#kulutusyhteiskunta

[kiimaisetmuumipeikot]

[kirjoitukset]

1910-luku: Liukuhihna kiihdyttää massatuotantoa

1920-luku: Yhdysvalloissa voimakas talouskasvu, kulutusyhteiskunta syntyy

1929: New Yorkin pörssiromahdus, lama leviää Eurooppaan. https://historianet.fi/yhteiskunta/amerikan-historia/mista-vuoden-1929-porssiromahdus-johtui https://www.youtube.com/watch?v=B4Edwsam9Us

1950- ja 60-luku: Suurin osa siirtomaista itsenäistyy

1950-luku: Terveydenhuolto paranee, väestöräjähdys köyhissä maissa

1990-luku: Netti yleistyy

2000-luku: Ilmastonmuutoksen hillitseminen muuttuu globaaliksi tavoitteeksi. Some ja älypuhelimet kiihdyttävät verkottumista

2015: Maailman valtiot sopivat ilmastonmuutoksen hidastamisesta -> Pariisin ilmastosopimus

Kulutusyhteiskunta

-Taustalla teollistuminen ja massatuotanto(=tuotteiden valmistaminen koneilla tehokkaasti. Perusajatuksena tuottaa suuria määriä tuotteita, jotta hinnat olisivat alhaisempia)

-Massatuotanto -> tuotteiden hinnat laskuun -> useammalla ihmisellä oli varaa ostaa niitä -> elintaso nousuun

-Uusia massatuotteita: ompelukone, kello, polkupyörä, saippua, tehdastekoiset vaatteet

-Parantuneet kulkuyhteydet -> Teollisuustuotteet helppo kuljettaa ympäri maailmaa

-Mainokset vaikuttivat ihmisten tarpeisiin

-Ostamista helpotti osamaksukauppa, postimyynti ja erikoistarjoukset

-Muoti levisi mainonnan avulla

-Viihdeteollisuus ja populaarikulttuuri

-Ensimmäinen kulutusyhteiskunta Yhdysvallat 1920-luvulla. Maan viihdeteollisuus kasvoi voimakkaasti

- Kuluttaminen riippuvaista talouskasvusta. Lamakaudet saavat kulutuksen hiipumaan

-Voimakas laskusuhdanne 1929 Yhdysvalloissa -> vaikutti Eurooppaan

Abihissa s.42-43

Uuskolonialismi: Suuryritykset tuovat töitä ja pääomaa maahan, mutta käyttävät luontoa säälimättömästi hyväkseen

[jarikolehmainen]

Vuonna 2050 merissä enemmän muovia kuin kaloja

Maailman talousfoorumissa (WEF) tammikuussa julkaistun Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksenmukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa. Maailman valtameriin nimittäin dumpataan Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa metristä tonnia (metrinen tonni = 1000 kg) muovijätettä joka vuosi. Tutkimuksen 192 merenrantavaltiossa tuotettiin vuonna 2010 peräti 275 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta 4,8-12,7 miljoonaa tonnia päätyi meriin. Maailman muovituotanto on 20-kertaistunut vuodesta 1964 (raakaöljystä jalostettuja muoveja 15 miljoonaa tonnia) vuoteen 2014 (raakaölystä jalostettuja muoveja 311 miljoonaa tonnia). Kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun. Vuonna 2014 merissä oli viisi tonnia kalaa yhtä muovitonnia kohden, vuotuinen muovituotanto vei kuusi prosenttia globaalista öljynkulutuksesta ja tuotti prosentin globaaleista hiilipäästöistä. Vuonna 2050 raportissa ennustetaan maapallolla olevan muovituotantoa 1124 miljoonaa tonnia ja merissä yli tonni muovia yhtä kalatonnia kohden. Muovituotanto vastaa jo 20 prosenttia maailmanlaajuisesta öljynkulutuksesta ja tuottaa 15 prosenttia hiilipäästöistä. Laskelma perustuu oletukseen, jossa vuoteen 2050 mentäessä öljyntuotannon arvioidaan kasvavan hitaammin (0,5 prosenttia vuodessa) kuin muovien tuotannon (3,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2030 asti ja 3,5 prosenttia vuodessa sen jälkeen). Lisäksi jätehuollon ja kierrätyksen mahdollinen kehittyminen vaikuttavat hyvin paljon meriin päätyvien jätteiden määrään. Ennusteiden mukaan 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia vuoteen 2050 mennessä. Keskellä valtamerta sijaitsevalla Midwayn atollilla tuhannet albatrossin poikaset kuolevat jo nyt muoviroskien takia nälkään ja myrkkyihin tai tukehtumalla. Nykyään arviolta joka kolmas poikanen menehtyy muoviroskien seurauksena. Albatrossin poikaset saavat mahansa täyteen muovia, kun niitä ruokkivat vanhemmat luulevat muoviroskia ruoaksi ja tuovat niitä nälkäisille poikasilleen. Raportin tuottaneen säätiön taustalla on brittiläinen kilpapurjehtija Dame Ellen MacArthur, joka on nopeimmin maailman ympäri yksin purjehtinut nainen. Purjehtijana hän on erityisen huolestunut meristä ja sopiikin hyvin merten suojelun sekä kiertotalouden keulakuvaksi. Vastaavasti laskettelijat ja lumilautailijat ovat perustaneetPOW-liikkeen hidastaakseen ilmastonmuutosta ja suojellaakseen talvia. Runsas muovien kertyminen biosfääriin on yksi esimerkki antroposeenin eli ihmiskunnan geologisen aikakauden alkamisesta. Pallonkutistajilla on paljon tehtävää! Lue myös nämä Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut Muovijätetsunami myös Atlantilla! Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret National Geographic: Eight Million Tons of Plastic Dumped in Ocean Every Year

The Guardian: Plastic now pollutes every corner of Earth

The Guardian: More plastic than fish in the sea by 2050, says Ellen MacArthur IflScience: Plastic In Oceans Will Outweigh Fish By 2050

Infografiikka: Kuinka kauan roskien hajoaminen merissä kestää? PlasticBank: Epic video asks, ”Are you eating plastic for dinner?” The Wall Street Journal: Which countries create the most ocean trash? Beautiful Maps: Which countries create the most ocean trash?

[jarikolehmainen]

Älä osta mitään -päivä ja Krääsätön joulu 2014

Vanhat tupakkamainokset ovat suosikkiviihdettäni. Ne herättelevät pohtimaan sitä, markkinoidaanko meille yhtä valheellisin keinoin grillinpuhdistusrobotteja ja muovikorkillisia maitopurkkeja. Kun vielä 40 vuotta sitten pariskunnalla saattoi olla yhteiset tekohampaat ja televisio-ohjelmia tuli yhdeltä tai kahdelta kanavalta muutama tunti vuorokaudessa, nyt emme jaksa edes puhdistaa grilliä, haravoida lehtiä tai valmistaa popcornia ilman erityistä konetta. Elämmekö oikeasti ihmiskunnan parasta aikaa vai ovatko kulutusyhteiskunta ja mainonta vetäneet meitä todella pahasti nenästä? Krääsän evoluutio. Kuvan voi suurentaa klikkaamalla sen päältä. Piirtänyt Veera Partanen. Lähde: Älä osta mitään -päivän joulukalenteri 31.12.2013. Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND.

Voisiko ajanvietettä olla ilman kulutushysteriaa? Perjantaina 28.11.2014 vietetään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta? Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä. Krääsätön joulu ja musta perjantai Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on viime vuoden tapaan krääsätön joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä krääsätöntä päivää. Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi Black Friday viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta. Turhakkeita hajustetusta roskapussista maitopurkin muovikorkkiin ja muoviseen banaaninkuljetusrasiaan Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2014 turhake julkaistaan 12. joulukuuta ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Oma suosikkini turhakkeeksi on maitotölkkien muovikorkki. Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti ja hajustettu roskapussi. Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta. Grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone? Juuri pari päivää sitten katselin osin kauhulla ja osin huvittuneena suuren elektroniikkaketjun mainosta, jossa kaupattiin mm. hotdog-konetta, automaattisesti pyörivää kauhaa, grillinpuhdistusrobottia, popcorn-konetta, hattarakonetta, jäähilejuomamukia sekä kaikkea muuta omituista. Grilli siis pitäisi puhdistaa grillinpuhdistuskoneella, jonka harjat sitten pitää puhdistaa vaikkapa astianpesukoneessa. Varmaan kohta keksitään erillinen grillinpuhdistuskoneen harjojen puhdistuskone. Ilmeisesti samaa kuvastoa on selaillut Kouvolan Sanomien toimittaja Katariina Hakaniemi, joka tänään kirjoitti Kouvolan Sanomiin erinomaisen kolumnin otsikolla "Turhuuden joulumarkkinat". Kaikille näille koneille tarvitsemme sitten lisää lämmintä tilaa (isommat keittiöt), lisää sähköä, lisää kaikkea... Vanhat tupakkamainokset ja monet nykymainoksetkin ovat surullisen hauskoja! Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy ns. vastamainoksia. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia löytyy Voima-lehden sivulta http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5. Katso myös ympäristöekologian ryhmämme opiskelijan piirtämä vastamainos. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Suosittelen! Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin vanhoille tupakkamainoksille. Nämävanhat tupakkamainokset, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja! Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana: pariskunnan yhteisistä tekohampaista siirrytty kulutushysteriaan Ihmiskunta kulutti tänä vuonna alle kahdeksassa kuukaudessa kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin yli 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kolme maapalloa.  Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli 1-2 kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia. Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä. Miksi kaikilla on niin kamala kiire? Olisiko syytä hieman hidastaa ja käyttää aikaa rahan sekä materian hankkimisen sijaan lähimmäisiimme? Älä osta mitään -päivän ja Krääsättömän joulun kampanjakoordinaattoriSuvi-Anne Kinnunen toteaakin näin: "Näyttää siltä, että tavaran arvostus on vähentynyt. Ajan arvo taas tuntuu kasvaneen. Minä ainakin olisin positiivisesti yllättynyt, jos joku haluaisi lahjoittaa minulle kodinhoitoapua tai vaikka jostain osaamastaan taidosta hyödyllisen oppitunnin!" Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt ihmiskunnan historian parasta aikaa. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin. Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi

Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin. "Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni "Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni "Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde:Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni "Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945 "Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971) "Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset." Lähde: Jarin blogi "Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi "Ihmisten elintaso perustuu monilla alueilla toisten alueiden luonnonvarojen riistämiseen. Jos koko maapallon ihmisillä olisi qatarilaisten kulutustottumukset, tarvittaisiin peräti 4,8 maapalloa näiden luonnonvarojen tuottamiseen! Tanskalaisten elintasolla maapalloja tarvittaisiin 4,3, yhdysvaltalaisten elintasolla 3,9, suomalaisten elintasolla 3,1 ja thaimaalaistenkin elintasolla 1,3. Sen sijaan tansanialaisten elintasolla riittäisi 0,7 maapalloa ja nepalilaisten elintasolla 0,5 maapalloa." Lähde: Jarin blogi "Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä." Lähde: Jarin blogi Ajatuksia herättävää Älä osta mitään -päivää! T. Jari

[jarikolehmainen]

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

"Taloussprii tuhoaa myös luteet. Samoin paloöljy ja DDT-valmisteet. -- Kirput saa häviämään pitovaatteista tuulettamisella ja harjaamisella. Vuodevaatteita on ahkerasti käytettävä ulkona ja niitä on pidettävä auringonpaisteessa. -- On myös syytä kokeilla DDT-valmisteita. Jos tämäkään ei auta, on vuodevaatteet ratkottava ja pestävä.", neuvoo "Joka naisen niksikirja" vuodelta 1952.

Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (Kemiran edeltäjä) vanhassa mainoksessakin DDT:tä kehutaan surutta: "Pölyttämällä luteiden, torakoiden, kirppujen ja täiden olinpaikkoihin sekä kulkureiteille DDT-pitoista TÄYSTUHO S -myrkkyä pääsette nopeasti ja varmasti eroon näistä syöpäläisistä. TÄYSTUHO S on kotimaista laatutuotetta." 

Pahamaineinen DDT olikin aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksi koirien puhdistamiseen. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Kymmenen vuotta sitten koulumme satavuotisjuhlissa eräs entinen opiskelijamme kertoi, kuinka hänen isänsä oli perheen muutettua Kouvolaan (muistaakseni 1950-luvulla) ensimmäisenä käsitellyt hirsitalon sisäseinät DDT:llä. DDT:tä on jopa suihkuteltu suoraan ihmisten päälle (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5, kuva 6, kuva 7, kuva 8).

Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sota-ajan jälkeen meilläkin erilaisten loisten hävityksessä. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976.

  Kesäkuun alussa innostuin tutkimaan vanhoja kirjoja ja lehtiä, joista edellisetkin sitaatit ovat. Myös Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945 on mielenkiintoista luettavaa: "Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta."

Apu-lehden 19/1971 (14.5.1971) pääkirjoituksessa todetaan pesukoneen ja jääkaapin olevan vain pienen kansanosan herkkua: "Hallitusherrat ovat tehneet tiettäväksi, että myös tuolilla istuminen, jääkaapin käyttäminen ja pyykin peseminen pesukoneella ovat sen luokan huvituksia, että kyllä niistä veroa täytyy maksaa. Ns. kestokulutushyödykkeille - huonekalut, jääkaapit, pesukoneet, televisiot, kamerat, nauhurit, perämoottorit ja tietenkin autot jne. - suunnitellaan vuodeksi ylimääräistä 5-15 prosentin veroa. Osa luetelluista on tietenkin ylellisyyttä. Mutta joukossa on sellaisiakin, joiden hankinta ei suinkaan tähtää statuksen kohottamiseen tai muuhun epämoraaliin toimintaan, vaan puhtaasti työn ja ajan säästöön. -- Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien. Näin voidaan aina sanoa. Mutta voidaan sanoa niinkin, että mitä enemmän hinnat nousevat, sitä pienempänä piiri pyörii, sitä harvemmilla on mahdollisuus hankkia perheeseen pesukonetta, vaikka kuinka vihattaisiin pyykinpesua. Ja jääkaappia, vaikka kuinka vihattaisiin taskulämmintä maitoa."

Samaisessa Avussa kauhistellaan suunnitelmia Vuosaaren telakan rakentamisesta (Eino-Ollin pilakuva), ihmetellään sitä, ettei autokouluissa ajo-oppilaan tarvitse pitää turvavyötä kiinni, ihastellaan Bronson-tyyppisiä moottoripyöriä, kerrotaan levy-yhtiön puhelinkeskusta hoitelevasta Lea Lavenista, askarrellaan paperinukke Jukka Kuoppamäestä ja luetaan sarjakuvina Justusta, Pulteria, Taika-Jimiä sekä Lätsää.

  Otteita Apu-lehdestä 19/1971 (14.5.1971)

  Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset. Viikon ohjelmisto näytti tällaiselta:

SUNNUNTAI TV1 15.00 IX voimistelun Euroopan mestaruuskilpailut. Selostus: Seppo Kannas. MAINOS-TV 16.00 Bill Cosby (VÄRI) MAINOS-TV 16.30 Tupla tai kuitti MAINOS-TV 17.00 Koralliriutta 17.30 Musiikkiykkönen MAINOS-TV 18.15 Toukokuu MAINOS-TV 18.45 Tvärminnessä tutkitaan 19.15 Olen numero likaisessa mapissa 20.00 Viikonloppu-tv 20.10 Ihmisen suku (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää 21.20 Urheiluruutu MAINOS-TV 21.35 Seuraava olkaa hyvä n. 22.35-22.50 Från dag till dag

SUNNUNTAI TV2 19.00 Liikennesolmu 19.45 Mitä nyt, rauhanliike? 20.20 Reilusti esiin 21.00 Uutiset 21.20 Urheiluruutu 21.35 Sankaritenorin seurassa 30-luvun Suomessa 22.05-22.45 Itä-Pakistan, maa josta puhutaan (VÄRI)

MAANANTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03 KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohta 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Tittelittä MAINOS-TV 18.45 Nyt kuvaruudussa 19.15 Nasta. Suomi - monenlaisten retkeilymahdollisuuksien maa. 19.45 Sumppia. Kivoja tapahtumia, kinnostavia kuulumisia koululaisille. MAINOS-TV 20.00 Hanski MAINOS-TV 20.30 Mennään bussilla (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää MAINOS-TV 21.30 Aitiopaikka n. 23.15-22.30 Kvällsnytt

MAANANTAI TV2 19.15 Nu! 19.30 Veljesten nainen 21.00 Uutiset 21.30-22.25 Vem bad oss komma?

TIISTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03 KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohtainen luonto II 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Vaimoni on noita (VÄRI) 18.45 Nappi 19.20 Yli sillan 21.00 Uutiset ja sää 21.30 En sång - ett vapen 21.55 PR för Pentagon n. 22.45-22.50 Kvällsnytt

TIISTAI TV2 MAINOS-TV 19.15 Puhelimessa Matt Lincoln (VÄRI) 20.15 Potin jako. 70-luvun sosiaalipolitiikka. 20.45 Kamera kiertää 21.00 Uutiset 21.30-22.20 Rajakauppa. Ohjelma Neuvostoliiton ja Suomen välisestä kaupallisesta yhteistyöstä käytännön tasolla.

KESKIVIIKKO TV1 KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II KOULU-TV 10.10-10.40 Malmia etsimässä 17.40 Roope karhun seikkailut (VÄRI) 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Tänä vuonna Suomessa MAINOS-TV 18.45 Tänään kotona 19.15 Savolaiset iltamat 20.30 Valtion yhtiöt 21.00 Uutiset ja sää MAINOS-TV 21.30 Peyton Place n. 22.30 Kvällsnytt 22.35-00.10 Jalkapalloilun Euroopan cup-voittajien cupin loppuottelu. Mestaruudesta pelaavat Chelsea (Englanti) ja Real Madrid (Espanja). Selostus: Anssi Kukkonen.

KESKIVIIKKO TV2 19.15 Satuposti. Arja-täti lukee lasten lähettämiä satuja, runoja ja kertomuksia, joihin lapset ovat piirtäneet kuvia. 19.25 Minisolmu 19.45 Hyönteisten maailma (VÄRI) 20.10 Lahnan kutu 20.30 Loppumerkintä 21.00 Uutiset 21.30-22.20 Vaarallinen tehtävä (VÄRI)

TORSTAI TV1 12.00-13.00 Gudstjänst 15.35 Villieläimet (VÄRI) 16.00 XI Fellmanin kortteliajot 16.30 Ruotsi-Suomi jalkapallomaaottelu. Selostus: Anssi Kukkonen. 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Rosa Arola - punaisen suon samooja MAINOS-TV 18.45 Tapaamme torstaina 19.15 Ikebana - kukkien kieli (VÄRI) 19.45 Puolikas 20.15 Iloinen huilunsoittaja 20.40 Sähköpaimen 21.00 Uutiset ja sää 21.20 Urheiluruutu 21.30 Lulu n. 23.45-23.50 Kvällsnytt

TORSTAI TV2 18.45 Poikani Larbi (VÄRI) MAINOS-TV 19.15 Ensi-ilta (VÄRI) 21.00 Uutiset 21.20 Urheiluruutu 21.30-23.10 Forsytein taru

PERJANTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II 17.25 Bullerbussen 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset 18.15 Nappi 18.45 Laajakulma 19.05 Tapaus X MAINOS-TV 20.00 Etsivä Ironside (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää 21.30 Minä elän vielä. Sana viikonvaihteeksi. 21.35 Viikonloppu-tv 21.40 a-studio n. 22.25 Kvällsnytt n. 22.30-00.05 Kaikki myytävänä (VÄRI)

PERJANTAI TV2 19.15 Osku ja kumppanit. Tv-sarjakuva. Säätieteilijä Rakeinen on tutkiessaan ionosfäärisen ilmamassan stratosfäärisyyttä saanut selville, että kevät on tulossa. 19.25 Putoaminen. Unkarilainen elokuva vuodelta 1968. 20.45 Muotikymmenys 21.00 Uutiset 21.30-22.30 Viihdekakkonen. Eino Grön, laulaja. Temppu - eli miten matti tehdään... Pelissä mukana Lasse Mårtenson, Carola ja Hannele Keinäsen tanssiryhmä.

LAUANTAI TV1 16.30 Nappi 16.45 Teatern i hatten - musiken i fickan 16.55 Visst är mycket olikt, men det är utanpå. 17.30 Zoom 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Naapurilähiö 18.45 Puhetta pienin kirjaimin (UUSINTA) 19.00 Tapahtui bluesia 19.30 Viikonloppu-tv 19.40 Ohukainen ja paksukainen 21.00 Uutiset ja sää 21.15 Uutisviikko MAINOS-TV 21.35 Paul Temple (VÄRI) 22.35-n. 23.25 Akanakanava

LAUANTAI TV2 MAINOS-TV 19.05 Pikku suorasuu. Edvin Laineen komedia. 21.00-21.15 Uutiset

Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin". Kannattaa katsoa 1970-luvun televisio-ohjelmia Ylen Elävästä arkistosta.

Kulutushyödykkeitä ei ollut 1970-luvulla vielä kovinkaan paljon saatavilla, eikä energiaa käytetty matkailuun ja elektroniikkaan koko ajan. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät Suomen nykyisellä elintasolla, tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Muovijätteen määrä on lisääntynyt valtavasti. Ihmisiä maapallolla oli 1970-luvulla neljä miljardia, nyt seitsemän miljardia. Maapallon olotilan muutos onkin mahdollinen jo seuraavien sukupolvien aikana. Tosin myönteistäkin kehitystä on 1970-luvun jälkeen tapahtunut. Esimerkiksi energiatehokkuus on kohentunut, ja monin paikoin vesien laatu on nyt mm. tehtaiden ympäristössä paljon parempi kuin silloin.

[jarikolehmainen]

Luokan lämpötilaksi 16 astetta ja DDT:tä ihmisten päälle

"Taloussprii tuhoaa myös luteet. Samoin paloöljy ja DDT-valmisteet. -- Kirput saa häviämään pitovaatteista tuulettamisella ja harjaamisella. Vuodevaatteita on ahkerasti käytettävä ulkona ja niitä on pidettävä auringonpaisteessa. -- On myös syytä kokeilla DDT-valmisteita. Jos tämäkään ei auta, on vuodevaatteet ratkottava ja pestävä.", neuvoo "Joka naisen niksikirja" vuodelta 1952. Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (Kemiran edeltäjä) vanhassa mainoksessakin DDT:tä kehutaan surutta: "Pölyttämällä luteiden, torakoiden, kirppujen ja täiden olinpaikkoihin sekä kulkureiteille DDT-pitoista TÄYSTUHO S -myrkkyä pääsette nopeasti ja varmasti eroon näistä syöpäläisistä. TÄYSTUHO S on kotimaista laatutuotetta."  Pahamaineinen DDT olikin aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksikoirien puhdistamiseen. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Kymmenen vuotta sitten koulumme satavuotisjuhlissa eräs entinen opiskelijamme kertoi, kuinka hänen isänsä oli perheen muutettua Kouvolaan (muistaakseni 1950-luvulla) ensimmäisenä käsitellyt hirsitalon sisäseinät DDT:llä. DDT:tä on jopa suihkuteltu suoraan ihmisten päälle (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5, kuva 6, kuva 7, kuva 8). Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sota-ajan jälkeen meilläkin erilaisten loisten hävityksessä. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976.

Näin kesäkuun alussa innostuin tutkimaan vanhoja kirjoja ja lehtiä, joista edellisetkin sitaatit ovat. Myös Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945 on mielenkiintoista luettavaa: "Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Apu-lehden 19/1971 (14.5.1971) pääkirjoituksessa todetaan pesukoneen ja jääkaapin olevan vain pienen kansanosan herkkua: "Hallitusherrat ovat tehneet tiettäväksi, että myös tuolilla istuminen, jääkaapin käyttäminen ja pyykin peseminen pesukoneella ovat sen luokan huvituksia, että kyllä niistä veroa täytyy maksaa. Ns. kestokulutushyödykkeille - huonekalut, jääkaapit, pesukoneet, televisiot, kamerat, nauhurit, perämoottorit ja tietenkin autot jne. - suunnitellaan vuodeksi ylimääräistä 5-15 prosentin veroa. Osa luetelluista on tietenkin ylellisyyttä. Mutta joukossa on sellaisiakin, joiden hankinta ei suinkaan tähtää statuksen kohottamiseen tai muuhun epämoraaliin toimintaan, vaan puhtaasti työn ja ajan säästöön. -- Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien. Näin voidaan aina sanoa. Mutta voidaan sanoa niinkin, että mitä enemmän hinnat nousevat, sitä pienempänä piiri pyörii, sitä harvemmilla on mahdollisuus hankkia perheeseen pesukonetta, vaikka kuinka vihattaisiin pyykinpesua. Ja jääkaappia, vaikka kuinka vihattaisiin taskulämmintä maitoa." Samaisessa Avussa kauhistellaan suunnitelmia Vuosaaren telakan rakentamisesta (Eino-Ollin pilakuva), ihmetellään sitä, ettei autokouluissa ajo-oppilaan tarvitse pitää turvavyötä kiinni, ihastellaan Bronson-tyyppisiä moottoripyöriä, kerrotaan levy-yhtiön puhelinkeskusta hoitelevasta Lea Lavenista, askarrellaan paperinukkeJukka Kuoppamäestä ja luetaan sarjakuvina Justusta, Pulteria, Taika-Jimiä sekä Lätsää.

Otteita Apu-lehdestä 19/1971 (14.5.1971)

Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset. Viikon ohjelmisto näytti tällaiselta: SUNNUNTAI TV1 15.00 IX voimistelun Euroopan mestaruuskilpailut. Selostus: Seppo Kannas. MAINOS-TV 16.00 Bill Cosby (VÄRI) MAINOS-TV 16.30 Tupla tai kuitti MAINOS-TV 17.00 Koralliriutta 17.30 Musiikkiykkönen MAINOS-TV 18.15 Toukokuu MAINOS-TV 18.45 Tvärminnessä tutkitaan 19.15 Olen numero likaisessa mapissa 20.00 Viikonloppu-tv 20.10 Ihmisen suku (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää 21.20 Urheiluruutu MAINOS-TV 21.35 Seuraava olkaa hyvä n. 22.35-22.50 Från dag till dag SUNNUNTAI TV2 19.00 Liikennesolmu 19.45 Mitä nyt, rauhanliike? 20.20 Reilusti esiin 21.00 Uutiset 21.20 Urheiluruutu 21.35 Sankaritenorin seurassa 30-luvun Suomessa 22.05-22.45 Itä-Pakistan, maa josta puhutaan (VÄRI) MAANANTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03 KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohta 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Tittelittä MAINOS-TV 18.45 Nyt kuvaruudussa 19.15 Nasta. Suomi - monenlaisten retkeilymahdollisuuksien maa. 19.45 Sumppia. Kivoja tapahtumia, kinnostavia kuulumisia koululaisille. MAINOS-TV 20.00 Hanski MAINOS-TV 20.30 Mennään bussilla (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää MAINOS-TV 21.30 Aitiopaikka n. 23.15-22.30 Kvällsnytt MAANANTAI TV2 19.15 Nu! 19.30 Veljesten nainen 21.00 Uutiset 21.30-22.25 Vem bad oss komma? TIISTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03 KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohtainen luonto II 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Vaimoni on noita (VÄRI) 18.45 Nappi 19.20 Yli sillan 21.00 Uutiset ja sää 21.30 En sång - ett vapen 21.55 PR för Pentagon n. 22.45-22.50 Kvällsnytt TIISTAI TV2 MAINOS-TV 19.15 Puhelimessa Matt Lincoln (VÄRI) 20.15 Potin jako. 70-luvun sosiaalipolitiikka. 20.45 Kamera kiertää 21.00 Uutiset 21.30-22.20 Rajakauppa. Ohjelma Neuvostoliiton ja Suomen välisestä kaupallisesta yhteistyöstä käytännön tasolla. KESKIVIIKKO TV1 KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II KOULU-TV 10.10-10.40 Malmia etsimässä 17.40 Roope karhun seikkailut (VÄRI) 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Tänä vuonna Suomessa MAINOS-TV 18.45 Tänään kotona 19.15 Savolaiset iltamat 20.30 Valtion yhtiöt 21.00 Uutiset ja sää MAINOS-TV 21.30 Peyton Place n. 22.30 Kvällsnytt 22.35-00.10 Jalkapalloilun Euroopan cup-voittajien cupin loppuottelu. Mestaruudesta pelaavat Chelsea (Englanti) ja Real Madrid (Espanja). Selostus: Anssi Kukkonen. KESKIVIIKKO TV2 19.15 Satuposti. Arja-täti lukee lasten lähettämiä satuja, runoja ja kertomuksia, joihin lapset ovat piirtäneet kuvia. 19.25 Minisolmu 19.45 Hyönteisten maailma (VÄRI) 20.10 Lahnan kutu 20.30 Loppumerkintä 21.00 Uutiset 21.30-22.20 Vaarallinen tehtävä (VÄRI) TORSTAI TV1 12.00-13.00 Gudstjänst 15.35 Villieläimet (VÄRI) 16.00 XI Fellmanin kortteliajot 16.30 Ruotsi-Suomi jalkapallomaaottelu. Selostus: Anssi Kukkonen. 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Rosa Arola - punaisen suon samooja MAINOS-TV 18.45 Tapaamme torstaina 19.15 Ikebana - kukkien kieli (VÄRI) 19.45 Puolikas 20.15 Iloinen huilunsoittaja 20.40 Sähköpaimen 21.00 Uutiset ja sää 21.20 Urheiluruutu 21.30 Lulu n. 23.45-23.50 Kvällsnytt TORSTAI TV2 18.45 Poikani Larbi (VÄRI) MAINOS-TV 19.15 Ensi-ilta (VÄRI) 21.00 Uutiset 21.20 Urheiluruutu 21.30-23.10 Forsytein taru PERJANTAI TV1 KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II 17.25 Bullerbussen 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset 18.15 Nappi 18.45 Laajakulma 19.05 Tapaus X MAINOS-TV 20.00 Etsivä Ironside (VÄRI) 21.00 Uutiset ja sää 21.30 Minä elän vielä. Sana viikonvaihteeksi. 21.35 Viikonloppu-tv 21.40 a-studio n. 22.25 Kvällsnytt n. 22.30-00.05 Kaikki myytävänä (VÄRI) PERJANTAI TV2 19.15 Osku ja kumppanit. Tv-sarjakuva. Säätieteilijä Rakeinen on tutkiessaan ionosfäärisen ilmamassan stratosfäärisyyttä saanut selville, että kevät on tulossa. 19.25 Putoaminen. Unkarilainen elokuva vuodelta 1968. 20.45 Muotikymmenys 21.00 Uutiset 21.30-22.30 Viihdekakkonen. Eino Grön, laulaja. Temppu - eli miten matti tehdään... Pelissä mukana Lasse Mårtenson, Carola ja Hannele Keinäsen tanssiryhmä. LAUANTAI TV1 16.30 Nappi 16.45 Teatern i hatten - musiken i fickan 16.55 Visst är mycket olikt, men det är utanpå. 17.30 Zoom 17.55 Från dag till dag 18.10 Sähkeuutiset MAINOS-TV 18.15 Naapurilähiö 18.45 Puhetta pienin kirjaimin (UUSINTA) 19.00 Tapahtui bluesia 19.30 Viikonloppu-tv 19.40 Ohukainen ja paksukainen 21.00 Uutiset ja sää 21.15 Uutisviikko MAINOS-TV 21.35 Paul Temple (VÄRI) 22.35-n. 23.25 Akanakanava LAUANTAI TV2 MAINOS-TV 19.05 Pikku suorasuu. Edvin Laineen komedia. 21.00-21.15 Uutiset Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin". Kannattaa katsoa 1970-luvun televisio-ohjelmia Ylen Elävästä arkistosta. Kulutushyödykkeitä ei ollut 1970-luvulla vielä kovinkaan paljon saatavilla, eikä energiaa käytetty matkailuunja elektroniikkaan koko ajan. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät Suomen nykyisellä elintasolla, tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Muovijätteen määrä on lisääntynyt valtavasti. Ihmisiä maapallolla oli 1970-luvulla neljä miljardia, nyt seitsemän miljardia. Maapallon olotilan muutos onkin mahdollinen jo seuraavien sukupolvien aikana. Tosin myönteistäkin kehitystä on 1970-luvun jälkeen tapahtunut. Esimerkiksi energiatehokkuus on kohentunut, ja monin paikoin vesien laatu on nyt mm. tehtaiden ympäristössä paljon parempi kuin silloin.

[jarikolehmainen]

Kestävä kehitys ja kulutus

Osallistuin Otavan Opistolla Mikkelissä Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia -tapahtumaan, jossa keskeisinä teemoina olivat kestävä elämäntapa ja ilmastonmuutos sekä tieto- ja viestintätekniikan avulla opiskelu. Päivän aikana oli useita mielenkiintoisia luentoja. Seuraavassa lyhyt kooste niistä luennoista, joihin itse ehdin osallistua.

Maria Ritola (Demos Helsinki): Kestävä elämäntapa 2050 – tulevaisuusskenaariot kulutuskasvatuksen välineenä

Demos Helsinki on Suomen ainoa riippumaton think tank -ajatushautomo. Se tekee kestävään elämäntapaan ja vertaisryhmiin liittyvää tutkimusta. Maria Ritola esitteli meille etäyhteyden kautta ”Kestävä elämäntapa 2050” -hanketta.

Ensimmäistä kertaa sukupolviin ihmiset eivät usko, että heidän lapsensa elävät paremmassa maailmassa kuin ennen. Huoli on lisääntynyt. Todennäköisimmät kriisit (vesi, ruoka, energia, rahoituskriisi, tulojen epätasainen jakautuminen) myös vaikuttavat ihmisten elämään kaikein eniten.

Hankkeessa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2050 hyvinvointi, elintaso ja talous ovat nousseet nykyisestä, mutta energiankulutusta ja päästöjä on saatu pienennettyä. Päästöjen pitäisi pudota 80 % vuoden 2012 tasosta.

Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan ennustaa, koska maailmassa on sattumaa, todellisuuteen sisältyy kaoottisia prosesseja, uusi informaatio muokkaa ihmisten uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä ja teknologiset innovaatiot muuttavat käytäntöjä.

Tulevaisuustyössä haasteita asettaa kolme tekijää: 1) Musta joutsen jää havaitsematta. 2) Nykyisen järjestelmän ongelmat unohdetaan. 3) Toivottavat teemat ottavat vallan isoilta asioilta.

Musta joutsen tarkoittaa arvaamatonta, nurkan takana odottavaa käännettä. Tällainen on esimerkiksi vuonna 2009 alkanut finanssikriisi. Musta joutsen voisi olla myös jonkin resurssin äkillinen loppuminen tai voimakas hinnannousu.

Neljä isoa kehityskulkua, jotka muuttavat yhteiskuntaa, ovat yksilön ääni, ajan käyttö, ubiikki teknologia ja ”peak everything”.

Yksilön ääni tarkoittaa sitä, että uusilla yksilöillä on tarve ääneen, massatuotanto ei tyydytä sitä (on yksilöllinen tarve palveluihin) ja että äänen mahdollistavat palvelut ovat ”kapitalismin uusi vaihe”.

Suomalaisten koulutustaso on noussut. Keskimäärin jokainen suomalainen kuuluu kolmeen yhdistykseen tai järjestöön. Sosiaalinen media on luonut uuden äänioikeuden ja käyttäjistä on tullut palvelun tekijöitä. Yhteiskunnan rakenteet ovat joutuneet muutospaineen alle.

Suomalaiset ovat yhä enemmän poissa töistä. Vanhusten ja lasten määrä suhteessa työtätekeviin on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Itse asiassa koko maailma vanhenee. Näin ”vapaa-ajalla olevia ihmisiä” on yhä enemmän. Ratkaisevaa on se, miten tuo aika käytetään. Suomalaiset katsovat televisiota tai ovat netissä keskimäärin kolme tuntia päivässä. Jos kaikki tuo aika olisi käytetty Wikipedian kirjoittamiseen, suomalaisvoimin olisi kirjoitettu 52 Wikipediaa kaikine kieliversioineen (282 kieliversiota)!

Ubiikki teknologia mahdollistaa myös virtuaaliheimot, virtuaalikansat ja kollaboratiivisen kuluttamisen, esimerkiksi autojen yhteiskäytön autoa lainaillen.

”Peak everything” viittaa resurssien niukkuuteen. Sadan vuoden ajan 33 merkittävän raaka-aineen hinnat ovat laskeneet yli prosentin vuodessa aina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen hinnat ovat alkaneet nousta, mikä viittaa paradigman muutokseen. Resurssien niukkuus alkaa tutkimusten mukaan näkyä hinnoissa.

Kestäväksi materiaalijalanjäljeksi vuonna 2050 on arvioitu 8000 kg/hlö/vuosi eli hieman yli 20 kg/hlö/vrk. Nykyään tämä suomalaisten ekologinen selkäreppu on yli 100 kg/hlö/vrk.

Yksi materiaalijalanjäljen tonni vastaa esimerkiksi 500 kilometrin autoilua yksityisautolla, 3000 kilometrin liikkumista julkisilla kulkuneuvoilla, 100 kilogrammaa lihapullia tai 6 neliömetriä lämmitettyä asuinpinta-alaa.

Lopuksi Maria Ritola tarkasteli yksityiskohtaisesti neljää erilaista tulevaisuuden skenaariota. Näissä skenaarioissa toimintarooleja on paljon. Siten myös strategioita kestävän elämäntavan kehittämiseen on useita erilaisia. Näiden strategioiden avulla kestävä elämäntapa voi tuoda mukanaan myös lisääntyvää hyvinvointia.

Kestävä elämäntapa 2050: tulevaisuusskenaariot kulutuskasvatuksen välineenä - Maria Ritola from Otavan Opisto

Jaana Strandman (Ihastjärven koulu): Kestävä kehitys Ihastjärven koulukylässä

Rehtori Jaana Strandman esitteli Ihastjärven koulukylää, jonka periaatteena on ”Koulu kylässä – kylä koulussa vauvasta vaariin”.

Ihastjärven koulukylä on hyvä esimerkki periaatteesta ”yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi”. Koulussa järjestetään koko kylälle tapahtumia, liikuntaa, perhekerhoja ja yhdessä tekemistä. Koulu tarjoaa etätyöpisteen myös kesäasukkaille. Myös pihasauna ja kesäkioski ovat käytettävissä. Oppilaat ovat valinneet koulun lattioiden ja verhojen värit, ja tiloja on kunnostettu kylätalkoilla.

Koulussa on käyty myös kylän yhteisiä keskusteluja esimerkiksi siitä, voiko maanomistaja laittaa tontteja myyntiin ilman, että muut luulevat maanomistajan olevan rahapulassa. Lopulta on päädytty tonttien myyntiin, mikä tuo kylään lisää elämää.

Koulun blogiin kirjoittavat opettajat, oppilaat, kyläyhdistyksen jäsenet ja muutamat huoltajat. Blogissa on 100-500 kävijää päivässä. Esimerkiksi Halloween-juhlien suunnitteluun oli esityshetkellä tullut jo 141 vastausta. Blogista näkee myös viikko-ohjelman ja läksyt. Esimerkiksi Washingtonin suurlähetystö onkin käyttänyt tätä blogia esimerkkinä esitellessään hyvin toimivaa suomalaista koulua.

Parhaillaan koulu on kehittämässä iPadien ja QR-koodien käyttöä opetuksessa. Kuudennen luokan oppilas on esimerkiksi ehdottanut, että suunnistuksessa rasteilla voisi olla luettavat QR-koodit.

Kehitteillä on myös ajatus, voisiko kouluterveydenhoitaja koululla käydessään ottaa vastaan myös ikäihmisiä.

Voisiko sitten vaikkapa suuri 300 oppilaan koulu olla kyläkoulu? Oleellista on se, että kaikki tuntevat kaikki, on joustavuutta ja noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä.

Mauno Särkkä: Kriittinen ympäristökasvatus

Mauno Särkkä, jonka gradutyön aiheena on ollut ”Kriittinen reflektio ympäristökasvatuksessa”, esitteli kriittisen pedagogiikan pedagogista ohjelmaa. Sen taustalla ovat esimerkiksi Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikka, Frankfurtin kriittinen koulukunta ja pohjoisamerikkalainen progressivismi.

Yksilö on ristiriitaisten viestien paineessa. Toisaalta pitäisi suojella ympäristöä, toisaalta kuluttaa lisää. Kuluttamisesta on tullut kuin kansalaisvelvollisuus.

Hallitsevia ympäristödiskursseja ovat kestävä kehitys win-win-win -talouskasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön hyvinvoinnin välillä sekä ekologinen modernisaatio eli ympäristöongelmien ratkaiseminen teknologian ja markkinoiden keinoin.

Yksilölle tulee sellainen vaikutelma, ettei ympäristöongelmiin liity yhteiskunnallisia konflikteja, ja että yksilön kannattaa keskittyä yksilöllisiin ekotekoihin yhteiskunnallisen ympäristövaikuttamisen ja kulttuurikritiikin sijaan.

Kriittinen ympäristökasvatus tarkoittaa yhteiskunnan ympäristösuhteen taustalla vaikuttavien syvärakenteiden ja valtasuhteiden tiedostamista, tietoisuuden muuttamista ja vaihtoehtoisten todellisuuksien rakentamista.

Kuluttaminen on yhteiskunnallinen rakenne, sisäänrakennettu elementti, ei yksilöllinen valinta. Yhteiskunnan syvärakenteisiin liittyy myös haitallisten kasvupaikkojen kehä: pääoman tuottopakko, talouden kasvupakko, kilpailussa menestymisen pakko, kulutuksen lisäämispakko, palkkojen nousupakko ja ympäristön pilaamispakko.

On ajauduttu yhden kehitysmallin hegemoniaan, jossa länsimainen kulutusyhteiskunta toimii normin ja tavoitteen asettajana kehitysmaille. Onko kehityksen monimuotoisuus unohtunut?

Rajalliselle maapallolle on tullut globaali luokkajako, jossa ihmiskunta on jakaantunut kolmeen ryhmään: ylikuluttava, kestävä ja kamppaileva luokka. Poissulkevasta kehityksestä pitäisi päästä kaikille mahdolliseen kehitykseen.

Olisi tärkeää syventyä pohtimaan kulttuurimme perustavia uskomuksia: Mikä on kehitystä? Miksi talouden pitäisi kasvaa? Miksi kulutamme? Mikä on suhteemme teknologiaan? Mitä tarvitaan onnelliseen elämään? (Jos osaatte vastata näihin kysymyksiin, vastauksia voi laittaa kommenttina tähän blogikirjoitukseen.)

Yksilöllisestä syyllisyydentunnosta pitäisi päästä rakenteiden tiedostamiseen ja kritiikkiin, kuluttajuudesta kansalaisuuteen ja talouden välineestä vapaaksi ihmiseksi.

Pitäisikin keskittyä vaihtoehtoisten todellisuuksien rakentamiseen. Pitäisi vahvistaa ja laajentaa ei-kaupallista tilaa arjessa. Pitäisi kieltäytyä osallistumasta ympäristösortoon. Pitäisi luoda vaihtoehtoisia tapoja järjestää työ, tuotanto ja talous. Pitäisi tarjota nuorille vaikuttavia roolimalleja siitä, että ”on luvallista ajatella ja toimia toisin, eikä tarvitse olla vallitsevan normin vanki”.

Tea Tönnov (Nuorten Akatemia & Dodo): Ilmari-ilmastovierailijasta apua nuorten ilmastoahdistukseen

Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuettu Ilmari-ilmastovierailijahanke tuo ilmastolähettiläitä vierailuille kouluihin. Taustajärjestöinä ovat Nuorten Akatemia, Dodo, Luonto-Liitto ja Maan ystävät. Vuosina 2003-2012 on koulutettu 400 vierailijaa, tehty 2 200 vierailua ja tavoitettu 51 000 nuorta.

Jotta tieto muuttuisi toiminnaksi, toiminnan paikkojen pitää olla näkyvillä ja toiminnan vaikutuksien pitää olla selkeitä. Vuosien kuluessa kouluvierailujen sanoma onkin muuttunut ilmastonmuutoksen todistamisesta toiminnan motivoimiseen ja ratkaisukeinojen esittelyyn.

Hyviä esimerkkejä hankkeen tuotoksista ovat erinomaiset Venni-videot: Mummon syntymäpäiväpuhelu ja Venni selittää ilmastonmuutoksen mummolle sekä tarinoita muutoksesta. 

Tea Tönnovin keskeinen teema oli se, että ”tulevaisuus ei tapahdu – se tehdään”. Ilmari-hankkeen pääviestit ovatkin seuraavat: 1) Ilmastonmuutos on keskeinen osa tulevaisuuden maailmaa. 2) Monenlaisia ratkaisuja on jo olemassa. 3) Ilmastonmuutosta ratkaistaan koko ajan. 4) Maailmaa voidaan muuttaa sellaiseksi kuin haluamme sen olevan, ja voimme kaikki osallistua muutokseen.

Jari Kolehmainen (Kouvolan Lyseon lukio & Kouvolan iltalukio): Tvt-ratkaisut tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena – tapaus ilmastonmuutos (TULUVAT-hanke)

Kouvolan iltalukio ja Kouvolan Lyseon lukio osallistuvat Vantaan kaupungin (Lumon lukio) ja Ilmatieteen laitoksen kanssa Opetushallituksen rahoittamaan hankkeeseen ”TVT-ratkaisut tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena: tapaus ilmastonmuutos”, joka tunnetaan myös lempinimellä TULUVAT. TULUVAT-nimi viittaa toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena voimistuviin tulviin, toisaalta tutkijoihin (TU) ja lukioihin (LU) sekä myös tieto- ja viestintätekniikkaan (TULUVAT). Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta http://peda.net/polku/tuluvat. Kaksivuotinen pilottihanke alkoi marraskuussa 2011. Ensimmäisen talven aikana kartoitettiin lukioissa käytössä olevia ilmastonmuutoksen opetuksen käytäntöjä ja materiaaleja. Samalla selvitettiin Suomessa ja muualla maailmassa saatavilla olevia ilmastonmuutospelejä sekä ilmastomalleja. Pelien listaamisessa suurimman työn teki meteorologi Mikko Laapas. Pelien hyödyntäminen aloitettiin Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilla. Toisen lukuvuoden aikana on aloitettu Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden live-luennot (webinaarit) etäyhteyden kautta Kouvolan ja Vantaan lukioihin. Ensimmäisessä webinaarissa erikoistutkija Kirsti Jylhä luennoi Suomen ilmastonmuutosskenaarioista. Toisessa webinaarissa torstaina 8. marraskuuta 2012 kello 15.00 tutkija Hannele Korhonen tulee luennoimaan ilmastonmuokkauksesta. Luentoa voi seurata netin välityksellä livenä ympäri Suomen. Tarkempia tietoja luennon seuraamisesta tullaan kertomaan Ilmasto-oppaan Facebook-sivulla. Myöhemmin webinaarit tallennetaan myös Ilmasto-oppaaseen. Hankkeessa ideoidaan uudenlaista ilmastonmuutokseen liittyvää eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin soveltuvaa monimuoto-opetusta. Laadittavien oppimistehtävien taustamateriaaleina ovat kartoituksessa valitut pelit ja mallit, Ilmasto-opas.fi -verkkoportaali sekä tutkijoiden asiantuntijaluennot.

Jari Kolehmainen (TULUVAT-hanke): Kuka voittaa ilmastopelissä?

Kuka voittaa ilmastopelissä? Käytännön testausta ja keskustelua pelaamisen lomassa Tuluvat-hankkeen johdolla - Jari Kolehmainen from Otavan Opisto

Yleisen keskustelun antia

Yleisessä keskustelussa kritisoitiin esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden slogania ”Maailma muuttuu ostos kerrallaan”. On jotenkin ristiriitaista, että hyvää asiaa mainostetaan ostamiseen ja kuluttamiseen viittaavalla sloganilla.

Katsoimme myös hauskan ja avartavan videon vuoden 2040 uutislähetyksestä. Ilmastonmuutoksen myötä kuvitelmassa esimerkiksi Suomen vuodenajat ovat muuttuneet siten, että meillä on enää kaksi vuodenaikaa: kesy ja kelvi.

Keskusteluissa vilahti myös Maapallomiehen (Earthman) englanninkielinen musiikkivideo, joka on hyvä tiivistelmä ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja ratkaisukeinoista. Vaikka yksilönkin teoilla on merkitystä, yksilöiden pienillä teoilla saadaan aikaan vain pieniä vaikutuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin suuri ongelma, että sen ratkaisemiseksi vaaditaan muutakin. IPCC:n A1FI-skenaariossa (C-Learn-simulaatio) globaali lämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 4,9 astetta ja merenpinta noin 1,3 metriä (business as usual -skenaario). Jos päästöt saadaan rajoitettua nykyiselle tasolleen, lämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä 3,0 astetta ja merenpinta hieman yli metrin. Jos päästöjä saataisi vähennettyä nykyhetkestä vuosittain yhdellä prosentilla, lämpötila nousisi 2,5 astetta ja merenpinta hieman vajaalla metrillä. Tavoite saada rajoitettua lämpeneminen 1,5 asteeseen tai 2,0 asteeseen on hyvin vaativa. Toivoa ja ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja on kuitenkin olemassa! Täytyy lisäksi huomata, että C-Learnissa perusoletuksena käytetty skenaario A1FI on hyvin voimasta lämpenemistä ennustava skenaario moneen muuhun skenaarioon verrattuna. Kiitos Otavan Opistolle hyvistä järjestelyistä ja erityisesti kiitos kaikille osallistujille mielenkiintoisista keskusteluista!

[jarikolehmainen]

Vastamainoksia, turhakkeita ja Telluksen tulevaisuus

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä on jälleen julkaistu vuoden turhake. "Arvonimen" sai tällä kertaa pantiton juomapullo. Vaikka periaatteessa kaikki tällaiset muovipullot pitäisi ja voisi kierrättää, yhä on markkinoilla pantittomia pulloja, joissa myydään esimerkiksi mehuja ja lähdevettä. Piakkoin valitaan myös vuoden vastamainos, jossa alkuperäisen mainoksen idea on käännetty päälaelleen, kuluttamisen vastaiseksi. Tänä vuonna myös yleisö pääsee äänestämään (25.11. asti) omaa suosikkiaan näistä hauskoista ja samalla vakavaan asiaan liittyvistä mainoksista. Kannattaa käydä äänestämässä tai ainakin muuten tutustumassa näihin mainoksiin Mainoskuplan ja Luonto-Liiton sivuilla. Ulkomaalaisia vastamainoksia bongaa esimerkiksi AdBustersin saitilta. Perjantaina 28.11.2008 vietetään myös maailmanlaajuista Älä osta mitään -päivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota turhaan kuluttamiseen. Älä osta mitään -nettisivuilta löydät esimerkiksi ÄOM-television, ajanvietettä (musiikkia, peli yms.), hyviä linkkejä ja ideamateriaaleja (mm. aineeton lahjalista vaikkapa joululahjavinkeiksi). Mainonnan harhakuvat -osio käsittelee (epä)todellisuutta (valhetodellisuutta) mainosten ja lehtien kansikuvien taustalla. Teemapäivään liittyvää musiikkia saa myös Telluksen tulevaisuus -bändin sivulta. Kannattaa vierailla myös kulutuskriittisillä Kaventajat-sivuilla ja massakulutusta halveksivan kulttuurilehti Voiman kotipesässä.