Luukku 22. Voitteko uskoa että tässä on enää pari päivää jäljellä ennenkuin pukki tupsahtaa kylään! Olettehan siis olleet ahkerina ja leiponeet makoisia jouluherkkuja?
Äänessä on JT-crew:n mahtavat tyypit, käsikirjoituksen ja amatööriäänieditin teki sieluritari.
KERTOJA: Kävipä kerran niin, että kun 104. alokasjoukkue sai myrskyisen illan vapaaksi raastavasta harjoittelusta ja kaikki käpertyivät takkatulen ääreen kylmyyttä pakoon, Konsta Jousi huomasi, että pelkkä sisällä istuminen on kovin tylsää...
KONSTA: Jannnneeeee, laula joululaulu!
JANNE: Hä, miks vitussa mä laulaisin? Emmä osaa.
KONSTA: No kai sä ny jotai osaat, joku Varpune jouluaamuna tai jotai?
JANNE: En mä muista sanoi.
SALLA: Keksi vaikka omat, ei sillä ole väliä. Joulutunnelmaa!
JANNE: Hei onkohan tää ny ihan viisasta…
ERNO: Mist vetoo ettet uskalla?
JANNE: No vittu lauletaan sit mut en muuten laula säkeistöö enempää!
REINO: Hei tulukkaa kaikki tänne, täst tullee viihettä!
JANNE: Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
ruumis jonkun jäätynyt talvipakkasessa.
Taaninen pienoinen, syönyt solttueinehen,
ruumis jonkun jäätynyt talvipakkasessa.
ERNO, REINO, KONSTA, IRMA: *nauraa*
KONSTA: Kivat kukot Jannella!
JANNE: Haistakaa vittu, on teilläki äänenmurros! Ja ite vittu käskit laulaan.
IRMA: Krista, näytäppä tuole klopile että mitenkä laulethan!
KRISTA: No, no, olihan se muuten ihan hyvä!
KRISTA: Pienen pirtin portailla oli Ernokulta:
– Tule, taani, riemulla, ota kuolo multa!
Joulu on, vihainen Erno taas on riitainen,
tule tänne riemulla, ota kuolo multa!
REINO: Tuo oli kyll kaunista kuunnelttavvaa.
SALLA: Krista, sinäkin keksit omat sanat!
JANNE: Konsta hei, eiks nyt ois sun vuoro, sähän tän alotit?
KONSTA: No jos herra kerran pyytää…
KONSTA: Ernon luo nyt nälkäinen juoksi suuri taani:
