Tuntemattomat pikkujoulut
Kasvot vasemmalta oikealle: Koskela, Mielonen, Rokka, Hietanen, Susi, Kotilainen, Lammio, Sarastie, Lahtinen, Rahikainen, Lehto, Jalovaara ja Sihvonen.
Viime jouluna tuntsa-discordserverillä pyöri lahjanvaihtopiiri, johon osallistuin maalaamalla @vieraslaji:lle kuvan KK:n pikkujoulujen tuokiotilasta. Nyt heinäkuussa halusin tehä samasta kuvasta uusintaversion eri tekniikalla ynnä muilla muutoksilla. Viimein tää on valmis! <3
Inspiraationa molemmille toimi alunperin se Herrat pitävät vaaleaveriköistä -elokuvan tunnettu kohtaus, jossa Marilyn Monroe roolissaan Lorelei Lee laulaa kappaleen "Diamonds Are a Girl's Best Friend". Nivoin kappaleen ajatukseen, jossa Kotilainen osallistuu miesten joulunviettoon. Kotilaisen hahmo nyt on alkuperäisteoksessa aika lättänä, mutta siinä tehdään sentään selväksi hänen kevytkenkäisyytensä ja mielenkiintonsa romanttisia valloituksia kohtaan. (Raili Kotilainen ei ollut tällä retkellä saanut miestä, mutta osaksi sen korvasi se seikka, että hän oli saanut paljon miehiä.) Hänen lopullinen tavoitteensa oli kuitenkin löytää turvaa ja pysyvyyttä tuova mies. Näin tulkitsen kappaletakin, naisen pyrkimystä (taloudelliseen) vakauteen niillä keinoilla mitä on.
Tämä on perusajatus, sillä selviää. Seuraavaksi lätinää muutoksista ja niiden merkityksistä jos kiinnostaa.
Hahmot uudemassa versiossa on enemmän aliupseeristoa ja upseeristoa. Poikkeuksena Rahikainen, joka on tunkeutunut Lehdon mukana korkea-arvoisempien joukkoon ihailemaan Railia. Myös Rokka ja Susi toimii kahden pakettina. Alkuperäisessä versiossa oli miehistöstä muitakin, mutta halusin näyttää Kotilaisen hakeutuvan parempiarvoisten luokse. Samasta syystä selvensin myös kaulalaattoja.
Sommitelma on nyt paremmin kultaista leikkausta noudattava ja se on poseerattu ilman elokuvakuvaa. Tausta on yksivärinen, koska kuvassa tapahtuu jo paljon, koska näin on myös elokuvassa, koska punainen nyt on hyvä tehoste ja koska viittaus Tuntemattoman sotilaan kansikuvaan on muutenkin aina paikallaan.
Hietanen on nyt häveliäämmän ja ujomman näköinen, Koskela on selimmin kuvaan, Mielonen on mielissään kun on mukana, Rokka ja Susi on omissa maailmoissaan (tulkinta vapaa), Lammion katse tarkkailee neutraalimmin, Sarastie on otettu mukaan kun kerran suhde noilla kahdella oli (ja siksi hän on myös sijoitettu painopisteeseen), Lahtinen paheksuu Kotilaisen materialismi-intoa vihaisemmin, Rahikainen on jälleen niljakas itsensä, Lehtoa ei vieläkään kiinnosta muu kuin mököttäminen, Sihvonen ja Jalovaara ovat hyvillään.
Kotilainen itse on kuvattu kasvoiltaan nukkemaisempana. Tämä siksi, että tykkään kontrastista ihanteellisuuden ja Railin käyttäytymisen välillä. Myös iho ja mekko on varjostettu enemmän violeteilla sävyillä (mikä poikkeaa muista hahmoista) siksi, että vaikutelma olisi irrallisempi ja epätodempi.
Täs vielä mustavalkoinen versio (josta mulle tulee nostalginen finnanselausfiilis) + se alkuperäinen maalaus (akryyli+puuvärit) joulukuulta
Alkuperäisen kuvan kasvot vasemmalta oikealle: Koskela, Lahtinen, Rokka, Hietanen, Kotilainen, Susi, Kariluoto(Määttä alunp.), Lammio, Rahikainen, Lehto, Riitaoja.
Ja luonnos vielä!
