kuitenkin hiukan avoimempi ongelma, kuin mitä meillä oli asiakasprojektissa ja toimiva alusta.

 Lähteet

https://www.mindtools.com/brainstm.html

http://thoughtegg.com/lotus-blossom-creative-technique/

http://www.mindmapping.com/

[digihalya-blog]

Digi 3.2. Yrityksen somekanavat: Marimekko

Marimekko on suomalainen designtalo vuodesta 1951. Marimekko käyttää monipuolisesti erilaisia sosiaalisen median kanavia, kuten Facebookia, Twitteriä, Pinterestiä, Youtubea, Instagramia ja LinkedIniä. Eri kanavilla pyritään tavoittamaan erilaista yleisöä, eri kättötarkoituksin ja käyttömäärin. Alla avaan hiukan tarkemmin, millä tavoin Marimekko hyödyntää näitä sosiaalisen media kanavia.

Facebook

Facebookissa Marimekolla on yli 260 000 seuraajaa ja sivustoa on varsin monipuolisesti hyödynnetty. Sivustosta löytyy hyvin tiivistettynä, millaisesta yrityksestä on kyse, mikä on sen tehtävä, tarina ja merkkipaalut. Facebookiin postatut kuvat koskevat pääosin ajankohtaisia tapahtumia, alennuksia ja sesongin muotia. Videot noudattavat samoja teemoja, kuin kuvatkin. Yllätyin, kuinka paljon Marimekko mainostaa erilaisia tapahtumiaan Facebookin kautta. Sivut olivat integroitu mm. Pinterestin ja Instagramin kanssa. Sivuilla on ollut käynnissä myös muutamia arvontoja ja Facebook toimii asiakkaiden palautteiden antopaikkana. Olisin odottanut ehkä hiukan suurempaa seuraajien määrää, huomioon ottaen, että on kyseessä varsin iso designmerkki. Toisaalta, brändi ei välttämättä ole kaikille kovinkaan kiinnostava. Facebook toimii minusta yrityksen ns. käyntikorttina, josta löytyy tiivistettynä faktaa, kuin myös paljon muutakin.

Pinterest

Pinterestissä Marimekolla on yli 18 000 seuraajaa ja yli 700 pinsiä. Brändi sopii hyvin Pinterestin maailmaan, missä tarkoituksena on luoda ja ylläpitää kuvakokoelmia. Näiden kuvakokoelmien tarkoituksena on inspiroida ja ne usein liittyvät harrastuksiin, tapahtumiin ja erilaisiin lifestyle-teemoihin. Marimekko on postannut kokoelmia, joiden teemoina on eri sesongien muoti, kuten esimerkiksi Marimekko in Paris. Pinterestissä yleisöä on selvästi vähemmän, mutta käyttötarkoituksena tässä on selvästi visuaalinen näkyvyys ja inspiraatioiden luominen seuraajilleen oman designin nojalla.

Youtube

Marimekon Youtube-sivustolla on yli 3 000 seuraajaa, joten kovinkaan isosta mediasta tässä ei ole kyse. Suosituin video on kerännyt yli 220 000 näyttökertaa ja nopealla selailulla keskiarvoksi sanoisin noin 15 000 näyttökertaa per video. Aiheina on erilaiset lifestyle videot, muotinäytökset ja muuta melko hyvin brändiä kuvaavaa pätkää. Olisin kaivannut brändivideoiden lisäksi jotain mielenkiintoisempaa, kuten lyhyitä infopätkiä, kuinka esimerkiksi jokin vaate tehdään / miten kankaiden värjäys tapahtuu / yms. Uskon, että seuraajina tässä on lähinnä alan ihmiset, eikä niinkään viihdettä etsivät katsojat. Youtuben käyttötarkoitus jää siis minulle hiukan avoimeksi, sillä samankaltaisia videoita löysin jo Pinterestistä ja Facebookista. Toki katsojat ovat erilaisia eri kanavilla, mutta brändin vahvistamista varten toivoisin erottautuvuutta per kanava / uutuudenarvoa.

Lähteet

https://www.marimekko.com/fi_fi/meista/arvomme

[digihalya-blog]

Digi 3.1. Trendit sosiaalisen median markkinoinnissa nyt ja niiden käyttö asiakasyrityksessämme

Kurio on koonnut raportin muotoon alan asiantuntijoiden ajatuksia siitä, miltä somemarkkinointi näyttää Suomessa vuonna 2017 ja mitkä ovat sen vuoden alan trendit. Raportista ilmeni, että kolme alan merkityksellisintä trendiä ovat videot, Facebook ja tekoäly. Näiden lisäksi on monia muita tunnistettuja trendejä, tosin ne vielä liikkuvat pienemmässä mittakaavassa.

Helene Auramon muistuttaa, että livestriimaukset edelleen jatkavat nousuaan niin B2C- kuin B2B yrityksissä. Videoita tuotetaan yhä kustannustehokkaammin, kuitenkaan laadusta kursailematta. Videoista tehdään lyhyempiä ja niitä jaetaan useaan eri sosiaalisen median kanavaan. Myös Natalia Tolmatsova puoltaa kyseistä ajatusmaailmaa ja uskoo, että vuoden 2017 aikana nähdään yrityksien luovan omia konseptoituja tubekanavia videoiden jakoon. Kaikenlainen visuaalisuus nostaa edelleen päätään kyseisen megatrendin ohella. Asiakasyrityksemme on jakanut jonkin verran videoita Facebookin kautta, jotka ovat pääosin keskittyneet itse tuotteeseen/omistajiin/kioskiin. Laatu on perustasoa ja videoiden sisältö on mielestäni ok. Mutta voisiko tätä trendiä hyödyntää vieläkin paremmin? Esimerkiksi kuten Red Bull teki, luoda jotain täysin uutta materiaalia, missä tässä tapauksessa milk shake on aina mukana, muttei kuitenkaan pääroolissa? Löytyisikö omistajilta kiinnostusta/osaamista tähän? Mielestäni idea on itsessään yksinkertainen ja vaatii kuitenkin hyvän strategian ja toteutuksen.

 Toinen merkittäväksi tunnistettu trendi on Facebook, joka Alf Rehnin mukaan vahvistaa markkinapaikkaansa olemalla suurin ja ainoa alusta business-puolella, mutta myös muualla. Jarkko Kurvisen mukaan Facebook kehittää jatkuvasti itseään olemalla reaaliaikainen ja paikkansapitävä kauppapaikka, kuin mediakin. Facebook tavoittaa yhä paremmin myös yrityspäättäjiä. Asiakasyrityksemme hyödyntää mielestäni oikein hyvin Facebookia; sivusta löytyvät tiedot ovat paikkansapitäviä, yritys on saanut paljon tykkäyksiä ja erinomaisia arvioita.

Yhtenä mielenkiintoisena kehityssuuntana on valemedia ja erilaiset vihapuheet sosiaalisessa mediassa. Antti Isokangas muistuttaa, että nämä verkossa levitetyt valheelliset väittämät vaikuttavat hyvin pitkälle- jopa maailmanpolitiikkaa asti. Näitä medioita ei myöskään kukaan näytä hallitsevan, mikä on huolestuttava ilmiö, mikä tulee varmasti vielä kasvamaan. Jani Halme muistuttaa, että myös yritykset syyllistyvät epämedian tuotantoon, esimerkiksi matkailualalla tuotetaan tarkoituksellisia valheita. Tommi Taponen mielestäni hyvin ilmaisee sen, kuinka tässä on yrityksillä mahdollisuus rakentaa some-brändiään täysin positiivisuuden kautta; hyvien asioiden korostamisella. Tutustuttuani asiakasyritykseemme koen, että tämänkaltainen media sopisi niin omistajille, kuin brändiin. Hyvä ja positiivinen media mielestäni istuu hyvin sympaattiselle milk shake barille. Tuotteetkin tuovat asiakkaille hyvää mieltä.

Lähteet

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[digihalya-blog]

Innovaatio: Fasilitoinnista ja sen hallitsemisesta

Sana fasilitointi juontaa latinankielisestä sanasta facil, mikä tarkoittaa helppoa. Tämä hiukan antaa osviittaa siihen, mistä fasilitoinnissa on pohjimmiltaan kyse. Elevator:in mukaan fasilitointi on prosessien suunnittelua ja toteuttamista erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla. Tarkoituksena on organisoida ja kannustaa ihmisiä osallistumaan yhteisiin, haluttuihin tavoitteisiin. Fasilitoinnilla autetaan ryhmää löytämään ratkaisut ja luodaan rikastavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta. Ryhmää ohjaa fasilitaattori. Fasilitaattorin työkirjassa Terhi Summan ja Kaisu Tuomisen mukaan fasilitaattori on puolueeton ryhmän jäsen, joka ei osallistu sisällön muovaamiseen lainkaan. Fasilitaattori pitää huolen, että kaikkien ideat otetaan tasapuolisesti käsittelyyn ja jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen. Lyhyesti fasilitaattori sujuvoittaa ryhmän työskentelyä.

Fasilitaattorin työkirjassa muistutetaan, että fasilitaattorilla on oltava hyvät ihmissuhdetaidot, taito esittää ryhmälle rakentavia kysymyksiä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi sekä kaikkein tärkeimpänä, oma asenne. Fasilitaattorin on uskottava, että kyseinen työryhmä on kyvykkäin suoriutumaan halutusta aiheesta.

Marjatta Jaben mukaan fasilitoinnin voi jakaa viiteen eri päävaiheeseen, mitkä ovat ideointi, yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen, ratkaisujen löytäminen, toimenpiteiden konkretisointi sekä ylläpito ja seuranta. Ideointivaiheessa fasilitoinnista on merkittävää hyötyä, sillä ihmisillä on yleensä paljon ideoita. Nämä fasilitoinnilla tuodaan esiin, löydetään parhaimmat ja kehitetään ne edelleen ratkaisuiksi. Toisessa vaiheessa, eli yhteisen ymmärryksen aikaansaamisessa on erittäin tärkeää saada koko ryhmältä yhteinen päätös, ei esimerkiksi pelkästään esimiehiltä. Tällä tavoin sitoutetaan koko ryhmä yhteiseen asiaan. Prosessin edetessä ratkaisujen löytämiseen ja toimenpide-ehdotuksiin siirrytään melko luonnollisesti eteenpäin. Tässä kohtaa voi käyttää monenlaisia eri työkaluja ja menetelmiä ratkaisujen löytämiseen. Yrityksen eri osastojen/yksiköiden henkilöstöä on hyvä laittaa keskenään työskentelemään, sillä silloin syntyy parhaimmat innovaatiot.

Virtuaalifasilitointi on digitalisaation myötä yritysmaailmassa yhä arkipäiväisempää. Grape People:n mukaan tarve etäkokouksille on kasvanut merkittävästi. Onnistunut etäkokous vaatii jonkin verran teknologista osaamista ja sosiaalisia taitoja. Virtuaalifasilitoinnissa tavoitellaan täysin samoja asioita, kuin perinteisessä fasilitoinnissa. Helposti kuitenkin keskittyminen etäkokouksessa herpaantuu ja senpä vuoksi virtuaalifasilitoijan on osattava taitavasti pitää kokouksen hallussa, edetä aikataulussa ja osallistaa kaikkia osapuolia. Mielestäni haasteena virtuaalifasilitoinnissa on se, että ensinnäkin fasilitoijan rooli pitää etukäteen ja selkeästi jakaa yhdelle ryhmän jäsenelle. Ryhmätyöskentelyssämme huomasin, että kun fyysinen läsnäolo puuttuu, on vaikeampi jakaa rooleja ns. lennossa täysin virtuaalisessa vuorovaikutuksessa. Kaikkien ollessa fyysisesti samassa paikassa ja ryhmätyöskentely on jokseenkin rentoa, on helpompi lukea ihmisiä, minkälaiseen rooliin he ryhmässä asettuvat. Tämä on toki sellanen tilanne, mikä ei pitäisi fasilitoijan läsnäollessa syntyä. 

Lähteet

http://www.elevator.fi/fasilitointi/

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

http://www.talouselama.fi/tyoelama/tunnetaanko-teilla-fasilitointi-3381025

https://grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet/

[digihalya-blog]

Digi 2.6. Verkkomarkkinoinnin käytännönharjoitteita asiakasyritykselle

Fonectan julkaiseman Markkinointi.Nyt-oppaan tarkoituksena on olla yrityksille tukena verkkomarkkinointistrategioissaan ja esittää millä keinoilla yritys voi parantaa näkyvyyttään verkossa nykyaikaisin menetelmin. Opas toimii myös erinomaisena tietopläjäyksenä aiheesta kiinnostuneille. Kuten jo Digi 2.5 -postauksessani mainitsin, kouluprojektiimme kuuluu asiakasyrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen. Alla hyödynnän oppaan käytännön harjoitteiden kysymyksiä asiakasyrityksestämme.

 Onko yrityksellä kotisivut? Jos, niin millaiset ne ovat ominaisuuksiltaan (ulkoasu, käyttökokemus, sisältö, hakukoneystävällisyys)?

Yrityksellä on omat kotisivut, jotka ovat mielestäni taitavasti ja persoonallisen näköisiksi tehty. Sivuilla toistuu rauhallinen sinisen ja vaaleanpunaisen värimaailma keltaisella taustalla. Fonteilla on leikitelty ja niitä löytyykin ainakin kolmea erilaista ja useampaa eri kokoa. Tämä ei kuitenkaan tunnu käyttäjältä häiritsevältä. Mielenkiintoinen ratkaisu on mielestäni asettaa nettisivujen pääkieleksi englannin, minkä toki voi vaihtaa suomenkieleksi halutessaan. Nuorelle sukupolvelle en usko tämän aiheuttavan hämminkiä – ja peilaten asiakaskuntaan tämä myös sopii. Sivuilla surffailu on varsin helppoa, eivätkä linkkien takaa avautuvat sivut ole liian raskaiksi tehty. Mielestäni kaikki sivulta saatava tieto on olennaista. Sivun ylälaidassa mainostetaan yrityksen Instagramia, Facebookia ja Pinterestia, mikä on hyvä. Sivuilla kerrotaan kattavasti, miten baarin löytää ja mitä kulkuneuvoja kannattaisi käyttää. Sivu on myös mukautettu päätelaitteille sopivaksi. Yrityksen nettisivut ovat jollain tapaa integroitu Tripadvisoriin ja sivuilta löytää aikaisempien asiakkaiden palautteet kokemuksistaan. Google löytää vaivatta yrityksen nettisivut, Facebooksivut, Tripadvisorin sekä muutamia artikkeleita yrityksestä.

 Onko liiketoimintasi sesonkiluonteista? Voitko itse vaikuttaa sesonkeihin ja niiden kestoon markkinoinnin keinoin?

Yrityksen liiketoiminta on jäätelöpohjaisen tuotteensa vuoksi sesonkiluonteista, sillä jäätelön osto vähenee Suomessa selvästi talvikuukausina. Milkshake ja float ovat myös tuotteena niin vakiintuneita, että on vaikea kuvitella niistä mitään talvisesonkiin sopivia muunnelmia. Talvikuukausina on mielestäni erittäin tärkeää pitää huolta jo olemassa olevista asiakkaista ja mahdollisesti uusista markkinoinnin, erityisesti inbound-markkinoinnin avulla. Myös kesäkauteen on hyvä ajoissa herätellä ihmisiä.  Erilaisia markkinoinnin keinoja ovat mm. videot, kilpailut, pelit, tapahtumat, informatiiviset sisällöt.

 Onko asiakkaiden helppo saada yhteys yritykseen (puhelimitse, sähköpostitse, kotisivujen yhteydenottolomakkeella)?

Yritykseen saa yhteyden niin sähköpostitse, puhelimitse kuin sosiaalisen median kautta. Kotisivuilta löytyy Contact us-sivusto, johon on koottu niin omistajien, kuin yleisiä asioita koskevat sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot. Useampi yhteydenottokeino antaa yrityksestä luottavaisemman kuvan. Myös työpaikkakyselyille on luotuna oma sähköpostiosoite.

[digihalya-blog]

Digi 2.5 Uusien sisältömuotojen ideointia asiakasyritykselle

AMK:n liiketalouden pakollisiin perusopintoihini sisältyy Uuden kehittäjä-moduuli, jossa keskitytään niin innovaatio-osaamiseen, digitaaliseen liiketoimintaan kuin analysointiosaamiseen. Kaikkia näitä osa-alueita yhdistää asiakasprojekti, mikä toteutetaan tiimityöskentelyn muodossa. Asiakasyrityksemme projektissa on melko pieni ravintola-alan yritys, jonka tuotteina ovat erilaiset milkshaket ja floatit. Yritys sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Asiakasprojektin tarkoituksena on kehittää ja ideoida yritykselle parempia digitaalisia liiketoiminnallisia ratkaisuja. Alla oleva taulukko kuvastaa erilaisia potentiaalisia digitaalisia sisältömuotoja ja tämän pohjalta ideoin kyseiselle yritykselle uutta sisältöä seuraten näitä neljää kategoriaa (viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa ja vakuuttavaa).  

Viihdyttävää

Viihdyttävät sisältöjen tarkoituksena on herättää tunteita ja tietoutta yrityksestä. Erilaista videomateriaalia on melko helppo toteuttaa, kunhan huomioi laadulliset tekijät ja että materiaali vastaa tarkoitusta. Esimerkiksi vauhdikas ja hauska video Youtubeen/yrityksen nettisivuille/muuhun sosiaalisen median kanavaan, kuinka jokin milkshake tehdään, ns. ”In the making”. Videon kylkeen voisi liittää jokin informatiivinen tiedonpätkä tai promoteksti tuotteesta. Tai mahdollisesti jokin tarjoushinta kyseisestä milkshakesta.

Erilaisilla kilpailuilla saadaan myös potentiaaliset asiakkaat aktiivisiksi, kunhan vaan kilpailun ideaa ja palkintoa ollaan tarkkaan mietitty. Esimerkiksi postaa Instagramiin kuva lempimilkshakestasi tägillä #XXX (jotain) ja raadin mielestä paras voittaa ilmaiset milkshaket kahdelle. Näitähän voi toki hioa vieläkin paremmaksi ja tässä vaan vapaasti ideoin.

Kolmas viihdyttävä, mutta mahdollisesti kallis investointi olisi peliapplikaatio, jossa pelaajan tehtävänä olisi koota erilaisia milkshakeja ja floatteja mahdollisimman nopeasti, kun asiakkaita saapuu tiskille. Kun tilaus saadaan, näytön sivulle ilmestyy tuotteen resepti ja esimerkiksi vetämällä tarvittavat raaka-aineet samaan paikkaan lähtee blenderi pyörimään. Pelissä pitäisi olla myös jonkun verran haastetta, että sitä jaksetaan pelata uudestaan. Tässä olisi sisältömarkkinointia parhaimmillaan, mutta kuten sanottu, mahdollisesti kallis.

Inspiroivaa

Inspiroivien sisältömateriaalien on tarkoituksena innostaa potentiaalisia asiakkaita tekemään ostoja. Yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi julkisuudenhahmojen postaukset sosiaaliseen mediaan (Instagram/Facebok/blogit/vlogit), joissa he promoaa yrityksen tuotteita. Tietysti perinteiset muut kanavat, kuten Tripadvisor, chatit, keskustelupalstat toimivat myös positiivisten kokemusten jakamisalustoina. Miten olisi joku tapahtuma, jossa yritys pääsisi tutustuttamaan tuotteitaan yleisölle? Esimerkiksi Night time shake, tjms. missä itse tuote voisi olla sivuroolissa. Nettisivuille voisi myös perustaa asiakkaiden oman löpinäsivuston.

Vakuuttavaa + Hyödyllistä

Vakuuttavuuden puolesta asiakasyritys on mielestäni tehnyt erittäin hyvää työtä. Nettisivuilla on mielestäni selkeästi ilmaistu ja järkevästi kategorisoitu eri tuotteiden hinnat. Jokaisesta tuotteesta on kerrottu lauseen muodossa, mitä tuote sisältää ja jokaiselle tuotteelle on annettu hauskasti ominaispiirteet. Case studieseista tuli mieleen, että yritys voisi postata Facebookiin esimerkiksi artikkeleita joissa puhutaan, että makean syömisestä on positiivia vaikutuksia mieleen jtms.? 😊 Tämä menee mielestäni hiukan limittäin hyödyllisyyden kanssa.

[digihalya-blog]

Digi 2.4 Sisältömarkkinointi

Tutustuin muutamaan esimerkkiin, millä keinoilla yritykset soveltavat markkinointistrategiassaan sisältömarkkinointia. Ensimmäisenä on Vaasan Iltahetki-sivusto ja toisena Finnairin Match made in HEL. Näiden avulla lähdin pohtimaan, toteuttavatko nämä yritykset tuloksellista ja määrätietoista sisältömarkkinointia kyseisten sisältöjen avulla.

Mitä sisältömarkkinointi ylipäätään tarkoittaa? Matti Lintulahden mukaan sisältömarkkinoinnissa on kyse kohdeyleisölle rakennetuista kiinnostavista ja hyödyllisistä sisällöistä, mikä on täysin yrityksen omaa rakentamaa mediaa. Kyseisten sisältöjen avulla pyritään tavoittamaan potentiaaliset ja jo olemassa olevat asiakkaat ja vahvistamaan omaa brändiä. Yrityksen luomissa sisällöissä ei kuitenkaan markkinoida brändiä itsessään perinteisessä mielessä, vaan kyse on lukijoiden ymmärtämisestä. Mistä he haluavat lukea? Mitä mahdollisia ongelmia asiakkaalla on? Mitkä ovat kohdeyleisölle intohimon aiheita? Sisältömarkkinoinnissa on tarkoituksena keskustella asiakkaan kanssa ajankohtaisista asioista ja täyttää näin ollen asiakkaan tarpeita. Tietysti tavoitteena on, että kohdeyleisölle tulee positiivinen mielikuva brändistä, se muistetaan ja sitä suositellaan eteenpäin. Hyvänä testinä, onko sisältömarkkinointi ollut toimivaa, on yrityksen omien työntekijöiden kyseisten sisältöjen jakamishalu omassa sosiaalisessa mediassa.

Vaasan iltahetki-sivusto välittää mielestäni hyvin Vaasan brändin arvoja ja tunnelmaa, kuten kotimaisuutta, perheellisyyttä ja arkea. Sivustolle julkistetut tarinat kertovat hyvin lämpimin sävyin eri suomalaisperheiden arjesta ja tarkemmin iltapuuhista. Kuitenkin mieleeni juolahtaa kysymys siitä, onko iltahetki-sivusto liian keskittynyt lapsiperheisiin ja onko tämä kenties myös Vaasan tarkoitus. Näillä perustein en nimittäin suoraan kuulu kohderyhmään, enkä näe itseäni sen takia sivuston käyttäjänä. Onko tämä tiedostettu Vaasan päätös? Sivusto ei julkaisupäivämäärien perusteella myöskään ole ilmeisesti saanut tuulta alleen, sillä puolentoista vuoden sisällä tarinoita on 7, joista viimeisin on julkistettu puoli vuotta sitten. Onko mahdollisesti strategia pettänyt?

Toinen esimerkkinä toimiva sivusto on Finnairin sekä Finavian yhteistyöllä tehty Match made in HEL-kampanja. Sivu on näyttävä ja suomalaisen ilmailubrändin mukainen. Kampanjalla mielestäni selvästi yritetään tavoittaa suomalaisten lisäksi myös Aasian kohdeyleisöä ja palautellaan muistiin Helsingin tärkeää roolia Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Kampanjassa yhdestä Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradasta tehdään muotinäytöksen lava ja vaatesuunnittelijoita on kutsuttu paikan päälle Aasiasta asti. Kuitenkin jäin pohtimaan, toimiiko kampanja esimerkkinä sisältömarkkinoinnille. Matti Lintulahti muistuttaa, että hyvässä sisältömarkkinoinnissa muistetaan ja palvellaan asiakasta, mitä ei tämä sivusto mielestäni täysin edustanut. Toki on kyse Finnairin ja Finavian omasta mediasta, mutta kampanja on kuitenkin luonteeltaan kertaluonteinen. Toisaalta hyvässä sisältömarkkinointistrategiassa käytetään useita kanavia, mitä tähän kampanjan rinnalle tarvitaan.

Näiden kahden esimerkin rinnalle otin vielä kolmannen, erinomaisesti toteutetun sisältömarkkinoinnin esimerkin, Red Bullin. Red Bull tekee tuloksellista sisältömarkkinointia extremeurheiluvideoilla, joissa alan huiput tekevät temppuja pyörillä, skeittilaudoilla ja autoilla. Videot ovat olleet niin suositut, että kyseinen sisältömarkkinointi on täysin erotettu energiajuomabisneksestä muutaman muun mukana. Menestykseen ei vaadita pelkästään suurta budjettia, vaan kyse on koko tiimin omistautumisesta brändiin.

 Lähteet

http://www.vaasan.fi/category/iltahetki/

http://www.matchmadeinhel.com/fi

https://www.vapamedia.fi/artikkeli/haastattelussa-robert-stulle-ja-case-red-bull/

[digihalya-blog]

Digi 2.3 Ohjelmallinen ostaminen ja sen hyödyt liiketoiminnalle

IAB:n oppaan mukaan ohjelmallisessa ostamisessa hyödynnetään järjestelmiä ja näin ollen automatisoidaan digitaalisen mainonnan ostamista. Ohjelmallisen ostamisen avulla poistetaan monia manuaalisesti tehtäviä työvaiheita ja mahdollistetaan reaaliaikaista datan ostamista, optimointia ja kohdentamista. Ohjelmallisessa ostamisessa pyritään tehokkuuteen ostajan näkökulmasta. Osto tapahtuu pääosin huutokaupassa ja järjestelmät tarjoavat ns. päätöksentekomoottorin, mikä arvioi mainosnäytön arvon ja sen tehon. Datan ja älykkäiden työkalujen avulla voidaan ennustaa kuluttajan käyttäytymistä ja näin ollen räätälöidä viesti kuluttajalle sopivaksi ja sijoittaa se sopivimpaan paikkaan.

Ohjelmallisesta ostamisesta voidaan sanoa olevan neljää muotoa; avoin huutokauppa, suljettu huutokauppa, volyymiperusteinen kiinteähintainen sekä kampanjakohtainen kiinteähintainen. IAB:n tekemässä oppaassa on melko kattavasti kerrottuna näistä, mikäli on kiinnostusta ottaa asiasta enemmän selvää.

Millaista hyötyä ohjelmallisesta ostamisesta on mainonnan ostajalle? Ohjelmallinen ostaminen antaa yritykselle uusia mahdollisuuksia ja siitä saatua dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi yrityksen mainonnan kehittämisessä. Haluttuja kohderyhmiä voidaan eri datalähteiden avulla tunnistaa eri ostoprosessin vaiheissa ja mainostaa kyseisille henkilöille sopivaa mainosmateriaalia sopivaan aikaan. Älykäs mainostaminen tietysti nostaa ostamisen todennäköisyyksiä. Yrityksen on hyvä muistaa, että kyse ei ole ns. hyvien mainospaikkadiilien teosta, vaan sopivista ja kustannustehokkaista ratkaisuista, joilla tavoitetaan potentiaaliset ostajat. Ohjelmallinen ostaminen sopii kaikille mainostajille, eikä oman yleisödatan hallussapito ole välttämätöntä. Lisädataa voidaan ostaa 2. tai 3. osapuolelta, mutta laatu ja toimivuus ovat vielä Suomessa vaihtelevalla tasolla.

Koin tämän aiheen hiukan hankalaksi ymmärtää ja ohjelmallinen ostaminen oli minulle entuudestaan täysin tuntematon termi. Mielenkiintoni kuitenkin herätti ohjelmallisen ostamisen älykkyys ja jopa hiukan yllätyin, kuinka edistyneeltä se kuulostaa. Lähteenä käytetyn oppaan kielioppi oli mielestäni hankalalukuista ja tilkkutäkkistä. 

Lähteet

https://www.iab.fi/media/pdf-tiedostot/standardit-ja-oppaat/ohjelmallisen-ostamisen-opas-2017.pdf

[digihalya-blog]

Digi 2.2 Inbound-markkinointi puhuttaa

Inbound markkinoinnista puhuttaessa tarkoitetaan markkinointia, jossa lähestymistapa on hiukan maltillisempi ja asiakas houkutellaan erilaisten sisältöjen ja vuorovaikutuksen avulla, mitkä asiakas kokee relevanteiksi ja auttaviksi. Potentiaaliset asiakkaat löytävät yrityksen muun muassa seuraavista kanavista; blogeista, hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta. Toisin kuin outbound markkinoinnissa, inboundissa ei kilpailla potentiaalisten asiakkaiden huomiosta. Ideaali asiakas houkutellaan käyttämään yrityksen palveluita osoittamalla mahdollisia ongelmakohtia ja tarpeita oikeanlaisessa kontekstissa. Tarkoituksena on myös luoda luottamusta ja uskottavuutta brändillesi.

Miksi sitten inbound markkinointi puhuttaa tällä hetkellä niin paljon? Digitalisaation myötä elämme tällä hetkellä informaation yltäkylläisyydessä ja tiedon määrä on vaan kasvamassa. IBM:n mukaan luomme joka päivä 2.5 kvintiljoonaa bittiä, joista jopa 90% on luotu viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä täysin kääntää myyjä-ostajan välistä dynamiikkaa, sillä informaation määrä antaa ostajalle enemmän valtuuksia päätöksenteossa. Potentiaalinen ostaja pääsee näkemään netistä melko yksityiskohtaisesti tuotteen/palvelun speksit, hinnat ja muiden asiakkaiden arvostelut palvelusta/tuotteesta. Sosiaalisessa mediassa jaetaan tietoa avoimesti ja vertaillaan. Tästä syystä outbound markkinoinnin työkalut eivät istu enää nykyiseen kuluttajamaailmaan. Outbound markkinoinnissa ns. lainataan potentiaalisen asiakkaan aikaa yrityksen tuotteen/palvelun markkinointia varten.

 Millä keinoilla inbound markkinointi voidaan harjoittaa? Marketon mukaan onnistunut inbound markkinointistrategia sisältävät seuraavia tärkeimpiä elementtejä; hakukoneoptimointia, bloggausta, sosiaalista mediaa, tapahtumia ja webinaareja. Keinoja on toki näiden lisäksi muitakin, kuten videoita, white paperia, eBookseja ja puheiden pitämistä. Inbound markkinoinnissa täytyy muistaa, että pelkästään budjetin laatiminen ja ns. rahan heittäminen siihen ei vie juurikaan mihinkään, vaan tämä markkinoinnin keino vaatii vahvaa sitoutumista ja selkeää visiota ja strategiaa. Aloittaessa on hyvä käydä seuraavat asiat läpi; 1) tunnista kohdeyleisösi ja opi mahdollisimman paljon heistä 2) päätä uniikki ja houkutteleva tarinasi 3) valitse kanavasi 4) luo ja toteuta oma sisältökalenterisi (content calendar).

Inbound markkinointi siis vaikuttaa väistämättömältä markkinoinnin keinolta, mikäli yritys haluaa säilyttää kilpailuasemansa. 

Lähteet

https://www.hubspot.com/inbound-marketing

https://www.marketo.com/inbound-marketing/

[digihalya-blog]

Digi 2.1 Yrityksen digitaalisten kanavien muodot ja hyödyntäminen

Yritykset hyödyntävät mediaa digitaalisesti kolmella tapaa; ostaen, ansaiten tai itse tehden. Median muotoja on monia ja näin ollen päällekkäisyyksiä kategorisoimisessa esiintyy, eikä jokin tapa aina istu täysin yhteenkään näistä mainittuihin kategorioihin. Kategorioiden on kuitenkinkin tarkoituksena auttaa yritysten digitaalisten kanavien ymmärtämisessä. Yrityksen on kuitenkin tärkeää käyttää kaikkia mainittuja kanavia, sillä täysin yhteen kanavaan luottaminen saattaa kostautua.

Ostetulla medialla tarkoitetaan mediaa, josta yritys on maksanut saadakseen näkyvyyttä. Tällaiset ovat esimerkiksi TV mainokset, radiomainokset ja Internetissä käytettävissä oleva hinta per mainosklikkaus (PPC = Cost per click). Hinta per mainosklikkaus on esimerkiksi hakukonemarkkinoinnissa käytettävä hinnoittelumalli, jossa yksi klikkaus mainokseesi maksaa X rahaa.

Oma media on yrityksen omille kanaville heidän itse tuotettua mediaa. Kanavapaikkoina ovat esimerkiksi yrityksen omat nettisivut, blogi ja sosiaalinen media. Omaa media ohjaa pääasiassa sisältömarkkinoinnin strategia. Monet yritykset tuottavat arvokasta, jokseenkin opetuksellista materiaalia, mikä ei promoa liikaa yritystä itsessään.

Ansaitulla medialla tarkoitetaan kaikkea sisältöä ja keskustelua, mitä esiintyy yrityksen brändistä tai tuotteesta. Ansaitusta mediasta voidaan puhua, kun sitä luodaan täysin yrityksen luomien kanavien ulkopuolella. Voidaan ajatella, että ostetulla ja itse tehdyllä medialla rakennetaan ja kehitetään ansaittua mediaa. Ansaittu media voi olla esimerkiksi mainintoja sosiaalisessa mediassa, shareja ja reweetteja, tuote/palveluarvosteluja ja blogipostauksia. Tässä huomataan, kuinka merkittävä rooli yrityksellä on omassa mediassa, sillä se on myös asiakkaiden ns. leikkikenttää.

Mutta millä tavoin näitä median muotoja mitataan? Ostetussa mediassa tämä täysin riippuu kanavasta, mitä käytetään. Jotkin sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook, LinkedIn ja Twitter omaavat analytiikan työkaluja mitä voi yritys käyttää. Hinta per mainosklikkauksessa Google tarjoaa analyysejä. Google Analytics-ohjelmaa käyttäen saadaan selville, mikä ostettu media on tuonut eniten ja kuinka paljon liikennettä nettisivuillesi. Myös omaa mediaa pystyy ylläolevien työkalujen avulla mittaamaan. Näiden avulla pääset näkemään, minkä tyyppinen sisältö toimii parhaiten ja käyttää niitä jatkossa tuleviin kampanjoihin. Voit myös vertailla kilpailijoittesi kanavia ja mahdollisesti oppia niistä. Analytiikan työkalu Brandwatch Analytics on helppokäyttöisin ansaitun median mittaamiseen ja valvomiseen.

Mainostajat.fi:n tutkimuksen mukaan yritykset panostavat kaikkein eniten omassa mediassaan verkkosivuihin, Facebookiin sekä uutiskirjeisiin tai sähköpostimarkkinointiin. Viimeisen 24 kk aikana yritysten panostus omaan mediaan on merkittävästi kasvanut, kun taas ostetussa mediassa pääosin pysynyt samana. 

Lähteet

https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

https://mainostajat.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/08/Oma_ansaittu_ostettu_2016_graafit.pdf

[digihalya-blog]

Digi 1.6. Tulevaisuudennäkymät digitaalisessa maailmassa

Tulevaisuutta ei voida luonnollisesti ennustaa ja siihen liittyy liian monta muuttuvaa tekijää, mutta onhan se hauskaa ideoida ja pohtia, millaiselta tulevaisuutenne voisi näyttää esimerkiksi vuonna 2020. Kuinka digitaalisuus on pureutunut arkielämäämme? Vai onko kovinkaan suuria muutoksia edes näkyvissä kolmen vuoden päästä? Näillä kahdella videolla on hyvin erilaiset tulevaisuudenvisiot, miltä arkielämämme saattaisi näyttää. Toki täytyy muistaa, että videot ovat kärjistettyjä, mutta niissä on totuuttakin mukana.

Ensimmäinen ja selkeästi positiivisemman tulevaisuudenkuvan antava video on Microsoft’s Consept – Future vision 2020. Videossa maalaillaan rauhallisesta, organisoidusta ja siististä maailmasta, jossa digitaalisuudella on merkittävä rooli arjessamme. Alla listattuna joitain digitaalisia tuotteita ja palveluita, mitä videolla näkyi;

Digitaalinen seinä luokkahuoneessa, minkä avulla pystyy kommunikoimaan toisen henkilön kanssa, joka sijaitsee esimerkiksi täysin eri puolella maailmaa. Seinään voi kirjoittaa viestin/piirtää ja kirjoitus käännetään omalle kielelle sopivaksi

Lentokoneessa iPadin kaltainen, isompi tabletti, jossa on monipuolisesti erilaisia toimintoja, mm. omaa kalenteria pääsee tämän avulla selaamaan

Elektroninen Boarding Pass

Toimistotilan ikkunat on hyödynnetty tabletinomaiseen selailuun ja työpöytä on integroitu niin, että työskentelyä voi jatkaa tarvittaessa siitä

Pöytätietokone on paljon soljuvampi ja tavallisen keyboardin sijaan toiminnot hoidetaan sormin

Pieni ja erittäin käyttäjäystävällinen kämmenenkokoinen puhelin, mikä myös helposti auttaa itsesi paikantamisessa

Sanomalehti, jossa on tabletin kaltaiset ominaisuudet

Kaikki kotona löytyvä teknologia on täysin integroitua keskenään

Ensimmäisen videon kohdalla teknologialla on merkittävä rooli arjessamme, mutta edelleen täysin ihmisen hallinnoima ja ainoastaan arkea helpottava. Teknologia on saumatonta, mihin mielestäni tälläkin hetkellä pyritään, muttei olla täysin tätä saavutettu.

Toinen video nimeltä HYPER-REALITY antaa paljon rauhattomamman ja aisteja yli-stimuloivan kuvan arkielämästämme. Videota katsellessa sitä jopa tuntuu olevan pelin sisällä, eikä elämässä arkea. Tuotteita ja palveluita, mitä näkyi videolla;

Melko yksinkertainen peli, mitä voi pelailla esimerkiksi bussissa kotimatkalla

Ylävasemmalla auttava tekoälyhahmo, joka kertoo esimerkiksi siitä, että olet myöhässä tapaamisesta ja ehdottaa vaihtoehtoista reittiä

Samalla näkymällä myös näyttö, mikä kertoo työaiheisista asioista, melko näkyvästi myös ilmottaa urgent asioista  

Näkymäsi on täynnä kaiken maailman mainoksia, suosituksia, opasteita

Applikaatio tyrkyttää lisäpointseja, mikäli olet esimerkiksi käyttänyt bussia tai ostanut kaupasta tarjouksessa olevaa tuotetta > suorittaminen korostuu entisestään

Tässä toisessa videossa pyritään näyttämään, mitä voi tapahtua, mikäli teknologia pettää pahemman kerran ja kuinka hankalaksi oma arki voi siitä muuttua. Tulevaisuudennäkymä ei siis ole yhtään niin positiivinen, kuin ensimmäisessä videossa ja itselläni tuli jopa ahdistava olo katsellessani tätä videota. Rooli teknologialla tässä videossa on hyvin merkittävä, jopa lamaannuttava.

 Lähteet

https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI

https://vimeo.com/166807261

[digihalya-blog]

Digi 1.5. Vuoden 2017 digitaaliset trendit

1.    Suuntana immersiivinen videomateriaali

Videoiden katselu mobiilipäätteillä vuosien 2010 ja 2016 välillä on kasvanut 85%, kun taas perinteisten näyttöjen kautta se on vähentynyt. Suuret teleoperaattorit investoivat suuresti tätä 5G:n, tehokkaiden ja nopeiden latausnopeuksien avulla. Muutos mahdollisesti vaikuttaa videoiden pituuksiin ja yrityksien on erikoistuttava lyhytfilmeihin, mikä vastaisi paremmin kuluttajien tarpeita. Virtuaalitodellisuuden suosion nousua saatetaan nähdä vuoden 2017 aikana. Tämänhetkisenä esteenä on kuluttajille korkea hinta ja hankala saatavuus. On myös odotettavaa, että yritykset tuovat markkinoille erilaisia puettavia älylaitteita, kuten virtuaalilaseja.

2.    Digitaalinen media murroksessa

Perinteiset mediat kiihdyttävät digitaalista kehitystään kohti kehittyneempään ja kohdentavampaan teknologiaan, joilla optimoidaan potentiaalisimpien asiakkaiden saavutettavuus ja näin ollen ostotapahtuma on todennäköisempää. Luottamus median digitaliseen kehittymiseen ei ole täysin saavuttanut huippuaan, sillä monet yritykset suhtautuvat aiheellisesti skeptisesti uuteen teknologiaan. Digitaalisen markkinoinnin maailmassa voidaan myös odottaa monikanavaisten ratkaisujen nousua, sillä ideaalitilanteessa mahdollisimman moni palveluhaara on yhden yhteistyökumppanin alla. Uusien markkinointiteknologioiden, brändien, agenttien kehittyessä myös mittarityökalujen on pysyttävä kehityksessä mukana. Tämä kuitenkin tarkoittaa vielä tässä vaiheessa yritykselle riskinottoa, sillä mittausjärjestelmissä esiintyy paljon epävakautta.

3.    Vaikuttajamarkkinoinnin kasvua

Kolmantena digitaalisena trendinä on vaikuttajamarkkinointi ja sen kasvu perinteisten markkinoinnin työkalujen ohella. Markkinoinnin kohdentaminen ja saavutettavuus on kasvavissa määrin epävarmempaa, mikä on osaltaan pakottanut yrityksiä budjetoimaan suuria summia markkinointia varten ja ulkoistaa tämä täysin yhteistyökumppanille. Vuoden 2017 odotetaan olevan vuosi, jolloin digitaalinen mainonta ohittaa TV mainonnan. Vaikuttajamarkkinoinnin avulla yritykset pääsevät kuluttajiin käsiksi mainostamalla heille sopivaa sisältöä, nostattaen luottamusta ja sitoutuneisuutta.

4.    Hakukoneoptimoinnin (SEO) renessanssi

Yritykset ovat jo vuodesta 1993 pyrkineet vaikuttaman hakukoneiden tarjoamiin sivustoihin ja tavoitteena luonnollisesti oman sivuston näkyvyys. Nyt on aika kuitenkin poiketa perinteisestä ajattelumallista, sillä digitalisaation myötä on myös otettava uudet kanavat huomioon. Nettisivun luominen on yhä helpompaa esimerkiksi WordPressin avulla, mikä tarjoaa myös pakettidiilejä, mihin sisältyy hakukoneoptimoinnin työkaluja. Myös algoritmit muuttuvat nopeasti liikkuvan maailman mukana. Google on viimeisen 5 vuoden aikana päivittänyt lähemmäs 50 algoritmia. Google myös haastaa yrityksiä olemaan yhä vastuullisempia tiedonannossaan. Yritysten on tiedettävä tarkkaan, kenet he saavuttavat ja millaista tietoa he antavat itsestään.

5.    Over-the-top content (OTT) viihde

TV:n katselutavat ovat muuttumassa suosioon nousseiden Internet-pohjaisten videojärjestelmien myötä. Kuluttajille tämä tarkoittaa valikoiman kasvua ja monipuolisempaa ja suurempaa vaihtelua. Suosion kasvu on ollut suurta ja tästä esimerkkinä HBO ja Netflix. Järjestelmät antavat kuluttajan päättää milloin ja mitä he haluavat katsoa valikoimasta.

6.    Chatbotit yrityksen uutena palvelumuotona

Keskustelevat teknologiat, kuten chatbotit ovat saavuttaneet kehityskaarensa yläpään ja näin ollen voivat toimia yrityksille laadukkaana, one-to-one markkinoijana suosituissa sosiaalisen median applikaatioissa, kuten Facebook Messengerissä. Teknologia ei itsessään ole kovin uusi, mutta vasta saavuttamassa yritykset. Teknologian toivotaan syrjäyttävän perinteisen puhelinpalvelun ja tämähän olisi täysin tekoälyn hallinnassa oleva palvelu.

7.    Kohti tehokkaampaa B2B markkinointia

Myös myyntipäälliköiden työnkuvaan on tulossa muutoksia digitalisuuden myötä. Jatkossa on otettava myös erilaiset mittaavat tekijät mukaan työhön, mikä konkretisoi myyntipäällikön työn tuottavuutta. Aikaisemmista turhista mittareista on hankkiuduttava eroon sekä yrityksen sisällä on yhtenäistettävä B2B markkinoinnin perusteita.

8.    Blockchain

 Blockchain toimii alustana, jossa voi siirtää omaisuutta ilman pankin ollessa välikätenä. Se on rakennettu hyvin turvalliseksi ja älykkääksi. Yksi tunnetuimmista Blockchainin sovelluksista on Bitcoin. Blockchainissa on käytetty teknologiaa, missä kaikki liikkeet ovat aikamerkattuja.

Lähteet

https://www.slideshare.net/EdelmanInsights/digital-in-2017-making-business-impact-in-a-changing-world 

[digihalya-blog]

Digi 1.4  Palvelualat ja digitaalisuus

Digitalisaation myötä myös palveluyritysten on huomioitava markkinoilla tapahtuvat muutokset ja kehitettävä palveluitaan asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaisiksi. Digitalisaatio vaikuttaa yrityksessä lähes kaikkeen toimintoon; on kyse uudenlaisesta avoimuudesta, brändin kehittämisestä, tiedon saatavuudesta, kulttuurin ja työyhteisön muutoksista. Listaa voisi jatkaa vielä pidemmällekin. Asiakkaiden odotukset ja ostokäyttäytyminen on muuttunut vaativammaksi; palveluita on saatava yhä nopeammin ja helpommin ja saatavan tiedon on oltava paikkansapitävää. Digitalisaation myötä asiakasuskollisuudella ei ole enää yhtä isoa painoarvoa asiakkaille, mikä luo haasteen yrityksille. Jopa 60 % palveluyrityksistä ovat vielä ns. diginukkujia, eli muutoksen pakottavuutta ei ole vielä ymmärretty tai kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.

 Vaikka Suomi onkin kasvanut pääosin teollisuuden myötä, olemme siirtymässä palvelutalouden puolelle. Suomen talous on kasvanut 2000-luvulla 15%, josta 9% on palvelualoilta tuotettua kasvua. Menestykseen vaaditaan kykyä tuottaa korkeatasoista aineetonta arvoa. Palvelualoilla digitalisaatio näkyy hyvin eri tavoilla, mutta suurimmat yhteneväisyydet lienevät liiketoimintamallissa, kuten ansaintamalleissa, verkostoissa, yrityksen rakenteissa sekä ydin- ja tukiprosesseissa. Digitalisaation avulla liiketoimintaa voidaan toteuttaa täysin uudella tavalla, kuin aikaisemmin. Muutamia esimerkkejä ovat datan käsittely ja analytiikka, pilvipalvelut, integroidut järjestelmät ja verkottuneet ihmiset. Datan hyödyntäminen kehittää ja optimoi asiakaskokemusta sekä liiketoimintaa ja tämä toimiikin digiajan lähtökohtana. Pilvipalveluiden avulla siirrytään tuohon mainittuun aineettomaan arvoon ja joustavuuteen. Integroidut järjestelmät keräävät tietoa tehokkaasti ja optimoivat datan hyödyntämistä. Mikäli yrityksessä käytetyt järjestelmät eivät ns. puhu keskenään ja datan keräys joudutaan tekemään manuaalisesti, vie tämä turhaan resursseja eikä yritys välttämättä halua tähän panostaa. Verkottuneista ihmisistä saa yritys itselleen hyötyjä ja tästä esimerkkinä jakamistalous, kuten airbnb. Asiakkaat itse luovat keskenään arvoa.

Digitalisaatio mahdollistaa asiakkaita vertailemaan kokemuksiaan vapaammin ja yli toimialarajojen. Enää ei riitä, että yritys on onnistunut palveluntarjonnassaan kilpailijoihinsa verrattuna, vaan hyvää käytettävyyttä vaaditaan toimialasta riippumatta. Tämä asettaa haasteita yrityksille ylläpitää asiakasuskollisuutta. Asiakkaat ovat myös oma-aloitteisempia selvittämään itse, minkä palveluyrityksen palveluja haluavat käyttää. Palvelujen halutaan olevan monikanavaisempaa ja asiakkailla on jo tietyt odotukset siitä, että yritys tietää kyseisen asiakkaan käyttöhistorian ja näin ollen räätälöi tuotteensa sopiviksi juuri kyseiselle asiakkaalle. Palveluyritykset kehittyvät Suomessa digitalisuudessaan hyvin eri tavoilla, johon vaikuttaa myös asiakkaiden taipumukset käyttää digitaalisia kanavia, fyysisesti toimitettavien tavaroiden ja palveluiden määrä, toimialan hajanaisuus sekä kilpailun intensiteetti.

Lähteet

https://www.palta.fi/download/6552/