azzydarling replied to your post “so i sent my old friend a message on facebook asking how she’s doing...”
Come to Copenhagen so I can wrap you up in cotton wool and look after you for a week. =)
be careful, i could hold you to that. ♥ ... if i had munny and were a courageous person in general.
but thanks <3 you're a lot better friend than most people, and we don't even know each other that well!
introspektio replied to your post “so i sent my old friend a message on facebook asking how she’s doing...”
Vähänkö keljua jättää vastaamatta sulle ku oot just paljastanu sille jotain noin henkilökohtaista. D: Mut jos se oikeesti säikähti siitä että sulla on masennus, se ei ehkä oo sellanen tyyppi jonka kanssa kannattaa edes yrittää olla kavereita...
on vaan niin kurjaa, kun luulin ihan oikeesti, että sillä riittäisi ymmärrystä ja myötäelämisen taitoa, vaikkei sillä itsellään olekaan omakohtaista kokemusta asiasta. se oli aina niin empaattinen ja ihana. kyllähän kaikki muuttuu, mutta voiko ihminen muuttua niin paljon...
kun oon itekin niin kahden vaiheilla siitä, yritänkö vaan jättää asian ja sen ihmisen omaan arvoonsa, vai yritänkö vielä lähestyä uudestaan. kun toisaalta miulla ei ole voimavaroja kantaa mukana ylimääräisiä taakkoja ja kuolleita ihmissuhteita, varsinkaan, jos toinen osapuoli ei edes yritä ymmärtää tai välitä, mutta oon vaan pitänyt niin pitkään kiinni siitä ajatuksesta, että oltaisiin etääntymisestä huolimatta vielä ystäviä, että tuntuu tosi pahalta ajatella, että koko kaverisuhde onkin ollut luoja ties kuin kauan ihan täyttä paskaa.
en sit tiiä, kuinka paljon sen parisuhde on vaikuttanut siihen. sen mies oli sanonut sille suhteen alussa kun olin käynyt niiden luona (ja olin lihonut koska kokkolassa hyötyliikunta vähentyi niin hervottomasti koulumatkan lyhentyessä ns. paljon), että jos kaveri lihoo (niin kuin minä), se ei halua enää seurustella sen kanssa. että jos puoliso ylläpitää noinkin kovia arvoja, niin voiko se olla vaikuttamatta...