Digitaaliset elämäntavat
4 Verkkopalvelut ja SEO -tehtäväpaketti
DNA on tilannut tutkimuksen suomalaisten kuluttajien puhelimen käytöstä, digitaalisesta asioinnista ja tulevaisuuden käytöstä NEPA:lta. NEPA on Tukholmassa perustettu markkinakäyttäytymistä tutkiva yritys, joka tarjoaa konsultointi palveluita muille yrityksille.
Luin tutkimusraportin, silmäilin läpi diagrammit sekä taulukot. Tutkimuksen ilmaisevat tulokset eivät niinkään yllätteet minua. Ne olivat hyvin itsestäänselvät minulle, nuoret kokevat digitaaliset palvelut ja asioinnin digikanavissa arkea helpottavina eivätkä lainkaan pelottavina kanavina, toisin kuin vanhempi väestö. Keski-ikäiset hyväksyvät ja käyttävät jokapäivä enemmän gidikanavia ja palveluita, jotta pysyvät “ajan hermoilla”. Usein keski-ikäisiltä kuulee etteivät halua pudota työelämästä pois ja sen vuoksi on pysyttävä digimaailmassa mukana. Yli 65 vuotiaat suosivat ajanvarauksia, ftf -tapaamisia ja ylipäätään asiointeja kivijalkakonttoreissa.
Tutkimuksessa ilmeni, että eniten ihmiset hoitavat mobiilissa ja verkossa pankkiasioitaan. Suurimman muutoksen tällä vuosituhannella on tosiaan kokenut pankit, toimintamalli on muuttunut täysin. Aihe kiinnostaa minua erityisesti, koska työskentelen itse pankissa. Pankki oli ennen paikka, johon ihmiset tulivat smartcasual asuissaan tapaamaan neuvojia haeten heiltä apuja talouden asioiden hoitoon kuten lainan maksumuutoksissa, laskujen maksuissa, palkan nosto tehtiin joskus käteisenä kirjekuoreen...voi noita aikoja. Pankit ovat muuttaneet asioinnin entistä enemmän digitaalisemmaksi. Lähes kaikki pankkiasiat voi hoitaa tällä hetkellä verkossa tai mobiilisti. Sen vuoksi konttoreita suljetaan ja iäkkäämpi sukupolvi kokee, ettei heidän tarpeitaan asiakkaina oteta enää huomioon...
Nuoret 16-24 vuotiaat kokevat digitaaliset kanavat ja asioinnin mobiilisti ja verkossa helpottavan arkea. Luonnollisesti, he olivat syntyneet digitaaliseen maailmaan. 90-luvun lapset muistavat enää vain millaista oli omistaa vanha NOKIA puhelin tai laatikkotietokone, joka latasi sivua yli 10 s. Tuo diginuoriso, on nopeasti oppivat, omaksuva, heitä ei tiheästi tapahtuvat muutokset maailmassa hetkauta koska he ovat syntyneet päivitysten ja viikottain vaihtuvien ohjelmistopohjien maailmaan. Jos digiasiointi ei olisi mahdollista, voisiko olla että nuoriso ei osaisi hakeutua oikeisiin paikkoihin hoitamaan asioitaan, koska ovat tottuneet hoitamaan kaiken Internetissä?
Tutkimusraportissa ainoa asia, jota hämmästelin oli lähinnä se, että liikunta suoritusten jakaminen sosiaalisessa mediassa oli prosentuaalisesti hyvin pieni. Minusta tuntuu, että Instagramissa, jota käytän päivittäin, on tavattoman paljon urheilusuoritus videoita/kuvia/päivityksia/stooreja liittyen fitnekseen ja urheilutrendi kulttuuriin. Uskallan olettaa, että luku varmasti tulee nousemaan tulevaisuudessa.