#ilmasto

[muikkunuuskanen]

Ei kukaan:

Öky-yhtiöt, herran vuonna 2021:

[turkinuutiset]

Ilmaston muutos vai ihmisten ahneus?

Ilmaston muutos vai ihmisten ahneus?

Maastopalot eivät uhkaa vain ihmisten elämää, vaan vaikuttavat myös kielteisesti tuhansien eläinten elämään. Turkin Marmariksen maastopalossa hiilimonoksidimyrkytyksen saanut kilpikonna herätettiin henkiin lauantaina happiterapian ansiosta. Lääninkunnan tiedotteen mukaan seudulle toimi yhdeksän hengen ryhmä, joista neljä oli eläinlääkäriä, erikoiseläinambulansseja ja ajoneuvoja. Yhteistyössä…

View On WordPress

[suomalaistavihaa]

Rodullistettu Dressmanin mainoksessa

Olen samaa mieltä silakkaliikkeen kommentoijan kanssa. Öyhöjen raivo on käsinkosketeltava. Mutta en ymmärrä miksi tummaihoiset korotetaan näkyvyydessä aina ykkösasemaan. Mainostaja joka ei halua kuin myydä – ajattelee suositun BLM-kampanjan kelkkaan lähtemällä ansaitsevansa lisää rahaa. Tällainen näennäiseettinen ajattelutapa on tullut Suomeen pikkuhiljaa. Finnair hypnotisoi mainoksissaan…

View On WordPress

[suomalaistavihaa]

Sebun ”kamppaaminen”

Tässä neljän tunnin striimi supistettuna viiteenkymmeneen traagiseen sekuntiin. Tiivistin ottamalla replikointien välistä pois 25 sekuntia seisomista ja Palefacen seuraamista. Uteliaat voivat tarkastaa youtubesta ettei välissä tapahtunut mitään, ei tönitty ketään eikä sanottu mitään. Tekstitin myös lyhyen klipin. 1. Väitetyssä tönimiskohdassa kamera ei heilahda 2. Jos kampattu, tasapainoa ei…

View On WordPress

[suomalaistavihaa]

Vtn lapio, jos tekisitte jotain, ei tarvittaisi elokapinaa

Vtn lapio, jos tekisitte jotain, ei tarvittaisi elokapinaa

Taas on lampaiden twitter pöyristystä täynnään. Mitä passiivisella vastarinnalla on saavutettu? Intian itsenäisyys Mustien kansalaisoikeudet Vietnamin sodan loppuminen Shell ulos alaskasta ja kaikki Greenpeacen saavutukset 50 v. ajalta Mikä elokapinan tärkein saavutus? Voitto Alankomaiden valtiosta oikeudessa ja tuomiolla valtion pakottaminen kansalaistensa suojeluun ilmastonmuutoksen…

View On WordPress

[jarikolehmainen]

Alle 43-vuotias ei ole elänyt yhtään lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta

Maapallon eri alueiden lämpötilat vuonna 2018 verrattuna 1900-luvun keskiarvoon. Keskimääräistä lämpimämpää oli suurimmalla osalla maa- ja merialueista. Paikoitellen oli jopa ennätyslämmintä. Keskimääräistä kylmempää oli lähinnä vain osissa Pohjois-Kanadaa ja Pohjois-Atlantilla Grönlannin etelärannikolla. Ennätyskylmää ei ollut millään maa- tai merialueella. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for Annual 2018, published online January 2019, retrieved on February 6, 2019.

Nasa ja NOAA julkaisivat eilen yhteisessä live-lähetyksessään tietoja maapallon ilmaston tilasta. Tässä joitakin keskeisiä kohtia. Vuosi 2018 oli globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin vuosi. NOAA:n mukaan maapallon lämpötila maa- ja merialueet yhdistettyinä oli viime vuonna 0,79 celsiusastetta (0,79 ± 0,15 astetta) 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi. Nasan (GISS) mukaan vuosi 2018 oli 0,83 celsiusastetta ajanjakson 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpi. Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat kaikki viime vuosilta 2014-2018. Todennäköisimmässä järjestyksessä lueteltuina lämpimimmät vuodet ovat Nasan mukaan 2016, 2017, 2015, 2018, 2014, 2010, 2005, 2013, 2007 ja 2009. Kylmimmät vuodet ovat olleet 1904, 1909, 1908, 1917, 1910, 1911, 1907, 1903, 1890 ja 1912. NOAA:n listauksessa kymmenen globaalisti lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 2016, 2015, 2017, 2018, 2014, 2010, 2013, 2005, 2009 ja 1998. Yhdeksän lämpimintä vuotta on mitattu vuosina 2005-2018. NOAA:n mukaan vuosi 2018 oli 42. peräkkäinen vuosi, jonka lämpötila ylitti 1900-luvun keskiarvon. Vuodesta 1977 alkaen yksikään vuosi ei siis ole ollut 1900-luvun keskiarvoa kylmempi. Jos olet alle 43-vuotias, kaikki elämäsi vuodet ovat olleet globaalisti keskimääräistä lämpimämpiä. Tässä puhutaan siis keskiarvosta siltä vajaan 140 vuoden ajanjaksolta, jolta on saatavilla luotettavasti mittareilla mitattua lämpötiladataa. Uusi ennätyslämmin vuosi on mitattu 2000-luvulla jo peräti viiteen kertaan: 2005, 2010, 2014, 2015 ja 2016. Vuosina 1880-1980 uusi ennätyslämmin vuosi mitattiin keskimäärin 13 vuoden välein, vuosina 1981-2018 jo keskimäärin kerran kolmessa vuodessa. Maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila on noussut vuodesta 1880 lähtien keskimäärin 0,07 celsiusastetta vuosikymmenessä ja vuodesta 1981 lähtien 0,17 astetta vuosikymmenessä, siis yli kaksinkertaisesti aiempaan verrattuna. Viime vuoden lämpimyys on erityisen merkittävää siksi, että vuosi 2018 oli pääosin ENSO-neutraali vuosi. Lämmittävää El Niño -ilmiötä ei siis esiintynyt. Luonnollisen ENSO-ilmiön vaikutus vuosittaisiin globaaleihin keskilämpötiloihin on ollut Nasan mukaan vuonna 2018 -0,02 astetta, vuonna 2017 0,00 astetta, vuonna 2016 +0,13 astetta ja vuonna 2015 +0,05 astetta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin asteella, mikä johtuu suurelta osin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Mikäli Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen halutaan päästä, globaalien hiilidioksidipäästöjen täytyy pudota 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja nollautua vuosisadan puoliväliin mennessä. Myös brittiläisen ilmatieteen laitoksen (Met Office) ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuosi 2018 sijoittuu mittaushistorian neljän lämpimimmän vuoden joukkoon. WMO:n mukaan vuosi 2018 oli noin asteen esiteollista aikaa (1850-1900) lämpimämpi. Mittaushistorian 20 lämpimintä vuotta on koettu 22 viimeisimmän vuoden aikana. NOAA:n alustavien tietojen mukaan vuosi 2018 oli Euroopassa vuodesta 1910 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi. Yksittäisistä valtioista mittaushistorian lämpimin vuosi koettiin Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Lähteet Axios (Andrew Freedman): Earth's 5 warmest years on record have occurred since 2014 Nasa: 2018 Fourth Warmest Year in Continued Warming Trend, According to NASA, NOAA NOAA: Global Climate Report - Annual 2018 NOAA/NASA: Annual Global Analysis for 2018, 2018 was 4th warmest for globe, 3rd wettest for US Lue myös nämä Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä, vaikka El Niño ei lämmittänyt Vuonna 2018 meret olivat globaalisti tarkasteltuna ilmeisesti lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

[jarikolehmainen]

Meret ovat globaalisti tarkasteltuna lämpimämpiä kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa

The Guardian -lehdessä oli tiivistelmä uusista meriin liittyvistä ilmastonmuutostutkimuksista. Uuden tutkimuksen mukaan merten lämpeneminen on kiihtynyt. Yksi torstaina Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen kirjoittajista toteaakin The Guardian -lehden haastattelussa, että vuonna 2018 merien lämpötila oli hyvin todennäköisesti mittaushistorian korkein. Aiempia ennätysvuosia olivat 2017 ja 2016. Maa- ja merialueet yhdistettyinä vuosi 2018 oli ilmeisesti mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Lisääntyneiden kasvihuonekaasujen seurauksena maapallolle kertyy yhä enemmän lämpöä, josta noin 93 prosenttia varastoituu meriin. Meret siis vaikuttavat oleellisesti ilmastoon. Itse asiassa meret ovat sitoneet niin paljon lämpöä, että niiden jäähtyminen tavanomaisiin lämpötiloihin veisi vuosikymmeniä jopa siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että kasvihuonekaasupäästöt saataisi loppumaan pikaisesti. Toisen, viime viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan valtameret ovat sitoneet 150 vuoden aikana tuhat kertaa niin paljon lämpöenergiaa kuin koko ihmiskunta käyttää energiaa vuodessa. The Guardian -lehden tekemän analyysin mukaan tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä (vuodesta 1871 nykypäivään) sitä, että meriin imeytynyt energiamäärä vastaa keskimäärin yhden atomipommin (1,5 kertaa Hiroshiman pommin kokoinen) räjäyttämistä kerran sekunnissa 150 vuoden ajan. Lisääntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi merten lämpeneminen on kuitenkin kiihtynyt niin paljon, että 150 vuoden tarkastelujakson lopulla lämpeneminen vastaa jo 3-6 atomipommin energiamäärää sekunnissa. Vaikka The Guardian -lehden tekemän vertauksen asiallisuus voidaankin kyseenalaistaa, vertaus antaa hyvän kuvan lämpenemisen suuruusluokasta. Pelkästään meriveden lämpölaajenemisen seurauksena valtamerten pinta tulleekin nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 30 senttimetriä. Lisäksi merten pintaa nostavat sulavat jäätiköt. Meret vaikuttavat myös trooppisiin pyörremyrskyihin, pienempiin myrskyihin ja rankkasateisiin. Trooppiset pyörremyrskyt rantautuvat entistä voimakkaampina ilmastonmuutoksen seurauksena. Merten lämpeneminen voi vaikuttaa myös merivirtoihin arvaamattomalla tavalla. Lue myös nämä Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä, vaikka El Niño ei lämmittänyt Globaali merijään laajuus nyt pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella Science-lehti eilen: Maapallo lämpenee nopeammin kuin koskaan aiemmin Onko Golfvirta heikentynyt ja mitä tästä seuraa? Eikö Tuvalu hukukaan ilmastonmuutoksen seurauksena? Tieteelliset todisteet Tyynenmeren viiden pikkusaaren hukkumisesta merenpinnan nousun myötä Uusi tutkimus: Merenpinta nousee tällä vuosisadalla ilman päästörajoituksia 0,5-1,3 metriä ja Pariisin sopimusten toteutuessa 0,2-0,6 metriä Miksi merenpinta on noussut tällä vuosituhannella?

[jarikolehmainen]

Vuosi 2018 oli sekä Euroopassa että globaalistikin yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta joulukuun 2018 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2018 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim. Credit: Copernicus Climate Change Service / ECMWF.

Eurooppalaisen analyysin (Copernicus Climate Change Service, ECMWF) mukaan kalenterivuosi 2018 oli globaalisti noin 0,43 astetta vertailuajanjaksoa (1981-2010) lämpimämpi. Täten vuosi 2018 oli mittaushistorian kolmanneksi tai neljänneksi lämpimin vuosi. Maailmanlaajuisesti lämpimin kalenterivuosi on ollut 2016 (+0,62 astetta vertailukauteen verrattuna) ja toiseksi lämpimin 2017 (+0,53 astetta). Kolmanneksi sijoittuu kalenterivuosi 2015 (+0,43 astetta), mutta sen ero vuoteen 2018 verrattuna on mitättömän pieni. Siten vuodet 2015 ja 2018 ovat käytännössä jaetulla kolmannella sijalla. Kaikkein lämpimin 12 kuukauden jakso (muistakin kuin kalenterivuosista) on ollut jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun. Se oli 0,64 astetta vertailukautta 1981-2010 lämpimämpi ja lähes 1,3 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Useimmat vuoden 2018 kuukaudet olivat 1,0-1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia tärkeämpää on pitkäaikainen lämpenemistrendi. Globaali lämpeneminen on selvästi havaittavissa 1970-luvulta lähtien. Vuoden 2001 jälkeen on ollut jatkuvasti vertailukautta lämpimämpää. Euroopassa vuosi 2018 oli noin 1,2 astetta vertailukautta (1981-2010) lämpimämpi ja siten mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuoden 2018 keskilämpötila jäi alle 0,1 asteen päähän mittaushistorian lämpimimpien vuosien (2014 ja 2015) keskiarvosta. Lämpimin 12 kuukauden jakso on ollut heinäkuun 2006 alusta kesäkuun 2007 loppuun, jolloin oli 1,5 astetta vertailukautta lämpimämpää. Lue myös nämä Vuoden 2018 sääkatsaus: Tammi-marraskuun jakso Euroopassa mittaushistorian lämpimin, Suomessa ennätyslämpimät toukokuu ja heinäkuu Alle 42-vuotias ihminen ei ole NOAA:n mukaan kokenut yhtään globaaleilta lämpötiloiltaan tavanomaista vuotta, vaan koko elämän ajan on ollut tavanomaista lämpimämpää TOP 10: Koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmät vuodet