#learningprogress

[drgeppo-plays-piano]

Animal Crossing museum again, now with art exhibit variation

[r3issumies-blog]

Oppia ikä kaikki

Elinikäinen oppiminen on varmasti kaikkien huulilla, etenkin kun nykypäivänä uhkaillaan, ettei vain yhdellä tutkinnolla tee yhtään mitään. Sillä on arvoa yhtä paljon kuin tärisevällä ruplan setelillä lähikapakassa. Valitettavasti juuri tällä kyseisellä blogin raapustelu kurssilla en koe oppineeni järinkään paljon uutta. Paitsi Tumblr ei ollut kauhean tuttu, ennen kuin kurssin takia jouduin sen maailmaan tutustumaan.

Aloitin kirjoitusurani lukioaikoina kirjoittamalla artikkelin Turkulaiseen, jonka siivittämänä pääsin töihin Turun Sanomien Extreme -nuorten sivuille. Ennen tätä kurssia en muistanutkaan, kuinka hauska on leikkiä kielikuvilla ja värittää tekstiä eri sanoilla.

Digitaalinen liiketoiminta on ollut arkipäivää työni takia jo useamman vuoden ajan, mutta nyt blogeja kirjoittaessani pääsin tutustumaan paremmin digitaaliseen markkinointiin. Kurssi kerrytti omaan tietopankkiini muutamat uudet termit sekä erilaisia näkemyksiä tehokkaasta markkinoinnista verkossa.

Kuten muutkin koulutehtävät, koin blogien raapustamisen rasitteena, enkä niinkään odottanut kielipitkällä tulevaisuudessa häämöttävää seuraavan blogin deadlinea. Toisaalta näitä kirjoittaessa on saanut päästää oman persoonansa sanallisesti valloilleen ja pidin kovasti siitä, että nyt sai valita useasta eri vaihtoehdosta eniten itseään koskettavan aiheen. Sekä ammattikorkeakoulun oppimiskulttuuri on läpsäyttänyt avokämmenellä poskelle, kun on huomannut, ettei opettaja tulekaan huhuilemaan postilaatikosta palautusaikaa olevan jäljellä muutama hassu minuutti. Nyt viimeistään olen huomannut, että on aika edes jossain määrin aikuistua ja ottaa itseään henkarilla sieltä niskan puolelta kiinni.

Näitä blogeja kirjoittaessani olen miettinyt, että onko tämä kaikki nyt väkisin aivoihin tungettu tieto jo viiden vuoden päästä vanhentunutta. Kauanko tällä hetkellä Googleen kirjoitettu tieto pitää kutinsa? Tuleeko minustakin joskus seniori? Vaikka tällä hetkellä oloni on kuin digitaalisen kukkulan kuninkaalla – olenko minä joskus se henkilö, joka pyytää lapsenlastani auttamaan saamaan kiinni hybridimoottorilla lentävän kahvikuppini, jonka sosiaalinen elämä on omaani vakuuttavampaa. Pelottava ajatus, eikös? En toivo, että kaikki blogikirjoitukseni noudattaisivat George Orwell maista kyynisyyttä ja pelkoa tulevasta, mutta on pelottavaa katsoa kalenteria taaksepäin. Niin lyhyessä ajassa kaikki ympärillä oleva on digitalisoitunut ja sen kuin jatkaa digitalisoitumistaan. Jos minun raapustukseni eivät saanet sinua rakas lukija vielä täysin hermoraunion partaalle, voisin suositella elokuvaa nimeltä Ready Player One.

[thecampusreview]

Understanding Ipsative Assessment in Modern Education

Education systems around the world are evolving to focus more on student development rather than only grades and rankings. One assessment method that supports this idea is ipsative assessment.

Ipsative assessment evaluates a student’s progress by comparing their current performance with their own previous performance. Instead of comparing students with their classmates, this method focuses on personal improvement and growth.

For example, if a student scores 60% on a test and later improves to 75%, the improvement itself becomes the key indicator of success. This approach motivates students to continuously improve their skills and knowledge.

One major advantage of ipsative assessment is that it reduces unhealthy competition among students. In traditional grading systems, students often feel pressure to outperform their peers. Ipsative assessment shifts the focus from competition to self-development.

Teachers commonly implement ipsative assessment through progress tracking, portfolio evaluation, repeated assignments, and reflective learning activities. These methods allow students to review their previous work and identify areas where they have improved.

Ipsative assessment also helps students develop self-awareness. When learners analyze their own progress, they gain a deeper understanding of their strengths and weaknesses. This awareness helps them set realistic goals and take responsibility for their learning journey.

Additionally, ipsative assessment supports personalized learning strategies. Since every student learns differently, evaluating individual progress allows educators to provide targeted feedback and guidance.

Overall, ipsative assessment promotes a growth mindset and encourages students to focus on continuous improvement rather than comparison. 👉 Read more https://thecampusreview.com/blog/ipsative-assessments/

[square-panda-india]

Optimize Education with Adaptable Classroom Design

Gone are the days of rigid classroom designs with desks in neat rows facing a chalkboard. Optimize Education with Adaptable Classroom Design

Adaptable teaching spaces are key to creating an environment that fosters #creativity, #collaboration and problem solving skills. Discover how an adaptable classroom design can empower teachers and students to learn in multiple ways through our latest blog. Click to read!

[blackbirdsings]

First storyboard of my vision.

So, the song will have a countdown timer and will be gone after a certain amount of time.

I didn't draw the end because a reaction to such a thing is different for everyone

[blackbirdsings]

Vision + Impact

Vision Prologue

When the iPod came around the way music was consumed really changed: no longer did you really have to think about what music you wanted to hear on the go when you went on a trip because your whole music library could fit in your pocket.

I figured it has made music more disposable because you could listen to it again and again without thinking about quality loss or that you needed a bag full of tapes or discs to suit your listening habits.

I would like to envision: A world where music becomes something to share with your friends and the world. Music should be something to capture emotion. So wouldn't it be nice if music could vanish after you played it?

Envisioned curiosity factor: I am curious to see if, for example: music became a rarity, people would act more with caution to it. Like with Vinyl records.

Impact: I want to achieve that music isn't viewed as a novelty anymore but more as something to share, something to empathize with.

How?: I want to make a site that allows you to share music on a temporary basis, only a few people can see the message what this piece of music means to you. After the page closes the message will be gone.

[blackbirdsings]

I see creativity as an endless sea of possibilities.

Dive in and make yourself proud.