Levyjarrujen huoltamisen tärkeys
Kahdesta autoissa käytössä olevista jarrutyypistä levyjarru on tehokkaampi ja yleisemmin käytössä oleva. Levyjarrussa jarrupalat puristuvat jarrulevyä vasten, kitkan jarruttaessa auton vauhtia. Päätyypit ovat mekaaniset ja hydrauliset levyjarrut. Levyjarruja on huollettava säännöllisesti.
Jarrujen säännöllinen huoltaminen on ensisijaisesti turvallisuustekijä. Levyjarrujen huoltotarpeeseen vaikuttavat useat muuttujat, mistä syystä jarrujen kunnon tarkistaminen tietyin väliajoin sekä kulutusta vähentävien seikkojen huomiointi ovat osa autonomistajan kannalta keskeisiä toimenpiteitä.
Levyjarruja pidetään yleisesti rumpujarruja turvallisempina ja tehokkaampina - valtaosa uusista automalleista sisältää levyjarrut, pois lukien seisontajarrut, joissa rumpumekanismi on yhä yleisin vaihtoehto. Levyjarrujen tehtävänä on jarruttaa ajoneuvon vauhtia kitkavoiman avulla. Kitka syntyy jarrupalojen puristuessa jarrulevyyn. Jarrulevyn kuluminen on yleisin syy levyjarrujen huoltotarpeeseen, jarrulevyn vaihtamisen yhteydessä on syytä yleensä vaihtaa myös jarrupalat. Ns. jäähdytetty jarrulevy vaatii useimmiten auton käyttämistä huoltoliikkeessä. Jarrulevyt ja -palat vaihdetaan pareittain, tasaisen kitkaefektin takaamiseksi.
Kulumisesta johtuva huollontarve aiheutuu yleensä olosuhteista – levyjarruja kuluttavat erityisesti epätasaiset olosuhteet sekä kosteus, esimerkiksi tiesuolan muodossa. Korvaavat levyjarrut kuluneiden tilalle voi vaihtaa myös itse mutta yleisesti on suositeltavaa käyttää huoltoliikkeen palveluja. Jarrujen huollossa on tärkeää huolehtia jarrujen tasapainottamisesta sekä koko jarrukoneiston huoltamisesta samalla kertaa.
Huollettujen jarrujen sisäänajo, tasainen ajotapa ja säilytysolosuhteet ovat muita jarrujen vaihtotarvetta vähentäviä tekijöitä.
Levyjarrujen osat, niiden kuluminen ja jarrujen huoltaminen
Levyjarrujen osia ovat jarruhihna, jarrukengät, jarruletkut, jarrulevyt, jarrusatulat, jarrupalat ja jarrusylinterit. Useita kuluvia osia sisältävänä mekanismina jarrut vaativat säännöllistä huoltoa. Osien hankkiminen on syytä tehdä yhteistyössä huollon suorittajan tai merkkiliikkeen/tehdasvalmistajan edustajan kanssa.
Jarrulevyjen kuluminen johtuu siis useimmiten ajotapaan ja/tai olosuhteisiin liittyvistä tekijöistä. Esimerkkinä ajotavallisista tekijöistä on joidenkin kuljettajien taipumus jäädä 'seisomaan' jarrupolkimelle jarrutuksen jälkeen, mikä pitää jarrupalat kiinni jarrulevyssä, aiheuttaen niiden ylikuumenemisen. Tämä taas nopeuttaa levyjen kieroutumista ja vaihdontarvetta. Olosuhdetekijöistä tärkeimmät ovat kosteus ja lämpö sekä niiden yhdistelmä, erityisesti talliolosuhteiden osalta. Talvella teiden suolaus aiheuttaa huomattavaa kulutusta jarrumekanismille.
Ruostuminen on kulumisen ohella toinen pääsyys nopeutuneelle vaihdontarpeelle.
Jarrujen kulumista voi siten hidastaa ajotapaa muuttamalla sekä järjestämällä talliin kunnollinen ilmanvaihto. Ajotavallisesti tärkeää on jarruttaa ajoissa, siten että rasitus jakautuu tasaisesti ja jarrut ehtivät jäähtyä jarrutusten välissä. Turvavälit sekä liikennesääntöjen/nopeusrajoitusten noudattaminen ovat olennaisia ajotavallisia tekijöitä jarruista huolehdittaessa.
Turvallisuuden kannalta kuluneilla jarruilla ajaminen on yksi onnettomuuksille altistavista tekijöistä – jarrujen jatkuva tarkkailu, niiden toiminnan seuraaminen ja säännöllinen huoltaminen, sekä kuluneiden osien vaihtaminen edesauttavat ajoturvallisuutta.
Korvaavat levyjarrut kuluneiden tilalle on syytä hankkia merkkihuoltamon avustuksella tai tehdasvalmistajalta, erityisesti uusien autojen kohdalla.
Huollon jälkeen tulee muistaa jarrujen sisäänajo, mikä merkitsee että voimakkaita jarrutuksia on vältettävä ensimmäisten 500 ajokilometrin aikana. Jarrupalojen vaihdon ollessa kyseessä, totutus tapahtuu rytmikkäillä jarrutuksilla noin 60 kilometrin tuntivauhdista, ajoneuvon pysähtymiseen, noin 20 kilometrin ajan, joka toisella kilometrillä. Tämä pidentää jarrujen käyttöikää.
Kaikkien huoltotoimien yhteydessä on varmistuttava jarrujen puhdistamisesta ja varottava jarrupölyn kulkeutumista hengitysilmaan. Huollon ja vaihtotoimien suorittamiseen löytyy merkkikohtaisia ohjeita nettifoorumeilta ja ajoneuvon huoltokirjasta.
Kuluneen jarrulevyn tunnusmerkkejä
Nyrkkisääntö kuluneen jarrulevyn tunnistamiseksi on jarrujen laahamisen havainnointi – mikäli rengas pyörii koetettaessa vain yhden kierroksen, jarrulevyssä on vikaa tai se on kulunut. Vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös jarrupalat sekä tarkistetaan muut jarruosat. Laahaavassa jarrussa vika saattaa olla myös esimerkiksi jarrusylinterissä, -letkussa tai jarrupaloissa. Toinen selvä merkki vaihdon tarpeesta on voimakas korroosio.
Rasva, lika, ja muut kuluneet tai rikkoutuneet osat kuten tiivisteet saattavat aiheuttaa myös jarrulevyn epäkuntoisuuden. Jarrujen säännöllinen puhdistaminen, tarkistaminen ja osien rasvaaminen on merkittävä osa levyjarrujen huoltoa. Minimitarkistusväliksi suositellaan kuutta kuukautta nopeasti kuluvien osien ja jarrujen yleiskunnon osalta.