#luukku

[nightsilversky]

Parhaan ystäväni ostama ihana joulukalenteri ❤️ ensimmäinen luukku avattu! Päivitän tästä joka päivä koska muumit 😻

[jonik1]

Jos tää luukku olis jo tänä vuonna valmis, ei muuten pitäs flexata enää 5 pultilla 😃 #puntodemobuild #vahvistettu #luukku #reinforced #tailgate #lisääbassoa #eisoi #caraudio #autohifi #basshead #bass #subwoofer #soundigital #ddaudio #fiat #punto #162db? #team150db #suomi #finland #seinäjoki (paikassa Seinäjoki)

[nettisivustakatsoja]

LUUKKU 17: Näkymätön myyrä Hevosenkenkä palaa

[nettisivustakatsoja]

Kirjottaisitko kauniin tarinan siitä miten nyan cat sai tuollaisen vartalon ja päätyi avaruuteen laulamaan Kiitos:)

LUUKKU 16:Nyan Catin tarina

Tämä tarina täytynee aloittaa siitä, kun eräänä sateisena iltana tyttö oli kävelemässä kotiin. Hän oli tulossa kaverinsa luota, jossa he olivat tehneet yhdessä fysiikan läksyjä. Lukiossa fysiikka oli paljon kiinnostavampaa, kuin ylä-asteella, jossa tunnit olivat menneet lähinnä pelleilyksi. Haittapuoli lukion fysiikassa oli sen epätasainen sukupuolijakauma. Heidän kymmenpäisestä pitkän fysiikan ryhmästään vain kaksi oli naissukupuolen edustajia. He eivät varsinaisesti olleet ylimpiä ystäviä, mutta tulivat keskenään toimeen ja ratkoivat toisinaan vaikeimpia fysiikan läksyjä yhdessä. Toinen tyttö oli paljon ulospäinsuuntautuneempi ja sanavalmiimpi välillä melko avoimeksikin yltyvää seksismiä vastaan, kun taas sateessa talsiva tyttö pitkässä mustassa tukassaan mieluummin ignoorasi idioottimaisuudet. He saivat haukkua häntä aivan rauhassa “goottinartuksi” tai spekuloida, missä “lepakkoluolassa” hän eläisi. 

“Nyan”, pieni, vaimea ääni kuitenkin palautti tytön fysiikantunnilta harmaan maantien poskeen. Tyttö oli melko varma, että se kuului alhaalta, joenrannasta. Pienet surkeat eläimet olivat aina omiaan kiinnittämään tytön huomion. ”Nyan”, kuului uudestaan hän poikkesi tieltä.“Nyan nyan”, pieni möykky vesirajassa rääkäisi ja kömpi kohti tyttöä. Hän katsoi pientä, läpikotaisin märkää karvapalloa, joka tärisi ja naukui surkeasti. Hän avasi pitkän mustan nahkatakkinsa vetoketjua ja nosti uitetun karvakerän sen suojiin. Tyttö katsoi ympärilleen, muttei nähnyt sen enempää eläviä olentoja niin joessa kuin sen rannoillakaan.

Tytön päästyä kotiin kävi ilmi, että karvakerä oli pieni, harmaa ja varsin kylmissään oleva kissanpentu. Kissa rakasti kaikkea lämmintä, aivan erityisesti se tuntui pitävän lämpimän leivän päällä makaamisesta. Tytön äiti ei ollut tästä niin innoissaan. Tytön ystävä, joka oli vapaaehtoisena eläinkodilla, arvioi pennun iäksi löytöhetkellä kuusi viikkoa. Muutoin kissa ei koskaan ollut kosketuksissa eläinkotiin. Tyttö piti päänsä niin äitiä, kuin muutakin maailmaa vastaan ja kissa jäi hänelle.

Ne kuusi viikkoa olivat pienen kissan ainoat kuusi viikkoa, jonka se koskaan oli elämänsä aikana erossa Tytöstä. Harmaa kissa tuli tytön syliin, kun ajatukset luokkalaisista alkoivat ahdistaa liikaa. Harmaa kissa kehräsi pehmeästi, kun Tyttö istui omakotitalon katolla ja katseli tähtiä. Harmaa kissa makasi kaikkein tärkeimpien monisteiden päällä, kun hän vuotta myöhemmin valmistautui fysiikan kirjoituksiin. Harmaa kissa puski tytön jalkoja, kun hän leipoi karjalanpiirakoita omiin lakkiaisiinsa. Harmaa kissa naukui surkeasti “nyan-nyan” istuessaan kuljetuskopassa matkalla Tytön kanssa uuteen kotiin. 

Harmaa kissa tutustui mielellään uusiin ystäviin, jotka kävivät heidän luonaan viettämässä aikaa ja opiskelemassa Tytön kanssa. Harmaa kissa piti kovasti Tytön ystävästä, joka jäi usein heille yöksi, jonka päällä oli pehmeä nukkua ja joka rapsutti juuri oikeasta kohdasta korvan takaa. 

Harmaa kissa omi nopeasti makuualustakseen hienon kansion, jonka Tyttö toi kotiin tuoksuen samppanjalta. Tyttö yritti kovasti putsata kaikki harmaan karvat pois kansiosta viedessään sen potentiaaliselle tulevalle esimiehelleen näytille. Hän ei aivan täysin onnistunut siinä, mutta se ei varsinaisesti haitannut pomon ollessa kissaihmisiä. 

Monen vuoden opiskelujen jälkeen tyttö pääsi töihin suunnittelemaan avaruutta tutkimaan lähetettäviä luotaimia. Kissa mielellään makasi piirrustusten päällä aina tytön tuodessa töitä kotiin. Tytön pehmeä ystävä ei olisi niin mielellään halunnut maata piirrustusten päällä, joten tyttö lupasi jättää piirrustukset työhuoneeseensa… tai ainakin jonnekin muualle kuin makuuhuoneeseen.

Harmaan kissan turkissa oli vuosi toisensa jälkeen ja luotain toisensa jälkeen enemmän valkoisia karvoja. Saman aikaan Tyttö oli saanut uuden projektin. He pääsisivät käyttämään uudessa luotaimessa teknologiaa, jonka avulla luotaimista voisi tehdä visuaalisesti kiinnostavampia. Se olisi yksikön PR:n kannalta tärkeää ja yksikön harvoina naispuoleisina edustajina hänet oli haluttu mukaan suunnittelemaan. Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta olisi kuulemma tärkeää näyttää, että heillä oli naisiakin töissä. Tyttö kysyi, eikö olisi vielä parempi pistää nainen johtamaan projektia. 

Pian Tyttö päätyi Naiseksi, joka Johti Projektia. Nainen joutui olemaan paljon poissa kotoa, mikä teki kissan surulliseksi. Ruoka ei enää maistunut yhtä hyvältä, kuin silloin, kun Tyttö oli vielä enemmän kotona. Tulihan hän aina yleensä nukkumaan, mutta se ei ollut Kissan mielestä tarpeeksi. Pehmeä ystävä ei ymmärtänyt, että kissanhiekka ei saanut olla semmoista terävää ja ikävää tassuissa, joten Kissa joutui tekemään tarpeensa laatikon viereen.

Sitten Tyttö jäi kotiin. Hän sanoi, että projekti oli valmistunut, eikä voinut lopettaa hymyilemistä. Tyttö osti taas oikeanlaista hiekkaa ja sitä parempaa ruokaa. Tyttö oli paljon kotona. Tyttö teki myös ikäviä asioita, kuten ulkolutti Kissan perivihollista, Imuria, mutta enimmäkseen oli oikein mukavaa. Tyttö toi jopa sisälle hassun puun, jonka oksille ripustettiin Kissaa ajatellen kiiltaviä leluja. Samana iltana ihmiset vaikuttivat olevan jotenkin tavallista jännittyneempiä. Tyttö puhui jotain tietokoneelle ja raahasi Kissankin tietokoneen ääreen. Yleensä Tyttö ärtyi, kun Kissa halusi tulla katsomaan, mitä Tyttö tekee tietokoneella. Kissa katseli omituisia liikkuvia hahmoja ruudulla ja sanoi: “Nyan”. 

Yhtäkkiä kaiuttimista alkoi kuulua naurua ja kissa säikähti. Pelokkaana kissa katsoi, kun ihmiset hääräsivät jonkin esineen ympärillä ruudulla. Ihmiset nostivat sen pystyyn ja se alkoi äännellä: “Nyan nyan nyan…”.Jouluaattona kello 19.30 paikallista aikaa laukaistiin avaruuteen uuden tyyppinen luotain NYAN.cat. Esikuvansa, leipää ja lämmintä rakastavan Nyan-kissan nukahtaessa kunnioitettavassa 27 vuoden iässä ikiuneen, NYAN.cat-luotain jatkaa universumin tutkimista laulaen avaruudessa ja jättäen jälkeensä tähtien loisteessa kimaltavan sateenkaarivanan.

[nettisivustakatsoja]

LUUKKU 15: Vanhaa taidettani. Tämä on sievä joululaulusta tekemäni kuvitus. Bonuksena vielä close up joulupukin rape facesta:

[nettisivustakatsoja]

Luukku 14 Disneytorakka kameran linssin läpi tarkasteltuna. Kiitos hieman puuteellisten kuvanmukkausvälineideni tämä näyttää nyt tältä.

Tässä on joka tapauksessa Topi Torakka. Topi viettää joulun yksin. Ei siksi, että Topi on torakka, vaan siksi, että Topin perhe on täynnä mulkvisteja ja Topia ei kiinnosta perustaa omaa. Topi saattaa pyytää aattona ystäväänsä Lauri Lohikäärmettä kahville ja piparkakkumousselle, sillä Lauri on kiva. Sitten Topi pelaa Fallout nelosta loppuillan ja jos sattuu olemaan joulufiilis, hän kuuntelee spotifystä raskasta joulua ja juo vodkalla terästetyn glögin.

[nettisivustakatsoja]

Kalenteriin: paras jouluresepti :3

LUUKKU 9 RESEPTI OSA ½

Vaikka viime aikoina olenkin luisunut mukavasti vegempään suuntaan, niin edelleen kaikkein paras ruoka, mitä mun mielestäni meidän joulupöydästä löytyy on joulukinkku. Se ei suinkaan ole mikä tahansa sähköuunissa paistettu ja valmiiksi suolattuna ostettu kinkunkutale, jonka kelvollinen seitan pesisi mennen tullen. Ehei. Kinkku täytyy suolata itse. Siihen menee järkyttävän kauan aikaa ja se vie aivan vitusti kylmätilaa. Also olisi kiva, jos siinä olisi enemmän läskiä kuin näissä nykyajan riututetuissa possunraasuissa. Pari tuumaa ehtaa ihraa ja hyvä tulee. Koska tämän selostus on pitkä kuin nälkävuosi (jolloin kinkkua ei luultavasti syöty), niin jaan tämän kahteen eri luukkuun. (Myös kello on aika paljon, enkä ehdi saamaan tätä kaikkea selitettyä tämän päivän puolella.)OSA 1Tönkkösuolaus on perinteinen suolaustapa. Se alkaa jo noin kaksi kuukatta ennen joulua. Sen suhteen olette jo kaikki auttamatta myöhässä. Joka tapauksessa kinkkua liotetaan kaksi kuukautta vedessä, jossa on 1,8 kiloa karkeaa suolaa per 10 litraa vettä. Kinkun on peittyttävä kokonaan suolaveteen. Lämpötilan tulee olla lähellä nollaa, tai miksei tai jopa hieman alle. Jotta suolan lisäksi kinkussa maistuisi jokin muukin, kinkkua tulee suolaamisen jälkeen liotaa pelkässä vedessä viikon ajan. Vettä pitää välillä vaihtaa. Mikäli itse suolaaminen kuitenkin edelleen kiinnostaa, on myös nopeampia tapoja suolata kinkku, kuin edellä esitelty tönkkösuolaus.Sitten kinkku tulee palvata. Ei palvoa (kuten ystäväni haluaisi aina tämän kuulla), tai paistaa uunissa kuten kerettiläiset. Palvaus on käytännössä savustuspöntössä tapahtuvaa hidasta kyspyttämistä. Palvaukseen paras väline on siihen tarkoitukseen tehty pönttö, mutta kuulemma myös savusaunassa on palvattu kinkkuja. 

Pönttö lämmitetään kuivalla lepällä, joka palaa matalalla lämpötilalla ja tekee kinkkuun miellyttävän maun. Lepän erottaa näin talvisaikaan esimerkiksi haavasta, joka usein kasvaa samoilla seuduilla lepän kanssa ja on erehdyttävästi saman värinen rungoltaan esimerkiksi siitä, että lepässä on pienen pienet kävyt. Haavassa näitä ei ole. Kokeneemmat erottavat puut myös puun kuoresta ja tuoksusta. 

En oikeastaan tiedä, kauanko lepällä menee kuivua mukavan kuivaksi tätä projektia varten, sillä meillä palvaaminen on vuodesta toiseen jatkuva traditio ja lepät tavataan pilkkoa valmiiksi aina joulun tienoilla jo seuraavaa vuotta varten. Leppä kyllä kuivuu puulajeista yhtenä nopeimmista.

Osa kaksi: http://perspektiivivirhe.tumblr.com/post/134882242884/luukku-10

[nettisivustakatsoja]

Piirrä antti holma selaamassa tumbluria?

LUUKKU 8:

Reaktio holmanetsintään: